WWF Green Office 20 vuotta – näin ympäristöjärjestelmä on kehittynyt
Idea ympäristöjärjestelmästä luonnosteltiin alun perin jo vuonna 1996 helsinkiläisen ravintolan lasinaluseen. Vuonna 2002 huolellinen valmistelu ja hauduttelu oli tullut päätökseen, minkä seurauksena syntyi tänäkin päivänä tuntemamme WWF Green Office. Miten 20 vuotta täyttävä Green Office on kehittynyt vuosien varrella ja miltä työpaikkojen yritysvastuu näyttää tulevaisuudessa?
Kun ympäristöjärjestelmää oltiin perustamassa 90-luvun lopulla, oli yleinen huomio kiinnittynyt lähes kokonaan teollisuuden sekä energiantuotantoalojen aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. WWF Suomen ajatus Green Officesta pohjautui tavoitteeseen saada laajemmin yritykset sekä julkishallinnon toimijat mukaan toimimaan ympäristön puolesta. WWF Green Officesta tulikin Suomessa edelläkävijä ympäristöjärjestelmän tarjoajana, mikä on yksi 50 vuotta täyttävän WWF Suomen hienoimmista saavutuksista.
”Kysyntä ympäristöjärjestelmälle tuli ulkoapäin. Yritykset alkoivat tiedustelemaan ohjeita WWF:ltä siitä, miten ympäristöasiat tulisi huomioida työpaikoilla”, kertoo vuosina 2003–2019 WWF Green Office -päällikkönä toiminut ja nykyinen WWF Suomen Ilmasto-ohjelman suojeluasiantuntija Helka Julkunen.
Vaikka WWF Suomen Green Office -toiminta on kaupallista toimintaa, on sen tarkoituksena edistää WWF:n suojelutavoitteita luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Alusta lähtien ympäristöjärjestelmä on tukenut työpaikkoja hiilijalanjäljen pienentämisessä ja luonnonvarojen ylikulutuksen vähentämisessä.
”Samat teemat ja tavoitteet, kuten ilmastonmuutoksen hidastaminen, ovat yhä ajankohtaisia. Jo kaksikymmentä vuotta sitten Green Officessa tiedettiin, mihin asioihin ympäristöohjelmassa tulisi keskittyä”, Julkunen toteaa.
Yrityksillä oli halu tehdä jotain ympäristöasioiden edistämiseksi, mutta heiltä puuttuivat työkalut. ”Kehitimme laadukkaan, konkreettisen ja helppokäyttöisen ympäristöohjelman, joka edisti samalla työyhteisön yhdessä tekemisen kulttuuria”, kuvailee Julkunen.
“Tavoitteenamme on tarjota valmis ympäristöjärjestelmä tai täydentää yritysten ja organisaatioiden vastuullisuustyötä sekä sitouttaa henkilöstöä mukaan ympäristötoimintaan. Siten yritykset ja organisaatiot saavat jalkautettua myös YK:n kestävän kehityksen mukaisia SDG-tavoitteita mukaan toimintaansa”, kertoo ympäristöjärjestelmän toiminnassa jo yli 15 vuotta mukana ollut WWF Green Office -asiakkuuspäällikkö Mikko Kuiri.
Green Officen toiminta on perustunut alusta lähtien sertifiointivaatimuksiin ja raportointijärjestelmään. Yhä edelleen Green Office -toimistot tarkastetaan säännöllisesti, jotta ympäristöohjelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista voidaan seurata.
Tarkastuksen läpäisseet yritykset ja organisaatiot saavat tunnustukseksi tekemästään ympäristötyöstä WWF Green Office -merkin. Sertifikaatti toimii luotettavana todennuksena siitä, että verkoston jäsenet todella toimivat luontoystävällisesti.
Ympäristöjärjestelmä levittäytyy Helsingistä koko Suomeen
Ensimmäisinä vuosina Green Officen tavoitteena oli saada jalansijaa Helsingissä, missä sijaitsivat monien yritysten pääkonttorit ja missä julkishallinnolla oli myös paljon toimipisteitä. Vähitellen Green Officen asema ympäristöjärjestelmän tarjoajana vahvistui. Suosion kasvaessa myös monet muut organisaatiot lukuisilta eri aloilta sekä muilta paikkakunnilta ympäri Suomen kiinnostuivat tästä valmiista mallista.
Tieto Green Officesta levisi suusta suuhun: ”Emme tehneet maksullista markkinointia, sillä alkuvuosina siihen ei olisi ollut resursseja. Sen sijaan saimme näkyvyyttä erilaisten haastattelujen sekä luentojen myötä”, Julkunen kertoo.
Verkosto oli vielä tuolloin paljon nykyistä pienempi: ”Ensimmäisessä Green Officen järjestämässä verkostotapaamisessakin oli muistaakseni paikalla noin kahdeksan osanottajaa edelläkävijäyrityksistä.” Julkunen naurahtaa.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Green Office -ympäristöjärjestelmän suosio on tänä päivänä vahva ja alkuvuonna 2022 Suomen WWF Green Office -verkostossa oli mukana jo yli 200 organisaatiota ja yritystä eri toimialoilta, noin 470 toimipaikkaa ja noin 55 000 työntekijää.
Nykyään verkosto edustaa eri alojen asiantuntijayrityksiä, yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, pääkonttoreita, virastoja, myyntitoimistoja, järjestöjä sekä muita toimijoita. Green Office soveltuu erityisesti asiantuntija- ja palvelualoille ja siten laajasti erilaisille työpaikoille.
2010-luvun alussa Green Officesta kiinnostuttiin myös ulkomailla ja se laajenikin muun muassa Kiinaan, Vietnamiin, Pakistaniin ja Turkkiin.
”Ajatus Green Office -ympäristöjärjestelmästä ei kuitenkaan juurtunut ulkomaille yhtä vahvasti kuin Suomeen ja vain Turkissa ja Pakistanissa järjestelmä on enää laajemmassa käytössä. Painopisteemme Green Officessa on aina ollut kotimaassa ja keskitymme palvelemaan mahdollisimman hyvin verkostomme jäseniä täällä”, Kuiri sanoo muistellessaan ympäristöjärjestelmän kansainvälistymisen vaihetta.
Kohti systemaattisempaa ympäristöjärjestelmää ja mitattavampaa toimintaa
Alussa organisaatioita ohjeistettiin kiinnittämään huomiota erityisesti jätehuoltoon, energiankäyttöön, liikennepolitiikkaan sekä paperin käyttöön. Työpaikkoja kannustettiin tekemään konkreettisia toimenpiteitä, sammuttamaan valoja, tulostamaan kaksipuolisia kopioita sekä luopumaan kertakäyttöastioista – eli niitä asioita, jotka sisältyvät yhä tänäkin päivänä arjen ympäristötyöhön.
2010-luvun lopulla ympäristöjärjestelmä koki kokonaisvaltaisen uudistuksen. Merkittävinä lisäyksinä järjestelmän teemoihin tulivat ruuan ympäristövaikutusten huomioiminen sekä organisaation johdon sitouttaminen asetettujen tavoitteiden edistämiseen ja henkilöstön tukemiseen. Myös viestintämateriaalien laatu ja määrä kasvoivat uudistetun verkkoalustan myötä.
”Valmiilla viestintämateriaaleilla on ollut suuri merkitys asiakkaillemme, jotka ovat voineet sitouttaa niiden avulla työyhteisöä ja kertoa tekemästään ympäristötyöstä sidosryhmilleen. Alkuaikoina lähetimme kerran kuussa sähköpostiviestin verkostomme jäsenille, mihin oli koottu ajankohtaisia uutisia sekä vinkkejä. Siitä on tultu pitkälle”, Julkunen muistelee.
Uudistuksen myötä vakiintuivat myös ympäristöjärjestelmän nykyiset seitsemän eri teemaa, jotka ovat 1) johtaminen, 2) viestintä ja sitouttaminen, 3) energia ja vesi, 4) hankinnat, 5) kierrätys, lajittelu ja siivous, 6) liikkuminen sekä 7) ruoka.
”Seitsemän teemaa huomioivat laajasti ne osa-alueet, joista työpaikkojen ympäristövaikutukset muodostuvat tänäkin päivänä. Vaikka Green Officen kantava ajatus ja toimintaperiaate ovat säilyneet samana, on ympäristöjärjestelmää kehitetty systemaattisemmaksi. Luontovaikutuksia pyritään mittaamaan ja seuraamaan entistä tarkemmin ja prosessit ovat aiempaa yksityiskohtaisempia”, kuvailee Kuiri.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Verkkotyökaluja kehitettiin tukemaan ympäristötyötä
Green Office on kehittänyt verkkotyökaluja tukemaan verkoston jäsenten tekemää ympäristötyötä ja helpottamaan raportointia, viestintää ja henkilöstön motivointia. Nykysinkin verkostoon kuuluvien työpaikkojen käytössä on muun muassa kattava verkkotyökalu Omapalvelu, Ilmastolaskuri sekä Kulutustapamittari.
Alun perin Kompassina tunnettu verkkotyökalu, joka toimi Green Office -toimistojen käyttöön tarkoitettuna tiedotuskanavana ja työkalupakkina, koki mittavan uudistuksen 2010-luvun lopulla. Verkkotyökalu siirrettiin kokonaan uudelle alustalle, siitä kehitettiin käyttäjäystävällisempi, ja palvelun nimeksi tuli nykyinen Omapalvelu. Omapalvelu on verkkotyökalu organisaatioiden ympäristöjärjestelmän rakentamisessa ja hallinnoimisessa. Sivustolla muun muassa ylläpidetään vuosittaisia ympäristöohjelmia. Verkkopalvelu toimii myös materiaalipankkina, josta löytyvät kaikki tarvittavat koulutus- ja viestintämateriaalit.
”Verkkotyökalujen kehittäminen oli aikanaan yksi ratkaisevista askelistamme. Sen ansiosta Green Office oli vaivaton ottaa käyttöön erilaisissa työpaikoissa ympäri Suomen”, sanoo Julkunen.
Omapalvelun lisäksi verkoston jäsenet ovat hyödyntäneet ympäristövaikutustensa arvioinnissa vuonna 2005 kehitettyä Ilmastolaskuria, jonka avulla työpaikat pystyvät mittaamaan hiilijalanjälkeään. Ilmastolaskurilla yritykset ja organisaatiot voivat mitata päästöjä ja kulutusta, jotka syntyvät työpaikan energiankulutuksesta, liikkumisesta, hankinnoista ja jätteistä. Ilmastolaskuri auttaa myös seuraamaan päästöjen kehitystä ja näin parantamaan työpaikan ilmastotyötä.
Henkilöstön toimintatapojen ympäristövaikutuksia työpaikat voivat puolestaan kartoittaa Kulutustapamittarin avulla. Kulutustapamittari on kyselytyökalu, johon vastaamalla jokainen työntekijä voi mitata omien toimintatapojensa vaikutuksia ympäristöön. Kulutustapamittarin kysymykset mukailevat Green Officen teemoja muun muassa ruokaan, energiankulutukseen ja jätteiden lajitteluun liittyen.
Molempia työkaluja, sekä Ilmastolaskuria että Kulutustapamittaria, on uudistettu viime vuosina, joista viimeisimpänä Kulutustapamittari uudistettiin alkuvuodesta 2022. Uudistus pohjautui työskentelytapojen muutokseen, minkä seurauksena nykyisessä kyselyssä esimerkiksi huomioidaan etä- ja hybridityöskentely aiempaa paremmin. Kaikkien päivitysten tavoitteena on ollut kasvattaa järjestelmän vaikuttavuutta, parantaa käyttökokemusta sekä antaa lisäarvoa asiakkaille.
”Valttikorttinamme on jatkuvan parantamisen malli, jota vaadimme verkostomme jäseniltä, mutta ennen kaikkea myös itseltämme. Ei ole ollut vuotta, kun emme olisi kehittäneet työkalujamme jollain tapaa. Asiakaslähtöinen palvelumallimme on koettu hyväksi”, Kuiri sanoo.
Yritysvastuu puhuttaa aiempaa enemmän
Ilmastokriisi, luonnon köyhtyminen ja niiden hillitsemiseksi tehtävät toimenpiteet vaikuttavat voimakkaasti liiketoimintaan. Yritysten ja organisaatioiden tuleekin entistä paremmin ymmärtää luonnonympäristön muutoksia.
”Yleinen tietoisuus ympäristöasioista on lisääntynyt huomattavasti ja ihmiset ovat entistä vastaanottavaisempia kuulemaan niistä. Myös yritystoiminnan läpinäkyvyys on aiempaa tärkeämpää ja Green Officen rooli yritysten uskottavana ja ulkopuolisena tahona, joka pystyy todentamaan tehdyn ympäristötyön, on merkittävä”, Julkunen summaa.
Työskentely Green Officessa on tarjonnut myös ainutlaatuisen näköalapaikan yritysvastuun kentälle: sekä Julkunen että Kuiri ovat saaneet todistaa merkittävää muutosta, joka yritysten ja organisaatioiden asenteissa on tapahtunut vuosien kuluessa.
”Yksi mieleenpainuva saavutus on ollut FSC-sertifioidun paperin saaminen markkinoille. Green Office -verkoston voimalla vaikutimme markkinoihin ja teimme ympäristösertifioidun paperin tunnetuksi”, Julkunen kertoo.
Tulevaisuudessa yritysten haasteena on luonnon monimuotoisuuden varjelu
Kahdenkymmenen vuoden aikana kiinnostus ympäristöasioita kohtaan on lisääntynyt merkittävästi ja kysyntä ympäristöjärjestelmille kasvaa yritysten ja organisaatioiden keskuudessa koko ajan. Ympäristötekoihin halutaan myös kannustaa koko henkilöstöä ja vastuullisuusviestintää suunnataan kaikille sidosryhmille.
”Ympäristöasiat ovat tulleet pysyvästi osaksi yritysten ja organisaatioiden strategista toimintaa. Painopiste on siirtymässä siihen, että nykyään suuri osa yrityksistä haluaa laskea hiilijalanjälkensä suuruuden. Haasteet kuitenkin muuttuvat ja kasvavat. Seuraava suuri kysymys on, kuinka yritykset voivat huomioida ja pienentää oman toimintansa haitallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle”, Julkunen sanoo.
Ympäristökysymysten huomioiminen on nykyään tärkeää myös tarjouskilpailun voittamisessa ja vaikuttaa jopa taloudellisen tuloksen ylläpitämiseen.
”Ympäristövastuusta on vapaaehtoisuuden sijaan tulossa pakko. Ilman ympäristövastuullisuustyötä yritys ei voi enää menestyä. Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää huomioida yritysten omassa toiminnasta ja arvoketjusta aiheutuneet ympäristövaikutukset”, Kuiri painottaa.
Nykyisessä informaatiotulvassa ja sertifikaattien määrän kasvaessa ympäristötyön aloittaminen ja toteuttaminen voi tuntua vaativalta tehtävältä. Maailman vaikuttavimman ympäristöjärjestön WWF:n alla toimiva Green Office on luotettava ja uskottava ympäristöjärjestelmän tarjoaja organisaatioille ja yrityksille.
”Ilman WWF Suomen laajaa syväosaamista luonnonsuojelussa ja ratkaisukeskeistä lähestymistapaa Green Office tuskin olisi yhtä vaikuttava. Me Green Office -tiimissä puolestamme välitämme asiakasrajapinnasta tietoa ja kokemusta muulle WWF:lle”, kuvailee Kuiri.
Green Office on yksi keino toteuttaa 50-vuotta täyttävän WWF Suomen luonnonsuojelutyötä: ”Edistämme tärkeitä ympäristöasioita verkostossamme ja tarjoamme yrityksille ja organisaatioille ratkaisuja vastuullisuuden kehittämiseen. Samalla keräämme varoja WWF Suomen luonnonsuojelutyölle”, kertoo Kuiri.
Teksti: Maiju Kimpisalo