Mittaaminen luo pohjan vaikuttavalle ympäristötyölle
Jos et seuraa ympäristötyösi tuloksia, heität hyvää työtä hukkaan. Avainasemassa on tunnistaa oman organisaation kehityskohteet ja tavoitteet sekä niille osuvat mittarit.
Ympäristötyön vaikuttavuus esiin tulosten analysoinnilla
Ilman seurantaa ja mittaamista organisaation ympäristöjärjestelmä on vain luuranko. Tulosten seuraaminen onkin elintärkeä osa työpaikkojen ympäristötyötä. Jos työpaikan hiilijalanjäljen pienentämiseen ollaan valmiita panostamaan aikaa ja vaivaa, halutaan varmasti myös nähdä työn vaikuttavuus. Vain mittaamalla on mahdollista pysyä kärryillä ympäristötyön kehityksestä – tai kehityksen puutteesta.
Mitä ympäristövaikutuksia toimistossa kannattaa mitata?
Suurin osa toimistojen ilmastovaikutuksista koostuu lämpöenergiasta ja liikkumisesta. Lisäksi mittaamisen arvoisia kohteita voivat olla esimerkiksi sähkönkulutus, hankinnat sekä työntekijöiden yleinen ympäristötietoisuus. Lopulliset mittauskohteet kannattaa kuitenkin määritellä oman ympäristöohjelman tavoitteiden mukaisesti.
Määrällisiä ja laadullisia, hyviä ja huonoja mittareita
Lämpöenergia nostaa työpaikan hiilijalanjälkeä usein eniten. Lämpöenergian käyttöä on mahdollista mitata, mutta se on hankalampaa organisaatioille, jotka käytävät vain tiettyä osaa kiinteistöstä. Koska tarkkaa kulutusmäärää voi olla vaikea saada selville, järkevintä on käyttää organisaation käytettyyn tilaan, eli pinta-alaan tai tilavuuteen, perustuvia arvioita.
Organisaation henkilöstön liikkumiseen liittyvät päästölähteet voi jakaa kahteen osioon: liikematkoihin ja kodin ja työpaikan välisiin matkoihin. Organisaatio vastaa erityisesti liikematkojen aiheuttamista ilmastovaikutuksista. Liikematkoista suurimmat ilmastovaikutukset tulevat lennoista. Liikematkojen määrää voidaan seurata esimerkiksi keräämällä tietoa matkatoimistoilta, matkalaskuista sekä ajopäiväkirjoista.
Myös sähkönkulutusta kannattaa seurata ja mitata, erityisesti jos organisaatiolla on oma sähkömittari. Sen avulla sähkönkulutuksen vähentämisen tavoite on kätevämpi asettaa ja myös seuranta on helpompaa. Sähkönkulutuksen näkee myös organisaation omasta sähkölaskusta, joka perustuu sähköyhtiön mittaamaan kulutukseen.
Edellä lueteltuja toimiston ilmastovaikutusten osa-alueita mitataan yleensä määrällisillä mittareilla. Tämän lisäksi ympäristövaikutuksia voidaan mitata myös laadullisesti. Esimerkiksi hankintoja on joissain tapauksissa kätevämpi mitata laadullisilla mittareilla. Kun tavaroita tai palveluja hankitaan, voidaan yhtenä valintakriteerinä pitää toimittajien ympäristöystävällisyyttä. Sen selvittääkseen kannattaa tehdä hankintakyselyjä toimittajille. Toinen hyvä esimerkki laadullisesta mittarista on työntekijöiden ympäristötietoisuuden lisääminen. Sitä voidaan mitata laadullisesti esimerkiksi erilaisten kyselyiden avulla.
Lisäksi tärkeää on tunnistaa mahdolliset huonot mittarit. Sellaista asiaa ei kannata mitata, mikä antaa huonosti tietoa suhteessa käytettäviin resursseihin. Yksinkertaistettuna esimerkkinä voisi olla biojätteen määrän seuraaminen: biopussin punnitseminen joka päivä ja luvun suhteuttaminen biojätteitä jättäneiden ihmisten määrään on turhan työlästä verrattuna mittaamisesta saatuihin tuloksiin.
Konkreettisilla tuloksilla sitoutat henkilöstön ja vakuutat asiakkaat
Mittaroinnin avulla esiin saaduilla tuloksilla organisaatio voi näyttää henkilökunnalleen, että ympäristötyöllä on merkitystä. Näin konkretisoit henkilöstölle, että päivittäisellä panostuksella, kuten auton kotiin jättämisellä on oikeasti ollut vaikutusta. Myös organisaation johto on helpompi sitouttaa ympäristötyöhön, kun työn vaikuttavuutta voi perustella konkreettisilla luvuilla ja käytännön muutoksilla.
Lisäksi erilaiset sidosryhmät ja asiakkaat vaativat organisaatioilta ja yrityksiltä yhä vastuullisempaa otetta. Tulosten avulla organisaatio voi viestiä olevansa oikeasti ympäristövastuullinen yhteistyökumppani ja haluavansa saada muutosta aikaan. Esimerkiksi erilaisissa tarjouskilpailuissa ympäristövastuullisuus on suuri etu.
Vaikka jokin ympäristöohjelman tavoite olisikin karahtanut kiville, on sekin arvokas tieto. Mittaamisen avulla on mahdollista tunnistaa onnistumisien lisäksi myös kehityskohteet ja paikat, jonne tarvitaan lisää ympäristötyön resursseja.
Ympäristötyön mittaamisesta hyötyä yrityksen brändille ja resursointiin
Ympäristövaikutusten vähentämisen lisäksi organisaatio voi saada ympäristötyön mittaamisesta myös muita hyötyjä. Konkreettisilla tavoitteilla ja luvuilla todistettu ympäristötyö tekee brändistä luotettavan ja antaa apua talouden seurantaan.
Mitattaessa näkee asioiden mittakaavoja ja säästää näin myös mahdollisesti työaikaa ja muita kuluja. Paperin käytön vähentäminen toimistoissa on tästä hyvä esimerkki. Ennen monilla oli tapana lähettää kokouksen osallistujille asialistat ja muistiot paperisena, mikä lisäsi paperinpyörittelyyn käytettävää työaikaa sekä materiaalikuluja. Muistioiden ja asialistojen siirtyessä sähköisiksi resurssit ovat vapautuneet muuhun, todennäköisesti paljon tehokkaampaan käyttöön. Myös sopimusten tekeminen on tehostunut, kun niitä tehdään yhä enemmän sähköisesti.
Esimerkiksi Green Officen 2019 vuosiraportin toimialakohtainen vertailu kertoo, että Green Office -verkostossa paperinkulutus laski 15 prosenttia – ympäristö kiittää ja resurssejakin säästyy.
Tunnista olennainen ja mittaa sitä!
Mittareita ei tarvitse kahmia mahdollisimman montaa, vaan olennaista on valita oman työpaikan kannalta tärkeimmät.
Joissain työpaikoissa liikutaan työpäivän aikana paljon paikasta toiseen, toisaalla pysytään samassa paikassa koko päivä. Yhdet järjestävät jatkuvasti kokouksia notkuvilla tarjoiluilla, toiset eivät juuri koskaan. Kannattaa siis keskittyä siihen, mistä omassa organisaatiossa syntyy eniten ympäristövaikutuksia.