Tietoa meistä

WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa luonto ja ihmiset elävät tasapainossa.

Miksi meitä tarvitaan?

WWF on maailman vaikuttavin ympäristöjärjestö. WWF Suomi on osa kansainvälistä WWF-verkostoa, jolla on toimintaa yli 100 maassa ja toimisto noin 50 maassa. Vuonna 1961 perustettu WWF on kasvanut pienestä, uhanalaisten lajien suojeluun keskittyvästä järjestöstä maailman vaikuttavimmaksi ympäristöjärjestöksi. Suomessa olemme toimineet vuodesta 1972.

Tiesitkö, että...

Kaikkien maailman ihmisten ekologinen jalanjälki on nykyiselläänyhteensä puolitoista kertaa maapallon kantokykyä suurempi.

Meidän tehtävämme on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. Ratkaisemme maapallon vakavimpia ympäristöongelmia innostamalla ihmiset mukaan muutokseen ympäristömme ja hyvinvointimme puolesta.

Luonnon monimuotoisuus ja toimivat ekosysteemit ovat elintärkeitä ihmisten hyvinvoinnille, terveydelle ja turvallisuudelle. Nykyinen ylikulutus ja tapamme elää uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Vaadimme maapallolta paljon enemmän kuin se pystyy tuottamaan. Energian ja luonnonvarojen kulutuksen seurauksena maailman luonnon monimuotoisuus on vähentynyt 40 vuodessa yli 50 prosentilla, ja tropiikissa jopa 60 prosentilla. Tämä on tarkoittanut monien lajien ja niiden elinympäristöjen lopullista katoamista.

Kotimaassa suurimmat ympäristöhaasteet ovat Itämeren rehevöityminen ja öljyonnettomuuden uhka, metsien ja perinnemaisemien monimuotoisuuden heikkeneminen, eliölajien uhanalaistuminen ja ilmastonmuutos.

Tavoitteemme

  • Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen

    Elinvoimainen ja monimuotoinen luonto on kaiken elämän perusedellytys. Tavoitteemme on, että luonnon monimuotoisuus on vuoteen 2050 mennessä turvattu ja hyvässä hoidossa maailman arvokkaimmilla luontoalueilla. Tämän saavuttamiseksi luonnon monimuotoisuuden ei tule heiketä vuoden 2020 jälkeen.

    Luonnonsuojelualueita pitää laajentaa maailmanlaajuisesti sekä maalla että merellä. Luonnonvaraisia eläimiä on suojeltava salametsästykseltä, ylikalastukselta, elinympäristöjen tuhoamiselta, ympäristömyrkyiltä ja ilmaston lämpenemiseltä.

  • Ihmisten ekologisen jalanjäljen pienentäminen

    Tuottamiemme asioiden ympäristövaikutusten on pienennyttävä ja kulutuksemme on muututtava järkevämmäksi. Luonnonvarojen kulutuksen ei tule ylittää niiden uusiutumiskykyä. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kasvihuonekaasujen päästöjä on vähennettävä vuoteen 2050 mennessä maailmanlaajuisesti 80 prosenttia. Tehokkaimmat keinot ovat energian säästö ja energiatehokkuus, uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääminen sekä metsäkadon pysäyttäminen.

  • Rahavirtojen suuntaaminen kestävämpiin kohteisiin

    Julkisen ja yksityisen taloussektorin toimenpiteet edistävät suojelutavoitteita suuntaamalla investointeja ja sijoituksia ympäristön kannalta kestävämpiin kohteisiin

  • Luonnonvarojen oikeudenmukainen jako ja hallinta

    Ihmisten perustarpeiden täyttyminen maailmanlaajuisesti on riippuvainen luonnonvarojen oikeudenmukaisesta jaosta ja hallinnoinnista. Tarvitaan sellaiset globaalit ja kansalliset rajat sekä toimenpiteet, jotka takaavat oikeudenmukaisen ravinnon, veden ja energian saatavuuden.

Toimintatapamme

WWF yhtenä maailman vaikuttavimmista ympäristöjärjestöistä pystyy vaikuttamaan päätöksentekoon poliittisissa neuvottelupöydissä ja asiantuntijaryhmissä sekä toimimaan tehokkaasti kenttähankkeissa eri puolilla maailmaa.

WWF:n strategia 2017-2020

Tutustu strategiaamme

WWF:n strategia 2017-2020

Varojen käyttö

Jokaisesta WWF:lle lahjoitetusta eurosta käytetään noin 80 senttiä suoraan suojelutyöhön luonnon hyväksi. Vuosikertomuksemme ja tilinpäätöksemme löydät täältä.

Tutustu

Varojen käyttö

Jokaisesta WWF:lle lahjoitetusta eurosta käytetään noin 80 senttiä suoraan suojelutyöhön luonnon hyväksi. Vuosikertomuksemme ja tilinpäätöksemme löydät täältä.

1. Vaikutamme päätöksentekoon

• Olemme mukana kaikissa merkittävimmissä kansainvälisissä ilmasto- ja ympäristökokouksissa vaikuttamassa niiden lopputulokseen.

• Suomessa vaikutamme mm. lakien valmisteluun ja hallituksen ohjelmiin; esimerkiksi nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu monia tavoitteitamme.

• Teemme maailmanlaajuista yhteistyötä yritysten kanssa ja autamme niitä kehittämään toimintansa vastuullisuutta mm. säästämällä energiaa ja vähentämällä raaka-aineiden ja veden kulutusta.

• Edistämme vastuullisuudesta kertovia sertifikaatteja, kuten palmuöljyn RSPO:ta, kalastuksen MSC:tä ja metsätalouden FSC:tä.

• Suomalaisyritykset vähentävät Green Office -ympäristöjärjestelmämme avulla kasvihuonekaasupäästöjään.

2. Toimimme kentällä

• Kehitysyhteistyöhankkeissamme tuemme salametsästyksen ja laittomien hakkuiden vastaisia partioita, yhteisö- ja kylämetsien perustamista ja metsien istutuksia sekä koulutamme paikallisia tekemään itse suojelutyötä.

• Ympäristökasvattajamme tekevät materiaaleja, joilla innostetaan koululaisia ympäristön suojeluun.

• Osana Itämeren suojelutyötä suunnittelemme ja rakennamme maanviljelijöiden kanssa maatalouden valumavesiä puhdistavia ja monimuotoisuutta lisääviä kosteikkoja.

• Laskemme joka kevät merikotkan poikaset ja otamme osaa saimaannorpan pesälaskentoihin.

3. Tuotamme tietoa

• Joka toinen vuosi ilmestyvä Living Planet -raporttimme seuraa maapallon luonnon monimuotoisuuden tilan ja ihmisten ekologisen jalanjäljen kehitystä ja vaikutusta sekä esittää ratkaisuja tilanteen parantamiseksi. Tuotamme myös säännöllisesti selvityksiä esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista, uusiutuvasta energiasta, meristä ja maailman metsistä.

• Seuraamme tiiviisti eri lajien, kuten uhanalaisten sarvikuonojen, orankien ja tiikereiden tilannetta ja tuotamme ratkaisuja niiden suojelemiseksi. Suomessa seuraamme esimerkiksi kiljuhanhen, merikotkan, itämerennorpan ja saimaannorpan kantoja.

4. Otamme ihmiset mukaan

Öljyntorjuntajoukkoihimme kuuluu Suomessa jo noin 8000 vapaaehtoista.

• Innostamme kuluttajia ympäristöystävällisempään kuluttamiseen tuottamalla tietoa paremmista valinnoista.

Talkooleireillämme kunnostamme joka kesä arvokkaita ja uhanalaisia suomalaisia perinneympäristöjä.

• Yhdessä meissä on voimaa: maailmanlaajuiseen Earth Hour -ilmastotempaukseemme osallistuu vuosittain lähes pari miljardia ihmistä.