Vuosiraportti 2022: Paluu työpaikoille näkyy päästöjen ja kulutuksen kasvuna – vastuullisia kulutusvalintoja tehdään kuitenkin useammin
Kristiina Kalsta
Vaikka Green Office -verkoston päästöt ja kulutus ovat lisääntyneet edellisvuoteen verrattuna, on havaittavissa myös positiivisia kehityssuuntia: vuosiraportoinnin perusteella WWF Green Office -organisaatioissa esimerkiksi kulutetaan aikaisempaa vastuullisemmin sekä syödään entistä kasvispainotteisemmin.
WWF Green Office -ympäristöjärjestelmässä seurataan vuosittaisella raportoinnilla verkoston ympäristötyön tuloksia. WWF:n kokoaman vuosiraportin tuloksista WWF Green Office -työpaikat saavat hyödyllistä vertailutietoa oman vastuullisuustyön kehittämiseen. Vuoden 2022 vuosiraportoinnin kooste sisältää sekä Ilmastolaskurin että Kulutustapamittarin yhteenvedot.
Ilmastolaskuri on työkalu, jolla yritykset ja organisaatiot voivat laskea työpaikkansa aiheuttamat hiilidioksidipäästöt eli hiilijalanjäljen. Kulutustapamittari taas on kyselypohjainen työkalu, jonka avulla saadaan arvokasta tietoa työyhteisön kulutustottumuksista sekä edistetään henkilöstön ympäristötietoisuutta. Työkaluista kerättyjen tulosten pohjalta nostamme esiin kiinnostavimpia havaintoja verkoston vuoden 2021 kulutuksesta ja päästöistä.
Etätyöskentelystä ollaan siirtymässä hybridimalliin
Samaan aikaan kun etätyöskentelyn suosio jatkuu, on yhä useampi palannut työpaikoille tai siirtynyt hybridimalliin. Hybridimallissa työskentely tapahtuu sekä etänä että työpaikalla.
Kulutustapamittariin vastanneista Green Office -verkoston työntekijöistä enää 10 prosenttia kertoi tekevänsä aina etätyötä, kun keväällä 2021 vastaava luku oli vielä 55 prosenttia. Suurin osa (38 %) vastaajista ilmoitti kuitenkin edelleen työskentelevänsä lähes aina etänä ja vastaajista neljännes (25 %) usein.
Vastaajista 73 % kertoi tekevänsä aina, lähes aina tai usein etätyötä.
Vaikka etätyö on edelleen yleisempää kuin pandemiaa edeltäneenä aikana, näkyy vastauksissa kuitenkin paluu työpaikoille tai siirtyminen niin kutsuttuun hybridimalliin.
Tapahtui työnteko sitten kotona tai työpaikalla, on työn aiheuttamien ympäristövaikutusten huomioiminen ja niiden vähentäminen ensiarvoisen tärkeää. Tästä syystä henkilöstö tulisikin tehdä tietoiseksi myös etätyön vaikutuksista ja saada heidät jatkamaan ympäristötyötä myös kotoa käsin. Esimerkiksi valojen sammuttamisesta ja jätteiden lajittelusta kannattaa tehdä rutiini sekä työpaikalla että kotona ollessa.
Etätyön muita myönteisiä vaikutuksia ovat toimitilojen tilatehokkuuden parantuminen, ruuhkien välttäminen sekä liikkumisesta aiheutuvien päästöjen pienentyminen.
Paluu työpaikoille näkyy Green Office -verkoston kokonaispäästöjen kasvuna
Koko Green Office -verkoston raportoimat kokonaispäästöt, joihin lukeutuvat energiankulutuksesta, liikkumisesta, hankinnoista ja jätteistä aiheutuvat päästöt, ovat kasvaneet 14 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Yhteenlasketut päästöt olivat 58 546 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, mikä vastaa lähes 5 700:n keskivertosuomalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä.
Päästöjen kasvua selittää osittain etätyöskentelyn määrän vähentyminen ja työpaikoille paluu, mikä ilmenee kasvaneella energian tarpeella sekä toimistolaitehankinnoilla.
Suurin osa (55 %) päästöistä muodostuivat edellisen vuoden tavoin energiankulutuksesta, joka kattaa sähkön, lämmityksen ja jäähdytyksen aiheuttamat päästöt. Toiseksi eniten päästöjä syntyi hankinnoista (22 %) – pääasiassa ostetuista tietokoneista ja näytöistä.
Sen sijaan liikkumisen päästöt (21 %), jotka muodostuvat lähinnä työasiointimatkoista, ovat vähentyneet noin viisi prosenttia edellisvuodesta. Pienin osuus raportoiduista päästöistä syntyi toimipisteiden jätteistä (3 %).
Suurimmat muutokset verkoston päästöjen jakautumisessa edellisvuoteen verrattuna näkyvät liikkumisessa ja hankinnoissa – hankinnoista muodostuvien päästöjen osuus nousi ja liikkumisesta aiheutuvien päästöjen osuus puolestaan laski.
Vihreää sähköä käyttävien osuus kasvoi
Energiankulutuksen lisääntyessä käytetyillä energiamuodoilla on entistä isompi merkitys. Kun käytössä on uusiutuvilla energianlähteillä, kuten aurinkoenergialla tai tuulivoimalla, tuotettua sähköä, ei niiden kulutuksesta synny suoria päästöjä. Yli puolet (59 %) Green Office -verkostoon kuuluvista organisaatioista raportoi ostavansa uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä, kun viime vuonna vastaava luku oli 55 prosenttia.
Uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetuksi sähköksi luetaan aurinko-, tuuli- ja vesisähkö sekä bioenergialla tuotettu sähkö.
Valtaosa raportoidusta ostosähkön kulutuksesta perustuu uusiutuvilla energianlähteillä tuotettuun sähköön, jonka osuus on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna.
Suurin osa työpaikkojen energian päästöistä muodostui kiinteistöenergiasta, jonka raportoidut kilowattituntikohtaiset päästöt ovat käyttäjäsähköä korkeampia.
Verkoston organisaatioilla on usein hyvät edellytykset päättää itse ostosähkönsä alkuperä, kun taas kiinteistösähkön osalta päätöksen tekee tavanomaisesti kiinteistönomistaja. Green Office kannustaa kuitenkin verkoston organisaatioita nostamaan aktiivisesti toimitilojen ympäristöasioita myös kiinteistönomistajan tietoon ja näin vaikuttamaan laajemmin.
On tärkeää, että työyhteisössä tiedetään myös se, miten sähköä voidaan säästää. Henkilöstöä kannattaa muistuttaa valojen sammuttamisesta esimerkiksi muistilapuilla. Jos toimiston valaistus on automatisoitu, koko henkilöstö tulisi opastaa oikeisiin toimintatapoihin ongelma- ja poikkeustapauksissa.
Hankintojen lisääntyessä on tärkeää tehdä ympäristöystävällisiä valintoja
Hankinnoista Green Office -organisaatiot raportoivat toimistolaitehankintoja ja paperinkulutusta. Toimistolaitehankinnoista raportoidaan erikseen matkapuhelimet, kannettavat tietokoneet, näytöt ja tablettitietokoneet.
Suurin osa toimistolaitehankintojen päästöistä on peräisin kannettavista tietokoneista (57 %) ja toiseksi eniten näytöistä (32 %). Paperin kulutuksesta muodostuneet päästöt kattavat puolestaan vain 8 prosenttia hankintojen kokonaispäästöistä. Vaikka osuus kokonaispäästöistä on suhteellisen pieni, on paperin laadulla ja kulutuksella on kuitenkin merkittäviä ympäristövaikutuksia esimerkiksi metsien käytön kannalta. WWF suositteleekin hankkimaan erityisesti kierrätettyä FSC-sertifioitua paperia, mikä kertoo, että paperiin käytetty puu on kaadettu kestävästi hoidetusta metsästä.
Raportoinnin perusteella FSC-sertifioidun paperin osuus verkoston käyttämästä paperista on kasvanut vuoden takaisesta 7 prosentista 21 prosenttiin vuonna 2021.
Merkittävimmät hankinnoista aiheutuneet päästöt syntyivät toimistolaitehankinnoista.
FSC-sertifioidun paperin osuus on kasvanut huomattavasti vuonna 2021.
Hankintoja tehdessä tulisi aina huomioida niihin liittyvät ympäristönäkökulmat. Hankintoja kannattaa tehdä vain tarpeeseen ja selvittää mahdollisuus ostaa kierrätettyjä laitteita. Laitteiden pitkäikäisellä käytöllä säästetään uuden tuotteen valmistukseen tarvittavat luonnonvarat. Uusia laitteita hankkiessa on hyvä varmistaa, että ne ovat vastuullisesti tuotettuja, korjattavia ja kierrätettäviä.
Lentoliikenteen vähentymisellä on suuri vaikutus liikkumisen päästöihin
Suurin osa liikkumisesta aiheutuneista päästöistä muodostuu työasiointimatkoista, joilla tarkoitetaan työajalla tapahtuvaa liikkumista esimerkiksi erilaisiin kokouksiin ja tapaamisiin niin kotimaassa kuin ulkomailla.
Päästöjä syntyi huomattavimmin lentoliikenteestä (74 %) ja tieliikenteestä (26 %), joiden vähentyminen pandemian myötä jatkui edelleen vuonna 2021.
Merkittävin vaikutus kokonaispäästöjen laskuun on kuitenkin lentoliikenteen vähentymisellä. Vuonna 2021 lentoliikenteen päästöt vähenivät 864 hiilidioksiditonnia, mikä vastaa 1 614 yhdensuuntaista Helsinki-Lontoo lentoa.
Päivittäisillä valinnoilla on huomattavasti merkitystä, sillä esimerkiksi joukkoliikenne vastasi vuoden 2021 raportoiduista työasiointimatkojen henkilökilometreistä 5 prosenttia, mutta päästöistä vain 0,05 prosenttia.
Liikkumisen päästöt muodostuivat lentoliikenteen ja tieliikenteen, eli lähinnä henkilöautojen, päästöistä.
Vaihtuvat keliolosuhteet näkyvät eroina kulkumuotojen valinnassa keväällä ja kesällä sekä syksyllä ja talvella.
Vaikka työasioinninmatkoista raportoidut päästöt ovat vaikutukseltaan suurempia, on myös kodin ja työpaikan välinen liikkuminen tärkeässä roolissa. Organisaatiot voivatkin halutessaan mitata Ilmastolaskurilla erikseen kodin ja työpaikan välisien matkojen päästöjä. Työnantaja voi tarjota erilaisia kannustimia, jotka nostavat kestävän työmatkaliikkumisen, kuten pyöräilyn, määrää. Vuosiraportista selviää, että verkoston organisaatioissa jopa 35 prosenttia työntekijöistä pyöräilee tai kävelee töihin kevät- ja kesäkausina.
Yhä useampi suosii kasvisperäistä ruokaa
Yhä useampi syö työviikon aikana kasviperäistä ruokaa, käy ilmi kevään 2022 Kulutustapamittarin vastauksista. Tänä vuonna kasvisperäisiä vaihtoehtoja suosivien määrä oli noussut 57 prosenttiin, kun vielä vuosi sitten vastaava luku oli 41 prosenttia. Syynä kasvuun saattaa olla muun muassa kasviperäisten tuotteiden valikoiman laajeneminen markkinoilla.
Kulutustapamittariin vastanneista 57 % valitsee aina, lähes aina tai usein lounaaksi kasvisruokaa työviikon aikana.
Aina kasvisruokaa syövien osuus on säilynyt samana verrattaessa viime vuoteen. Sen sijaan harvoin tai ei koskaan kasvisruokaa syövien osuus on enää vain 11 %.
Kasviperäisen ruuan suosiminen kannattaa, koska sillä on lähes poikkeuksetta pienemmät ympäristövaikutukset kuin eläinperäisillä tuotteilla. Lihantuotanto vaatii paljon viljelypinta-alaa ja siitä syntyy ilmastonmuutosta kiihdyttäviä ja vesistöjä rehevöittäviä päästöjä. Lisäksi ruoantuotanto on yksi suurimmista syistä luonnon monimuotoisuuden romahtamisen taustalla.
Kasvisruokailua voi edistää omassa organisaatiossaan esimerkiksi hankkimalla kasviperäisiä tuotteita tarjoiluihin sekä kannustamalla henkilöstöä valitsemaan kasvisruokaa lautaselle.
WWF Green Officen vuosiraportista voit lukea laajemmin verkoston päästöistä ja kulutuksesta
WWF Green Office täyttää tulevana syksynä 20 vuotta. WWF Green Office -ympäristöjärjestelmää hyödyntävät eri alojen asiantuntijayritykset, yliopistot ja ammattikorkeakoulut, ministeriöt ja virastot, myyntitoimistot, järjestöt sekä muut toimijat.
Vuosiraportoinnin tulokset on kerätty kevään 2022 aikana.
Suomen Green Office -verkostossa oli keväällä 2022 mukana yhteensä 201 yritystä ja organisaatiota, 464 toimipaikkaa ja 54212 henkilöä. Organisaatiot, joille on myönnetty WWF Green Office -merkki 31.12.2021 mennessä, ovat olleet raportointivelvollisia. Lukuihin on laskettu lisäksi mukaan organisaatiot, jotka eivät ole raportointivelvollisia, sillä myös nämä organisaatiot voivat raportoida kulutuslukuja Ilmastolaskuriin sekä vastata Kulutustapamittariin.