Romahtanut susikanta ei kestä enempää tappolupia

Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi peräävät vastuullisuutta maa- ja metsätalousministeriön susipolitiikkaan. Etelä-Suomen erittäin uhanalainen susikanta on romahtanut niin pieneksi, ettei se kestä lisäverotusta. Järjestöt vaativat myös maa- ja metsätalousministeriöltä tehokkaampia toimia suden salametsästyksen kitkemiseksi.

Suomen susikanta on vähentynyt vajaassa vuosikymmenessä puoleen: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tuoreen arvion mukaan Suomessa on enää 120-135 sutta. Kun susi arvioitiin vuonna 2010 erittäin uhanalaiseksi, susia oli sata yksilöä enemmän kuin nyt. Nyt susi pitäisi ehkä jo luokitella äärimmäisen uhanalaiseksi. Lisääntyviä susilaumoja on Suomessa enää kymmenen, kun niitä pitäisi suden kannanhoitosuunnitelman mukaan olla vähintään 20 ja idästä saatavan tulomuuton vähentyessä 25.

Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt lausuntoja esityksestä, jonka mukaan poronhoitoalueen eteläpuolelle annettaisiin viisi tappolupaa aiemmasta kiintiöstä käyttämättä olevien seitsemän luvan lisäksi. Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi vastustavat lisäkiintiötä susikannan romahduksen vuoksi. Uudet ja käyttämättömät vanhat luvat veisivät yhteensä kymmenesosan jäljellä olevasta susikannasta. Merkitys on vielä suurempi, jos lupien käyttö kohdistuu lisääntyviin yksilöihin, kuten Pöytyällä tapahtui alkuvuodesta 2012.

“Suomen susikannan romahdus uhkaa myös kannan perinnöllistä elinkelpoisuutta, koska samaan aikaan kannan romahduksen kanssa susien muutto Venäjältä on merkittävästi vähentynyt”, toteaa ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF:stä. ”Nyt ei ole varaa menettää enää yhtään lisääntyvää laumaa, vaan susikannan väheneminen on käännettävä nousuun.”

Salametsästyksessä kyse järjestäytyneestä rikollisuudesta

Suomen susikantaa verottaa eniten laiton metsästys. Perhossa ja Sonkajärvellä viime viikkoina paljastuneet susien salametsästystapaukset kertovat vanhakantaisesta petovihasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta. Suden salametsästyksestä epäiltyjen joukossa on uutislähteiden mukaan jopa riistanhoitoyhdistysten hallitusten jäseniä ja valtakunnallisen ja alueelliseen riistaneuvostoon kuuluva metsästäjä.

“Ministeriön ei pidä nöyrtyä suden salametsästyksen edessä antamalla lisää tappolupia”, sanoo Luonto-Liiton susiryhmän varapuheenjohtaja Sami Lyytinen.

Suden salametsästys on lain mukaan törkeä metsästysrikos, jonka selvittämiseen viranomaisilla on tavallista laajemmat tutkintakeinot. Ne ovat nyt osoittaneet tehonsa ja tarpeellisuutensa.

”Salametsästyksen torjuminen on yksi keskeinen asia susikannan järkevässä hoidossa”, toteaa puheenjohtaja Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitosta. ”Maa- ja metsätalousministeriön pitäisi kampanjoida salametsästystä vastaan ja lisätä susivalistusta. Lounais-Suomen susilaumojen pannoittaminen radiolähettimillä olisi kaikkien edun mukaista. Jos susi tulee pihalle, syynä voi olla esimerkiksi lähellä asutusta oleva riistan ruokintapaikka. Ruokintapaikka on poistettava ennen sutta.”

“Ihan tavallinen susikin jättää silloin tällöin jälkensä pihapiiriin tai sen ympäristöön. Tutkimuksissa pihavierailujen on todettu olevan äärettömän harvinaisia. Silti arinkin yksilö saattaa tulla tuomituksi ongelmalliseksi pihasudeksi, kun se liikkuu pimeällä pihapiirissä”, muistuttaa Sami Lyytinen.

Lisätietoja:

Varapuheenjohtaja Sami Lyytinen, Luonto-Liiton susiryhmä, puh. +358 40 558 6097
Puheenjohtaja Risto Sulkava, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. +358 50 560 2113
Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF Suomi, puh. +358 400 168 939

WWF Suomen lausunto asetusluonnokseen, jonka tarkoituksena on lisätä kiintiötä viidellä sudella poronhoitoalueen ulkopuolella metsästyskaudella 2012–2013