WWF Green Office -vuosiraportti 2020: Työpaikkojen arjessa toimitaan aiempaa ympäristövastuullisemmin – kasvisruokaa syö yhä useampi

Vuosittainen kooste Green Office -verkoston vuosiraportoinnista on taas täällä. Tämän vuoden tulokset olemme koonneet verkostoon kuuluvien organisaatioiden henkilöstön kulutustavoista. Nostamme esiin Kulutustapamittari-kyselyn tuloksista kiinnostavimmat havainnot liittyen energiansäästö- ja jätelajittelukysymyksiin sekä kasvisruokailun osuuteen työpäivän ruokailuista.

Kyselyn tuloksista on selvästi nähtävissä arjen ympäristötekojen lisääntyminen Green Office -toimistoissa. Kaikkien tarkastelemiemme kysymysten Aina-vastausten määrässä on noin kahden prosenttiyksikön kasvu verrattuna viime kevään kyselyn tuloksiin.

Kulutustapamittari on kyselypohjainen työkalu, jonka avulla kartoitetaan organisaation henkilöstön arjen ympäristötekojen tasoa ja pyritään edistämään ympäristötietoisuutta. Mittarin kysymykset noudattavat Green Officen teemoja muun muassa ruokaan, energiansäästöön ja jätteiden lajitteluun liittyen.

Lounaaksi valitaan kasvisruokaa yhä useammin

Kasvisruokailun osuudessa työpäivän ruokailuista on nähtävissä selkeä nousu verrattuna viime vuoteen: kasviksia lautaselleen valitsee 4-5 päivänä viikossa miltei neljäsosa vastaajista. Lähes aina, eli 4 kertaa työviikossa, kasvisruokaa kertoi syövänsä 13,3 prosenttia, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 11,9 prosenttia. Myös Aina -vastausten määrässä on selvää kasvua: 9,9 prosenttia vastaajista kertoi syövänsä kasvisruokaa aina työpäivänsä aikana, kun vuonna 2019 yhtä innokkaita kasvissyöjiä oli 8,1 prosenttia.

Organisaation työntekijöiden ruokailutottumuksiin kannattaa kiinnittää huomiota ja pyrkiä kannustamaan niitä kasvispainotteisemmiksi, sillä kasvisruokailun lisääminen on yksi tehokkaimmista keinoista torjua ilmastonmuutosta ja suojella luonnon monimuotoisuutta. Ruoka muodostaa jopa viidesosan hiilijalanjäljestämme, mikä on saman verran kuin liikenteen osuus. Ruoantuotanto vaikuttaa vahvasti myös luonnon monimuotoisuuteen, kun esimerkiksi rehuntuotannon ja maatalouden tieltä raivataan metsiä.

Kyselyn tuloksista nähdään, että harvoin ja ei koskaan kasvisruokaa syöviä on kuitenkin vielä lähes kolmasosa vastaajista – kasvisruoan valtavirtaistumisen suhteen on siis vielä parannettavaa.

Jätteitä lajitellaan ahkerammin

Vuoden 2020 kyselystä voidaan päätellä, että työpaikkojen jätelajittelumahdollisuudet ovat kehittyneet. Entistä suurempi osa vastaajista kertoo lajittelevansa jätteet työpaikallaan Aina aiempien Lähes aina-, Usein– ja Joskus-vastausten sijaan. Tämä kielii siitä, että toimistojen lajittelumahdollisuuksia tai -ohjeistuksia on parannettu edellisvuoteen verrattuna.

Työpaikan jätehuolto tulee pitää kunnossa, sillä huolellinen jätteiden lajittelu ja kierrätys edesauttavat kiertotaloutta. Oikeanlaisella lajittelulla ja kierrätyksellä saadaan hyödynnettyä jo olemassa olevat materiaalit uusien tuotteiden valmistamisessa, jolloin neitseellistä materiaalia ei tarvita niin paljon. Näin työpaikka voi osaltaan vähentää luonnonvarojen ylikulutusta ja leikata ilmastonmuutokseen vaikuttavia päästöjä.

Energiansäästöön kiinnitetään huomiota herkemmin

Energiansäästöön liittyvistä kysymyksistä tarkastelimme valojen sammuttamista sekä tietokoneen virransäästöasetusten aktivoimista. Tulokset kertovat, että molempiin kiinnitetään yhä useammin huomiota verrattuna viime vuoteen.

Vuonna 2020 Kulutustapamittariin vastanneista 62,1 prosenttia sammuttaa valot aina, kun tilat jäävät tyhjäksi. Vuonna 2019 vastaava luku oli 59,9 prosenttia. Aina-vastaukset sisältävät myös valaistusautomatiikan käytön. Tietokoneen energiansäästöasetukset olivat puolestaan aktivoituna 88,4 prosentilla vastaajista, kun vuonna 2019 luku oli 86,2 prosenttia. Molemmissa vastauksissa on siis nähtävissä noin kahden prosenttiyksikön nousu.

Toimiston sähkönkulutus on hyvä pitää kurissa, sillä se on lämpöenergian lisäksi yksi suurimmista päästöjä aiheuttavista tekijöistä työpaikoilla. Esimerkiksi valaistus kattaa yhdessä lämmityksen, jäähdytyksen ja ilmanvaihdon kanssa lähes puolet EU:n alueen energiankulutuksesta (Euroopan komissio 2020, WWF-lehti 3/2019).