Il­mas­ton­muu­tos

Ilmakehämme toimii kuten kasvihuone. Ilmakehässä olevat kaasut päästävät läpi auringon säteet, mutta estävät osaa lämmöstä karkaamasta takaisin avaruuteen. Ilmiö mahdollistaa elämän maapallolla. Ihmisen toiminnan seurauksena lämmön karkaamista estävät kaasut lisääntyvät kuitenkin voimakkaasti. Fossiiliset polttoaineet, kuten öljy, kivihiili ja maakaasu, aiheuttavat kolme neljäsosaa kasvihuonekaasupäästöistä.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin mukaan ilmaston lämpeneminen on vielä mahdollista rajata 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Toistaiseksi päästövähennystavoitteet ovat riittämättömiä. Nykytoimilla maapallon keskilämpötila nousisi arviolta kolmeen asteeseen tai korkeammalle. Jo 1,5 asteen rajan ylittäminen tarkoittaisi katastrofaalisia seurauksia luonnolle.

Ilmasto on lämmennyt keskimäärin jo noin asteen verran esiteollisesta ajasta, mutta arktisilla alueilla lämpeneminen on kaksi kertaa nopeampaa kuin muualla maailmassa.

• Huomattava osa arktisen alueen ympärivuotisesta jääpeitteestä on jo hävinnyt.
• Meriveden nousu uhkaa rannikkoja ja meriin varastoituva hiilidioksidi happamoittaa vesiä.
• Suomessa esimerkiksi saimaannorppa ja lohikalat kärsivät ilmastonmuutoksesta jo nyt, ja naali on sukupuuton partaalla.
• Vieraslajien, tuhohyönteisten ja kasvitautien määrä lisääntyy.
• Sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet, myrskyt ja kuivuus, ovat jo yleistyneet ja vaikeuttavat ruoantuotantoamme.
• Luonnolla on vaikeuksia sopeutua ihmisten aiheuttamaan ilmastonmuutokseen. Katso alla olevasta kuvagalleriasta, millaisia seurauksia ilmastonmuutoksella arvioidaan olevan.

Tärkeimmät keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat fossiilisista polttoaineista luopuminen, kestävien uusiutuvien energiamuotojen käyttö, energian säästö ja energiatehokkuus, liikenteen sähköistäminen, metsäkadon pysäyttäminen, luonnollisten hiilinielujen kasvattaminen ja ilmastokestävä ruoantuotanto ja -kulutus. Ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnon monimuotoisuuden suojelu pitäisi olla kaiken päätöksenteon ja budjetoinnin perusta, niin Suomessa kuin EU:ssakin.

Fossiilisten polttoaineiden käyttöä ei voida enää jatkaa. Kestävät energiaratkaisut perustuvat esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaan, lämpöpumppuihin ja geotermiseen energiaan. Liikenteessä on tärkeää parantaa julkisen ja kevyen liikenteen verkostoa ja edistää niiden käyttöä. Autokanta tulee sähköistää. Kestävästi tuotettuja biopolttoaineita voidaan käyttää rajallisesti kattamaan esimerkiksi raskasta liikennettä, meriliikennettä ja kansainvälistä lentoliikennettä.

Päästövähennysten lisäksi ilmakehään jo päässyttä hiiltä pitää sitoa takaisin maahan. Turvallisin tapa hiilen sidontaan ovat metsien ja soiden suojelu sekä ennallistaminen. Suomen vuotuiset metsienhakkuumäärät eivät ole ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta kestäviä.

Ruuan ilmastovaikutuksia voidaan pienentää ohjaamalla tuotantoa ja kulutusta kasvispainotteiseksi ja vähentämällä ruokahävikkiä. Liha- ja maitotuotteiden tuotanto aiheuttaa suuret ilmastopäästöt, joten kasvisten ja kestävästi pyydetyn kalan osuutta suomalaisten lautasilla pitää lisätä.

Ilmastotyömme tärkein tavoite on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen ja torjua ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ihmisille ja ympäristölle. Torjumme ilmastonmuutosta seuraavin keinoin:

Asuminen, liikkuminen, ruoka sekä tavaroiden ja palveluiden kulutus ovat suurimmat yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat. Sinäkin voit vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään tekemällä ilmastoystävällisiä valintoja arjessasi ja vaatimalla ilmastotekoja päättäjiltä.