Karettikilpikonna ui koralliriutan yläpuolella. Taustalla kalaparvi. Aurinko välkkyy veden pinnan läpi.

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen

Maapallo tarvitsee hyvinvoivia ja monipuolisia luonnonympäristöjä, joissa elää runsas kasvi- ja eläinlajien kirjo. Se on kaiken elämän edellytys. Ihmisen aiheuttama luonnon monimuotoisuuden massiivinen köyhtyminen on ajanut monet lajit todelliseen ahdinkoon.

Luonnon köyhtymisen vaikutukset

Tilanne on kriittinen. Maapallon luonnon monimuotoisuus köyhtyy hälyttävällä vauhdilla. Hallitustenvälisen luontopaneeli IBPESin mukaan sukupuutto uhkaa jopa miljoonaa eläin- ja kasvilajia. Käynnissä on ennennäkemätön ihmisen aiheuttama sukupuuttoaalto, joka uhkaa myös taloutta, ruoantuotantoa ja ihmisten terveyttä.

Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan maapallon lajien ja eliöyhteisöjen kirjoa. Jokaisella kasvi- ja eläinlajilla on oma tehtävänsä luonnossa ja paikkansa ravintoketjussa. Tärkeiden lajien kuten petoeläinten väheneminen tai katoaminen voi sekoittaa kokonaisen ekosysteemin. Seuraukset voivat olla arvaamattomat myös ihmisille. Suojelemalla luonnon monimuotoisuutta suojelemme myös kaikkia ihmisen elämän, terveyden ja hyvinvoinnin mahdollistavia asioita ­– esimerkiksi puhdasta vettä, hengityskelpoista ilmaa, ruokaa ja lääkeaineita mahdollistavia lajeja.

Alla oleva kuvagalleria esittelee esimerkkejä luonnon köyhtymisen vaikutuksista elinympäristöille ja lajeille:

Maapallolla on luokiteltu jo yli 38 000 lajia uhanalaisiksi ja määrä kasvaa vuosi vuodelta. Uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja uhkaa yksilöiden vähenemisen kautta populaatioiden köyhtyminen tai sukupuutto. Vain hyvin pieni osa lajeista tunnetaan tällä hetkellä niin hyvin, että niiden uhanalaisuutta voitaisiin arvioida. Jotkut lajit kuolevat sukupuuttoon ennen kuin niitä edes löydetään. Käynnissä olevaa ihmisen aiheuttamaa massasukupuuttoa kutsutaan yleisesti kuudenneksi sukupuuttoaalloksi.

Merkittävin uhka luonnon monimuotoisuudelle on luonnonvaraisten elinympäristöjen häviäminen ja heikentyminen, joka johtuu usein maatalouden levittäytymisestä. Nykyinen ruoantuotantomme johtaa kasvavassa määrin elinympäristöjen tuhoutumiseen ja saastumiseen. Kun soija- ja palmuöljyviljelmien tai karjan laidunmaiden peltojen tieltä raivataan sademetsiä tai muita elinympäristöjä, luonto köyhtyy ja eroosio lisääntyy. Muita syitä elinympäristöjen häviämiselle ovat esimerkiksi rakennetun ympäristön laajentuminen, kaupallinen kehitys ja energiantuotanto.

Valtavia uhkia lajeille ja luonnon monimuotoisuudelle ovat myös ilmastonmuutos, salametsästys ja ylikalastus. Ilmastonmuutoksen myötä lukuisien lajien on sopeuduttava täysin uusiin olosuhteisiin selviytyäkseen. Salametsästys ja ylikalastus ovat ajaneet useiden lajien kannat lähelle kestämätöntä tasoa.

Ymmärrämme ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa toimintamme vaikutuksen maapallon luontoon ja lajeihin. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on vielä mahdollista pysäyttää, mutta toimiin on ryhdyttävä välittömästi. Nyt meiltä kysytään selkärankaa!

Kaksi hyasinttiaraa lähikuvassa.

Mitä WWF tekee?

Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on ihmisten ekologisen jalanjäljen pienentämisen ohella WWF:n tärkein päämäärä. WWF:n, mutta myös YK:n, EU:n ja Suomenkin tavoite on saada luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysähtymään vuoteen 2020 mennessä. Asetettu tavoite on erittäin kunnianhimoinen, emmekä tule pääsemään siihen, mikäli valtiot eivät välittömästi tee poliittisia päätöksiä ympäristön puolesta. Pyrimme tavoitteiseemme esimerkiksi seuraavin keinoin:

  • Suojelemme lajeja ja niiden elinympäristöjä eri puolilla maapalloa

    Työskentelemme hallitusten, yritysten ja paikallisten yhteisöjen kanssa estääksemme elinympäristöjen häviämistä ja edistääksemme ilmastonmuutoksen vastaisia käytäntöjä.

  • Vaikutamme osana WWF:n maailmanlaajuista verkostoa poliittiseen päätöksentekoon ja teemme konkreettisia kenttähankkeita
  • Työskentelemme maailman luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimpien ekosysteemien säilyttämiseksi

    Työskentelemme esimerkiksi sademetsien, arktisen alueen, Ison valliriutan ja Himalajan alueen, säilyttämiseksi. Suojelemalla tiettyä lajia, kuten tiikeriä, suojelemme samalla sen koko elinympäristöä ja lukuisia muita eliölajeja. Suomessa työskentelemme erityisesti metsien, Itämeren, sisävesien, perinneympäristöjen, arktisen alueen ja uhanalaisten lajien suojelemiseksi.

  • Työskentelemme eri puolilla maailmaa, jotta syömämme ruoka tuotettaisiin entistä kestävämmin.

    Myös kulutuksemme ja ruokavalintamme vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen ja lajien säilymiseen. Ympäristöystävällisen tuotannon myötä esimerkiksi neitseellisiä sademetsiä ei raivattaisi pelloiksi tai palmuöljyplantaaseiksi.

  • Työskentelemme pysäyttääksemme salametsästyksen ja ylikalastuksen

    Vaadimme valtioilta tiukempia toimia salametsästyksen ja laittoman kaupan pysäyttämiseksi. Toimimme yhteistyössä valtioiden hallituksien kanssa laittomien eläinmarkkinoiden sulkemisessa ja kuluttajien tietoisuuden lisäämisessä.

Mitä sinä voit tehdä?

Yhdessä muutamme maailmaa

60 vuoden aikana olemme saaneet aikaan suurenmoisia luonnonsuojelun onnistumisia, jotka eivät olisi olleet mahdollisia ilman tukijoitamme. Yhdessä olemme päässeet pitkälle, mutta emme ole vielä perillä. WWF-kummina sinulla on tärkeä rooli tulevissa onnistumistarinoissa.

Liity kummiksi tänään

Yhdessä muutamme maailmaa

60 vuoden aikana olemme saaneet aikaan suurenmoisia luonnonsuojelun onnistumisia, jotka eivät olisi olleet mahdollisia ilman tukijoitamme. Yhdessä olemme päässeet pitkälle, mutta emme ole vielä perillä. WWF-kummina sinulla on tärkeä rooli tulevissa onnistumistarinoissa.

Syö vastuullisesti!

WWF:n Kalaopas auttaa Sinua tekemään vastuullisia kalavalintoja. Opas ohjaa vastuulliseen kuluttamiseen liikennevaloin. Oppaan suosituksia seuraamalla voit olla mukana vaikuttamassa siihen, ettei maailman meriä kalasteta tyhjiksi.

Tutustu kalaoppaaseen

Syö vastuullisesti!

WWF:n Kalaopas auttaa Sinua tekemään vastuullisia kalavalintoja. Opas ohjaa vastuulliseen kuluttamiseen liikennevaloin. Oppaan suosituksia seuraamalla voit olla mukana vaikuttamassa siihen, ettei maailman meriä kalasteta tyhjiksi.