Ilmastonmuutos
Ilmaston lämpeneminen ihmisen toiminnan seurauksena on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistämme. Se vaikuttaa kielteisesti ihmisiin ja luontoon ympäri maailmaa jo nyt, myös meillä Suomessa. Voimme kuitenkin edelleen hillitä ilmastonmuutosta, ja myös sinä voit auttaa.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset
Ilmakehämme toimii kuten kasvihuone. Ilmakehässä olevat kaasut päästävät läpi auringon säteet, mutta estävät osaa lämmöstä karkaamasta takaisin avaruuteen. Ilmiö mahdollistaa elämän maapallolla. Ihmisen toiminnan seurauksena lämmön karkaamista estävät kaasut lisääntyvät kuitenkin voimakkaasti. Fossiiliset polttoaineet, kuten öljy, kivihiili ja maakaasu, aiheuttavat kolme neljäsosaa kasvihuonekaasupäästöistä.
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin mukaan ilmaston lämpeneminen on vielä mahdollista rajata 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Toistaiseksi päästövähennystavoitteet ovat riittämättömiä. Nykytoimilla maapallon keskilämpötila nousisi arviolta 2,5 asteeseen. Jo 1,5 asteen rajan ylittäminen tarkoittaisi katastrofaalisia seurauksia luonnolle.
Ilmasto on lämmennyt keskimäärin jo reilun asteen esiteollisesta ajasta, mutta arktisilla alueilla lämpeneminen on kaksi kertaa nopeampaa kuin muualla maailmassa.
Ilmastonmuutos on jo vaikuttanut luontoon
- Huomattava osa arktisen alueen ympärivuotisesta jääpeitteestä on jo hävinnyt.
- Meriveden nousu uhkaa rannikkoja ja meriin varastoituva hiilidioksidi happamoittaa vesiä.
- Suomessa esimerkiksi saimaannorppa ja lohikalat kärsivät ilmastonmuutoksesta jo nyt, ja naali on sukupuuton partaalla.
- Tuholaishyönteisten ja kasvitautien määrä lisääntyy.
- Sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet, myrskyt ja kuivuus, ovat jo yleistyneet ja vaikeuttavat ruoantuotantoamme.
- Ilmastonmuutoksen tuomat vaikutukset elinympäristöihin ovat niin nopeita, etteivät lajit ehdi sopeutua niihin. Katso alla olevasta kuvagalleriasta, millaisia seurauksia ilmastonmuutoksella arvioidaan olevan.
Jääkarhu käyttää jopa puolet ajastaan ravinnon hankkimiseen, mutta usein huonolla menestyksellä – alle kaksi prosenttia sen saalistusyrityksistä tuottaa tulosta. Ilmastonmuutos on tälle ainutlaatuiselle eläimelle iso riski, sillä sen ravinnonhankinta vaikeutuu entisestään jääpeitteen huvetessa.
Ilmastonmuutos vaikuttaa liemikilpikonnien selviytymismahdollisuuksiin. Kilpikonnien sukupuoli määräytyy sen mukaan, kuinka lämpimässä hiekassa munat kehittyvät. Korkeampi lämpötila tuottaa naaraskonnia, viileämpi koiraita. Pienikin muutos haudontalämpötilassa voi vinouttaa kilpikonnien sukupuolijakaumaa.
Afrikannorsu juo päivittäin kymmeniä litroja vettä eikä selviä ilman vettä kahta vuorokautta pidempään. Ilmastonmuutoksen seurauksena kuivuus lisääntyy Afrikassa, mikä voi vähentää makean veden määrää. Norsuille vesivarojen hupeneminen on kohtalokasta.
Bambut ovat vaarantuneiden isopandojen pääasiallista ravintoa. Tiheään lehvikköön kätkeytynyt panda syö lähes taukoamatta, noin 14 tuntia päivässä. Pandojen ravinto on vaarassa kadota, sillä jotkin bambulajit ovat hyvin herkkiä ilmaston lämpenemiselle.
Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän sademääriä Indonesian saarilla merkittävästi vuoteen 2025 mennessä. Sademetsissä asuu äärimmäisen uhanalaisia sumatranorankeja, jotka syövät pääasiassa hedelmiä, lehtiä ja versoja. Runsaasti lisääntyvät sateet saattavat vähentää orankien saatavilla olevaa ravintoa ja siten heikentää naaraiden lisääntymiskykyä.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja sopeutuminen
Tärkeimmät keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat fossiilisista polttoaineista luopuminen, kestävien uusiutuvien energiamuotojen käyttö, energian säästö ja energiatehokkuus, liikenteen sähköistäminen, metsäkadon pysäyttäminen, luonnollisten hiilinielujen kasvattaminen ja ilmastokestävä ruoantuotanto ja -kulutus. Ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnon monimuotoisuuden suojelu pitäisi olla kaiken päätöksenteon ja budjetoinnin perusta, niin Suomessa kuin EU:ssakin.
Fossiilisten polttoaineiden käyttöä ei voida enää jatkaa. Kestävät energiaratkaisut perustuvat esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaan, lämpöpumppuihin ja geotermiseen energiaan. Liikenteessä on tärkeää parantaa julkisen ja kevyen liikenteen verkostoa ja edistää niiden käyttöä. Autokanta tulee sähköistää. Kestävästi tuotettuja biopolttoaineita voidaan käyttää rajallisesti kattamaan esimerkiksi raskasta liikennettä, meriliikennettä ja kansainvälistä lentoliikennettä.
Päästövähennysten lisäksi ilmakehään jo päässyttä hiiltä pitää sitoa takaisin maahan. Turvallisin tapa hiilen sidontaan ovat metsien ja soiden suojelu sekä ennallistaminen. Suomen vuotuiset metsienhakkuumäärät eivät ole ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta kestäviä.
Ruuan ilmastovaikutuksia voidaan pienentää ohjaamalla tuotantoa ja kulutusta kasvispainotteiseksi ja vähentämällä ruokahävikkiä. Liha- ja maitotuotteiden tuotanto aiheuttaa suuret ilmastopäästöt, joten kasvisten ja kestävästi pyydetyn kalan osuutta suomalaisten lautasilla pitää lisätä.
Mitä WWF tekee?
Ilmastotyömme tärkein tavoite on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen ja torjua ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ihmisille ja ympäristölle. Torjumme ilmastonmuutosta seuraavin keinoin:
-
Vaikutamme ilmastopolitiikkaan
Suomen ilmastopolitiikan pitää tähdätä ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 asteeseen. Vaikutamme siihen, että ilmastonmuutoksen hillintä on merkittävässä osassa Suomen ja EU:n politiikkaa. Vaikutamme poliittiseen päätöksentekoon myös kansainvälisesti. Asiantuntijamme ovat mukana esimerkiksi kansainvälisten ilmastosopimusten valmistelussa sekä valvovat niiden toteuttamista eri valtioissa.
-
Järjestämme maailman suurimman ilmastotapahtuman
Järjestämme vuosittain maailman suurimman ilmastotapahtuman, Earth Hourin, joka antaa ihmisille mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä ja tehdä valintoja arjessaan ilmaston puolesta.
-
Suojelemme saimaannorppaa
Suomessa autamme esimerkiksi saimaannorppaa sopeutumaan vähälumisiin talviin muun muassa kolaamalla apukinoksia yhdessä Metsähallituksen ja vapaaehtoisten kanssa.
-
Estämme metsäkatoa
Metsillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Torjumme metsäkatoa Suomen lisäksi muun muassa Himalajalla, Borneolla ja Itä-Afrikassa.
-
Ohjaamme rahavirtoja
Edistämme ilmastonmuutosta hillitsevää sijoittamista yhteistyössä finanssialan kanssa. Olemme esimerkiksi tutkineet, kuinka hyvin Suomen viiden suurimman eläkeyhtiön sijoitukset ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa ja julkaisseet Mandatum Lifen ja Sitran kanssa oppaan sijoitusten ilmastovastuullisuuden edistämiseksi.
-
Vaikutamme yrityksiin
WWF Green Office -ympäristöjärjestelmä on käytössä 145 organisaatiossa Suomessa. Sen avulla työpaikat voivat vähentää ympäristövaikutustaan ja hiilijalanjälkeään.
Lapissa elävien naalien tulevaisuutta uhkaa etelästä saapuva ei-toivottu sukulainen – kettu. Ilmastonmuutoksen myötä naali joutuu kilpailemaan ketun kanssa ravinnosta ja pesimäpaikoista. Suurikokoisempi kettu vie yleensä voiton, eikä Suomessa ole havaittu naalin pesintää yli vuosikymmeneen.
Lumi ja jää ovat elintärkeitä saimaannorpan selviytymiselle, sillä se synnyttää poikasensa lumikinokseen kaivamaansa luolamaiseen pesään. Pesäkinokset uhkaavat kuitenkin sulaa ilmastonmuutoksen seurauksena.
Talvien lämpeneminen on lumipesiä tekevälle ahmalle uhka. Ahman levinneisyyden eteläraja seurailee huhtikuisen lumipeitteen etelärajaa. Lumipeitteen huvetessa ahma joutuu vetäytymään yhä pohjoisemmaksi.
Mitä sinä voit tehdä?
Asuminen, liikkuminen, ruoka sekä tavaroiden ja palveluiden kulutus ovat suurimmat yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat. Sinäkin voit vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään tekemällä ilmastoystävällisiä valintoja arjessasi ja vaatimalla ilmastotekoja päättäjiltä.
-
Kulutus
Jos koko maailma kuluttaisi niin kuin Suomi, tarvitsisimme lähes neljä maapalloa. Harkitse, tarvitsetko oikeasti haluamaasi tavaraa. Jos tarvitset, mieti, voisitko vuokrata tai lainata sen. Suurimman osan tarvitsemistamme tavaroista voi ostaa myös käytettynä.
-
Ruoka
Voit vähentää ruuan ilmastovaikutuksia kasvipainotteisella ruokavaliolla. Kun tilaat WWF:n ruokakurssin, saat seuraavan kuuden viikon ajan sähköpostiisi viikoittaisen uutiskirjeen, joka tarjoaa runsaasti herkullisia reseptejä ja käytännön vinkkejä ympäristöystävällisen ruuan valmistamiseen. Vastuullisiin kalavalintoihin apua tarjoaa WWF:n Kalaopas.
-
Asuminen
Vaihda sähkösopimus tuuli- ja aurinkovoimaan ja vähennä energiankulutusta alentamalla sisälämpötilaa. Yhden asteen muutos sisälämpötilassa vastaa noin viittä prosenttia lämmityslaskussa. Omakotitalossa päästöjä voi lisäksi pienentää korvaamalla fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan lämmitysratkaisun kestävästi tuotetulla uusiutuvalla energialla, esimerkiksi lämpöpumpun, maalämmön tai aurinkoenergian avulla.
-
Liikkuminen
Vähennä henkilöauton käyttöä, suosi julkista liikennettä ja pyöräile tai kävele lyhyemmät matkat. Suosi kotimaisia lomakohteita ja tee matkat junalla. Jos et voi välttää lentämistä kokonaan, voit harkita lentosi kompensoimista hiilidioksidipäästöt rahoittamalla ilmastohankkeita. Ota selvää hankkeiden aidosta vaikuttavuudesta.
-
Yhteiskunnallinen aktiivisuus
Mitä useampi vaatii päättäjiltä vahvoja ilmastotoimia, sitä vaikuttavampia yhdessä olemme. Tarkista vaaliehdokkaasi ilmastokannat, kirjoita mielipidekirjoitus, osallistu paikkakuntasi ilmastoaiheiseen tapahtumaan tai liity ympäristöjärjestöjen vapaaehtoisiin.
Haluatko auttaa?
Auta Ilmasto-kummina
Kummina tuet poliittista vaikuttamistyötämme sekä ilmastonmuutoksesta kärsivien lajien ja elinympäristöjen suojelua koko kansainvälisen verkostomme voimin. Nyt on kiire toimia yhdessä!
Auta Ilmasto-kummina
Tue ilmastotyötä yrityslahjoituksella
Ilmaston lämpeneminen ihmisen toiminnan seurauksena on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistämme. Lahjoittamalla ilmastotyölle osoitat, että yrityksesi haluaa toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.