Kolme tapaa, joilla lisäät ruuan ympäristöystävällisyyttä työpaikalla ja tapahtumissa

Kestämätön ruuantuotanto on yksi suurimmista syistä luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Ruuan- ja rehuntuotannon tieltä hakataan jatkuvasti metsiä, mikä vie monilta eläin- ja kasvilajeilta elinympäristön. Myös merien lajisto köyhtyy ylikalastuksen vuoksi. Luonnon monimuotoisuuden heikentämisen lisäksi ruuantuotanto aiheuttaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä, jotka vauhdittavat ilmastonmuutosta. Ruuantuotantoon liittyvien metsien hakkuiden vuoksi myös hiilinielut vähenevät.

Ei siis ole ollenkaan yhdentekevää, mitä lautaselleen päivittäin valitsee. Paras teko ruuan ympäristövaikutusten vähentämiseksi on liha- ja maitotuotteiden korvaaminen kasvisperäisillä vaihtoehdoilla. Kasvisruualla on lähes poikkeuksetta pienemmät ympäristövaikutukset kuin eläinperäisillä tuotteilla. Kasvisvaihtoehtojen lisäksi kotimainen, kestävästi kalastettu kala on ympäristövastuullinen vaihtoehto.

Työarjessa iso merkitys on lounailla sekä kokous- ja tapahtumatarjoiluilla, joihin myös yritykset ja organisaatiot voivat hyvin vaikuttaa. Tehokkaimmin organisaatio voi vaikuttaa omien tilaisuuksiensa tarjoiluihin ja lounasravintolan tarjontaan. Lisäksi työpaikka voi kannustaa henkilöstöä kestävämpiin valintoihin.

Myös ruokahävikkiä on tärkeää vähentää, sillä pois heitetty ruoka on tuhlattuja luonnonvaroja. Kun hävikkiä syntyy, haaskataan kaikki ruuan tuotantoon, kuljetukseen ja varastointiin käytetyt resurssit. Tärkeintä on kuitenkin muuttaa ruokavaliota kasvispainotteisempaan suuntaan, koska sillä on kaikkein suurin vaikutus.

Näin yritykset ja organisaatiot voivat vaikuttaa ruuasta syntyviin ympäristövaikutuksiin

1. Panosta ympäristövastuullisiin tarjoiluihin tapahtumissa ja tilaisuuksissa

Tapahtumia, tilaisuuksia ja kokouksia järjestettäessä kannattaa osallistujille aina kertoa, millainen tarjoilu on luvassa. Osanottajan kannalta on esimerkiksi melkoinen ero sillä, onko aamutilaisuudessa pelkkä kahvi, sämpylä ja kahvi vai laaja aamiaiskattaus. Näin osallistuja osaa varautua siihen, että jaksaa syödä kaiken tarjolla olevan ruuan.

Kinkku- tai juustosämpylä ja muut eläinperäiset tuotteet kannattaa vaihtaa kasvipohjaiseen: nykyisin on tarjolla esimerkiksi erilaisia tahnoja ja kasvipohjaisia leikkeleitä, joista syntyy maistuvia täytteitä. Jos leivälle ei ole tarvetta, niin erilaiset hedelmät ovat hyvä vaihtoehto.

Jos kyseessä puolestaan on isompi lounastarjoilu, hyviä kasvisvaihtoehtoja ovat esimerkiksi pavuista tai herne- ja kaurapohjaisista tuotteista valmistetut ateriat. Lisäksi kotimaisista kaloista löytyy paljon hyviä vastuullisia vaihtoehtoja. Muista myös kasvipohjaiset juomat maidon tilalle tai lisäksi.

Organisaation kannattaa luoda tarjoiluja varten ohjeistus, joka lähetetään aina palvelua tilattaessa cateringista vastaavalle taholle. Ohjeistuksen avulla voidaan pyytää esimerkiksi kasvipainotteinen tarjoilu ja kertoa, jos halutaan suosittavan vastuullisuussertifioituja tuotteita. Ohjeistuksessa voi pyytää selvitystä myös tarjoilujen hävikistä: jos seminaarisämpylöitä jää, löytyykö pusseja, joihin osanottajat voivat ne pakata ja ottaa mukaansa?

Suurissa tilaisuuksissa on yleensä lähes aina vähemmän osallistujia kuin ilmoittautuneita. Älä siis varaa tuotteita vain varmuuden vuoksi. Ennen tilaisuutta on hyvä lähettää muistutuskutsu, jotta mahdollisimman suuri osa ilmoittautuneista muistaa tulla paikalle. Myös oman organisaation sisäisten tilaisuuksien ja kokouksien ruokatarjoilujen riittävyyttä ja hävikkiä kannattaa seurata. Jos tarjoiluja jää aina runsaasti, on syytä pienentää tilausmääriä jatkossa.

Myös kahvin määrään ja sen vastuullisuussertifiointiin on tarpeen kiinnittää huomiota. Kahvia päätyy tilaisuuksista usein hävikkiin suuria määriä, mutta ymmärrettävästi ei haluta myöskään tilannetta, jossa kahvi loppuu kesken. Kahvihävikkiä kannattaa kuitenkin pyrkiä vähentämään. Esimerkiksi yhden kahvikupillisen tuotantoon kuluu noin 140 litraa vettä. Keskimääräinen suomalainen kuluttaa suunnilleen saman määrän vettä vuorokaudessa! Kahvin tuotanto vaikuttaa myös vahvasti luonnon monimuotoisuuteen, joten vastuullisesti tuotettu kahvi on hyväksi paitsi eettisyyden, myös ekologisuuden kannalta. Kahvin lisäksi myös tee kannattaa hankkia ympäristösertifioituna.

Myös toimiston arjessa kahvihävikki on usein merkittävää. Suodatinkahvia varten kannattaa hankkia termokset, jottei kahvia jätetä seisomaan keittimeen ja siten heitetä aina osaa pois.

2. Vaikuta lounasravintolan ruokalistaan

Omien tilaisuuksiensa ja kokoustensa tarjoiluista organisaatio voi päättää itse. Kuitenkin myös lounasravintoloiden tarjontaan on mahdollista vaikuttaa: kun kysyntä hyville kasvisvaihtoehdoille lisääntyy, myös tarjonta kasvaa.

Jos yrityksen työntekijät käyttävät erityisen paljon jotakin tiettyä lounasravintolaa, voi ravintolan kanssa puhua reseptien, valikoiman ja tuotelinjaston kehittämisestä. Kun kasvisruoka on houkuttelevaa, maistuvaa ja se on linjastolla ensimmäisenä tarjolla, moni myös ottaa sitä mieluusti. Lihaa ei tarvitse vaatia kokonaan poistamaan, mutta voit esimerkiksi kannustaa vähentämään sen määrää sekä huomauttaa, ettei joka päivä edes tarvitse olla tarjolla liharuokaa. Myös vastuullinen kala, esimerkiksi silakka, on mainio valinta.

Lisäksi lounasravintolassa kannattaa huomioida keinot hävikin minimointiin. Esimerkiksi buffetissa tämä voi tarkoittaa sitä, että ruokaa saa hakea lisää, jolloin lautaselle ei kasata ruokaa vain varmuuden vuoksi. Samoin lautasten koko vaikuttaa otetun ruuan määrän. Ravintolalle voi ehdottaa myös ylijäämäruuan ulosmyyntiä lounasajan jälkeen.

3. Kannusta henkilöstöä valitsemaan lounas luontoa ajatellen

Organisaatio voi myös pyrkiä kannustamaan työyhteisöään tekemään parempia valintoja. Hyvä keino ympäristötietoisuuden lisäämiseen ja kasvisruokailuun kannustamiseen ovat esimerkiksi erilaiset teemaviikot ja -kuukaudet. Katso vinkit, kuinka viettää Lihatonta lokakuuta töissä.

Vastuullisemmista valinnoista kannattaa viestiä positiivisesti ja kannustavasti. Lounasravintolan ”Mahtavien makujen viikko” on varmasti monesta houkuttelevampi kuin pelkkä ”Kasvisruokaviikko”. Ympäristöystävällisyys kulkee usein myös käsi kädessä terveellisyyden kanssa. Myös tätä kulmaa voi välillä hyödyntää kasvisruokailuun motivoimisessa.

Ruoka on ymmärrettävästi usein herkkä ja henkilökohtainen aihe: henkilöstölle voi olla helpompaa perustella energiansäästöä kuin kokousten ja kahvihuoneen ruokamuutoksia. Kuitenkin, kun organisaatio haluaa tehdä vastuullisempia valintoja, tarkoittaa se myös ruokailun muutosta. Henkilöstöä kannattaakin kannustaa rohkeasti maistamaan ja antamaan palautetta: jos tarjoilu ei maistu, lupaa kehittää sitä paremmaksi.

Harva kuitenkaan pahastuu vaikkapa siitä, jos kahvin yhteydessä on tarjolla hedelmiä tai kasvispohjaisilla aineksilla leivottua pullaa. Kasvisvaihtoehtoa ei siis aina tarvitse erikseen korostaa, vaan sen voi ilmaista pienillä merkinnöillä. Kasvispohjaista tarjoilua voi perustella myös helppoudella: se sopii monille allergisille, joten tarjolle ei tarvitse erikseen varata vaikkapa maidottomia ja kananmunattomia vaihtoehtoja.

Lisäksi on hyvä muistaa, että huomattavasti helpommin annetaan negatiivista kuin positiivista palautetta. Moni henkilöstöstä on varmasti hiljaisesti tyytyväinen organisaation ruokaan liittyvään vastuullisuusajatteluun, vaikka ei tätä ilmaisisikaan. Esimerkiksi WWF Green Officen vuosien 2020 ja 2021 vuosiraporteista selviää, että Green Office -työpaikoissa lounaaksi valitaan kasvisruokaa yhä useammin – asenteet kasvisruokailua kohtaan vaikuttavat siis pikkuhiljaa muuttuvan myönteisimmäksi. Saman kehityskulun voi nähdä myös Luonnonvarakeskuksen tutkimuksesta, jonka mukaan suomalaisten lihankulutus on kääntynyt laskuun.

Kirjoittaja: Anni Taskinen