Luontokato
Maapallo tarvitsee hyvinvoivia ja monipuolisia luonnonympäristöjä, joissa elää runsas kasvi- ja eläinlajien kirjo. Se on kaiken elämän edellytys. Ihmisen aiheuttama luonnon monimuotoisuuden massiivinen köyhtyminen on ajanut monet lajit todelliseen ahdinkoon.
Tilanne on kriittinen. Maapallon luonnon monimuotoisuus köyhtyy hälyttävällä vauhdilla. WWF:n Living Planet -raportin mukaan selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat kutistuneet hälyttävästi, keskimäärin 69 prosenttia vuodesta 1970. Hallitustenvälisen luontopaneeli IBPESin mukaan sukupuutto uhkaa jopa miljoonaa eläin- ja kasvilajia. Käynnissä on ennennäkemätön ihmisen aiheuttama sukupuuttoaalto, joka uhkaa myös taloutta, ruuantuotantoa ja ihmisten terveyttä. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on vielä mahdollista pysäyttää, mutta toimiin on ryhdyttävä välittömästi.
Luontokadon syyt
Elinympäristöjen häviäminen ja heikentyminen ovat suurimpia uhkia luonnon monimuotoisuudelle. Luontoa hävitetään etenkin maatalouden alta, mutta myös asutuksen, teiden ja muun rakennetun ympäristön tieltä. Esimerkiksi sademetsiä raivataan soija- ja palmuöljyviljelmiksi sekä karjan laitumiksi, mikä aiheuttaa luonnon köyhtymistä ja eroosiota. Suurin osa maailmassa tuotetusta soijasta käytetään eläinten rehuksi. Ruuantuotannon ja -kulutuksen muuttaminen kestävämmäksi onkin merkittävässä asemassa luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi.
Suurimpia syitä villieläinpopulaatioiden kutistumiseen ovat elinympäristöjä tuhoava maankäyttö ja luonnonvarojen ylikulutus. Myös haitalliset vieraslajit, saasteet ja ilmastonmuutos ajavat luontoa ahtaalle. Ilmastonmuutos on nousemassa yhä merkittävämmäksi aiheuttajaksi luonnon köyhtymiselle. Ellei ilmaston lämpenemistä pystytä rajaamaan 1,5 asteeseen, ilmastonmuutos on todennäköisesti tulevaisuudessa luontokadon suurin syy.
Olemme vaarassa menettää monia ainutlaatuisia luonnonympäristöjä ja niissä eläviä lajeja ihmisen toiminnan vuoksi. Koralleja uhkaa ilmastonmuutos, kun meret lämpenevät ja happamoituvat.
Luontokadon vaikutukset
Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan maapallon lajien ja eliöyhteisöjen kirjoa. Jokaisella kasvi- ja eläinlajilla on oma tehtävänsä luonnossa ja paikkansa ravintoketjussa. Tärkeiden lajien, kuten petoeläinten, väheneminen tai katoaminen voi sekoittaa kokonaisen ekosysteemin. Seuraukset voivat olla arvaamattomat myös ihmisille. Suojelemalla luonnon monimuotoisuutta suojelemme myös kaikkia ihmisen elämälle, terveydelle ja hyvinvoinnille elintärkeitä asioita – esimerkiksi puhdasta vettä, hengityskelpoista ilmaa, ruokaa ja lääkeaineita tarjoavia lajeja.
Maapallolla on luokiteltu jo yli 42 000 lajia uhanalaisiksi ja määrä kasvaa vuosi vuodelta. Näiden uhanalaisten lajien yksilömäärien vähentyminen johtaa populaatioiden heikentymiseen ja pahimmillaan sukupuuttoon. Vain hyvin pieni osa lajeista tunnetaan tällä hetkellä niin hyvin, että niiden uhanalaisuutta voitaisiin arvioida. Jotkut lajit kuolevat sukupuuttoon ennen kuin niitä edes löydetään. Käynnissä olevaa ihmisen aiheuttamaa massasukupuuttoa kutsutaan yleisesti kuudenneksi sukupuuttoaalloksi.
Lue esimerkkejä luonnon köyhtymisen vaikutuksista elinympäristöille ja lajeille kuvagalleriasta:
Suojelemalla norsuja suojelemme kokonaisia ekosysteemejä ja niiden monimuotoisuutta. Norsut mylläävät elintilaa muille lajeille kaivamalla maata syöksyhampaillaan, katkomalla puiden oksia ja kuljettamalla ruoansulatuksessaan siemeniä. Muut eläinlajit hyötyvät norsujen kyvystä löytää ja kaivaa pohjavettä käyttöönsä. Tansaniassa tehty tutkimus osoitti, että norsujen mylläämässä elinympäristössä lajeja oli jopa kaksinkertaisesti verrattuna aidattuun alueeseen, jossa norsut eivät päässeet kulkemaan.
Suomessa lajit kärsivät lahopuun vähyydestä. Metsissä elää noin puolet Suomen 45 000 eliölajista. Neljäsosa näistä metsälajeista on riippuvaisia lahopuusta. Metsänhoidosta johtuva lahopuun vähyys on merkittävimpiä uhanalaisuuden syitä.
Turskan ylikalastus uhkaa myös lohia. Itämeren turskakannat ovat tällä hetkellä heikossa tilassa, mikä vaikuttaa erityisesti sen tärkeimmän saalislajin kilohailin runsauteen. Kilohailin runsastuessa lohet voivat siirtyä ravinnossa silakasta rasvaisempaan kilohailiin. Se voi aiheuttaa lohenpoikasissa tappavaa tiamiinin puutosta eli M74-oireyhtymää.
Kukkien pölytys tai veden kierto meristä ja järvistä sateeksi ja takaisin vesistöihin saattavat tuntua itsestään selviltä luonnon ilmiöiltä. Ne ovat kuitenkin herkkiä prosesseja, jotka saattavat vaarantua maapallon luonnon muuttuessa ja köyhtyessä.
Koronapandemia on osoittanut yhä kirkkaammin hyvinvoivan luonnon yhteyden ihmisten terveyteen. Kun tila villieläinten ja ihmisten välillä kapenee, koronaviruksen kaltaiset taudit voivat levitä aiempaa helpommin. Luonnon monimuotoisuutta tuhoava maankäyttö, maatalouden ja eläintuotannon tehostuminen ja leviäminen sekä uhanalaisten lajien metsästys ja kauppa kiihdyttävät niin luontokatoa ja ilmastokriisiä kuin edesauttavat uusien pandemioiden syntyä.
Miten WWF torjuu luontokatoa?
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on ihmisten ekologisen jalanjäljen pienentämisen ohella WWF:n tärkein päämäärä. WWF:n, mutta myös YK:n, EU:n ja Suomen tavoite on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä. Emme pääse tavoitteeseen, elleivät valtiot ala tehdä konkreettisia ja riittäviä toimenpiteitä yhteisesti sovittujen päämäärien saavuttamiseksi. Pyrimme pysäyttämään luontokadon esimerkiksi seuraavin keinoin:
-
Suojelemme lajeja ja niiden elinympäristöjä eri puolilla maapalloa
Työskentelemme hallitusten, yritysten ja paikallisten yhteisöjen kanssa estääksemme elinympäristöjen tuhoutumista ja torjuaksemme ilmastonmuutosta. Toteutamme konkreettisia kenttähankkeita lajien suojelemiseksi ympäri maailmaa. Toimimme ainutlaatuisten ekosysteemien hyväksi esimerkiksi arktisella alueella, Isolla valliriutalla ja Himalajalla. Suomessa työskentelemme erityisesti metsien, Itämeren, sisävesien, perinneympäristöjen, arktisen alueen ja uhanalaisten lajien suojelemiseksi. Suojelun lisäksi ennallistamme lajien elinympäristöjä, Suomessa esimerkiksi perinneympäristöjä, vaelluskalojen lisääntymisalueita virtavesissä ja kosteikoita.
-
Vaikutamme osana WWF:n maailmanlaajuista verkostoa poliittiseen päätöksentekoon
Osallistumme kansainvälisiin luonto- ja ilmastoneuvotteluihin. Vaadimme valtioiden hallituksilta toimia luonnon hyväksi. Tällä hetkellä vaikutamme siihen, että vasta valitut kansanedustajat ja pian muodostettava hallitus huomioivat luonnon ja ilmaston politiikassaan.
-
Edistämme ympäristöystävällistä ruuantuotantoa ympäri maailmaa
Myös kulutuksemme ja ruokavalintamme vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen ja lajien säilymiseen. Ympäristöystävällisessä tuotannossa esimerkiksi neitseellisiä sademetsiä ei raivattaisi pelloiksi tai palmuöljyplantaaseiksi. Kokoamme paljon tietoa ja vinkkejä, joiden avulla jokainen suomalainen voi vaikuttaa omilla ruokavalinnoillaan. Edistämme kasvipohjaista ruokaa myös yhdessä yritysten kanssa.
-
Työskentelemme pysäyttääksemme salametsästyksen ja ylikalastuksen
Vaadimme valtioilta tiukempia toimia salametsästyksen, laittoman kaupan ja ylikalastuksen pysäyttämiseksi. Toimimme yhteistyössä valtioiden hallituksien kanssa laittomien eläinmarkkinoiden sulkemiseksi ja kuluttajien tietoisuuden lisäämiseksi.
Mitä sinä voit tehdä luontokadon pysäyttämiseksi?
Suojele elämää WWF-kummina
Monimuotoinen luonto on kaiken elämän edellytys maapallollamme. Silti luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla. Nyt tarvitaan jokaista luonnonsuojelijaa!
Suojele elämää WWF-kummina
Kiinnostaako sinua WWF:n vapaaehtoistoiminta?
Vapaaehtoistyö tarjoaa ikimuistoisia elämyksiä ja käytännön mahdollisuuksia toimia luonnon hyväksi. Löydä oma tapasi osallistua WWF:n tapahtumakalenterista.
Kiinnostaako sinua WWF:n vapaaehtoistoiminta?
Yritys, auta luontoa yhdessä WWF:n kanssa
Toimimme yhdessä yritysten kanssa luontokadon pysäyttämiseksi, sillä kaikkia tarvitaan mukaan rakentamaan tasapainoista tulevaisuutta luonnolle ja ihmisille.