Ilmastokriisin ratkaisut

Ilmastonmuutoksen hillintä tarkoittaa kasvihuonekaasupäästöjen runsasta vähentämistä. Tärkeimmät yksittäiset keinot hidastaa ilmaston lämpenemistä ovat fossiilisten polttoaineiden käytön lopettaminen sekä hiilinielujen vahvistaminen. 

Ilmaston lämpenemistä kiihdyttäviä polttoaineita – kuten kivihiiltä, maakaasua, öljyä ja turvetta – käytetään sähkön ja lämmön tuotannossa, ajoneuvojen polttoaineena sekä teollisuusprosessien raaka-aineena. Kaikille niille on kuitenkin olemassa korvaavia ja ilmastolle vähemmän haitallisia vaihtoehtoja. Sähköä voidaan tuottaa edullisesti muun muassa tuuli– ja aurinkovoimalla. Teollisuudessa vaihtoehtoiset energianlähteet ovat keskeinen tekijä ilmastovaikutusten vähentämisessä, ja esimerkiksi runsaasti saastuttavan terästeollisuuden tulee siirtyä vähäpäästöiseen tuotantoon pikaisesti. 

Ruoan tuotanto on merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Päästöjä syntyy etenkin nautakarjan tuotannossa ja maankäytön muutoksissa – esimerkiksi kun metsää raivataan pelloksi. Eläinperäisten tuotteiden kulutusta vähentämällä voidaan vähentää ruoantuotantoon tarvittavaa pinta-alaa ja siten myös siitä aiheutuvia päästöjä. 

Luonto hillitsee ilmastokriisiä 

Luonto sitoo valtavan määrän hiiltä. Meret ja maaekosysteemit ovat sitoneet noin puolet ihmisperäisistä päästöistä. Maankäytön muutosten, kuten peltojen raivauksen tai avohakkuiden seurauksena metsien ja maaperän hiilivarastoista päätyy kasvihuonekaasuja ilmakehään. Suomen metsien hiilinielut ovatkin romahtaneet liian suurten hakkuiden, turvemaiden ojituksen sekä luonnon kannalta vahingollisten metsänhoidon tapojen vaikutuksesta. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksia voidaan kuitenkin vähentää tehokkaalla hiilensidonnalla. Suojelualueilla hiili pysyy tehokkaasti sidottuna biomassaan. 

Ilmakehässä olevat kasvihuonekaasut vaikuttavat vuosikymmenien ajan, eikä ole näköpiirissä, että globaalit päästöt saataisiin nollaan lähiaikoina. Siksi ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi on panostettava myös sopeutumiseen, eli ilmastonmuutoksen vaikutusten ennaltaehkäisyyn ja niihin varautumiseen. Luonto on tärkein liittolaisemme myös ilmastokriisin vaikutuksiin sopeutumisessa. 

Luontopohjaiset ratkaisut voivat torjua ilmastonmuutoksen tuhoisia vaikutuksia, kuten sään ääri-ilmiöistä johtuvia tulvia ja kuivuutta sekä metsäpaloja. Suomessa esimerkkejä tällaisista ratkaisuista ovat soiden ennallistaminen ja kosteikkorakentaminen, jotka vähentävät tulvista aiheutuvia haittoja. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus sekä regeneratiivinen eli uudistava luomuviljely ovat myös hyviä esimerkkejä luontopohjaisista ratkaisuista.

WWF Suomi tukee ilmastonmuutokseen sopeutumista myös kehittyvissä maissa, joissa luontopohjaisia ratkaisuja voivat olla esimerkiksi luonnonmetsien suojelu ja ennallistaminen vesistöjen yläjuoksuilla. Kattava metsäpeite yläjuoksulla pidättää maa-ainesta rinteillä ja vähentää siten maa-aineksen huuhtoutumista alajuoksun vesistöihin. Se myös parantaa veden laatua ja vähentää maanvyöryjen riskiä. 

Katastrofien torjunnan ja hillinnän lisäksi luontopohjaiset ratkaisut tukevat sekä luonnon monimuotoisuutta että ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. 

Nykyiset teollistuneet maat ovat pitkälti luoneet vaurautensa hyödyntämällä halpaa fossiilista energiaa. Tästä aiheutuneet päästöt ovat aiheuttaneet nykyisen maailmanlaajuisen ilmastokriisin. 

Jotta voisimme torjua ilmastonmuutosta oikeudenmukaisesti, Suomen kaltaisten vauraiden maiden tulee vähentää päästöjään huomattavasti enemmän kuin köyhimpien maiden. Meidän tulee myös käyttää resurssejamme ilmastokestävien ratkaisujen kehittämiseen koko ihmiskunnan hyödyksi. Ilmastorahoitus on tärkeä osa kehitysyhteistyötä. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt hyvin rajusti monen kehittyvän maan luontoon ja asukkaisiin. Näissä maissa korostuvat erilaiset sopeutumistoimet. 

Myös EU:n ja Suomen sisäisen ilmastopolitiikan tulee olla oikeudenmukaista. Eri ihmisryhmillä on erilaiset kyvyt pysyä mukana käynnissä olevassa suuressa muutoksessa, kun turpeen ja muiden fossiilisten polttoaineiden poltosta luovutaan. Kokonaisia elinkeinoja ja ammatteja häviää, mutta samalla syntyy uusia työpaikkoja muualle. Näiden uusien toimeentulomahdollisuuksien löytämiseen tarvitaan uudelleenkoulutusta sekä yhteiskunnan tukea. Muutokset esimerkiksi energiatuotteiden hinnoissa vaikuttavat ihmisten elämään hyvin eri tavoin riippuen heidän varallisuudestaan. Energiaa säästävät ratkaisut ovat usein pitkällä aikavälillä myös taloudellisesti kannattavia, mutta niiden käyttöönotto vaatii merkittäviä investointeja. Siksi poliittiset ohjauskeinot pitää myös Suomessa muokata oikeudenmukaisiksi. 

Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Alueellinen hiilineutraalisuus tarkoittaa, että ilmakehään saa päästää hiilidioksidia vain saman verran kuin sitä saadaan ilmakehästä pois esimerkiksi metsien ja maaperän hiilensidonnan ansiosta. Hiilineutraalisuus on kuitenkin vain välitavoite, ja ilmastokriisin ratkaisemiseksi Suomen kaltaisten vauraiden maiden tulee vähentää hiilidioksidipitoisuutta ilmakehässä. Tämä tarkoittaa negatiivisia päästöjä eli päästöjen määrän ylittävää hiilensidontaa. 

Ilmastotyömme tärkein tavoite on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen ja torjua ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä ihmisille ja ympäristölle. Torjumme ilmastonmuutosta seuraavin keinoin:

Jokainen meistä voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään tekemällä ilmastoystävällisiä valintoja omassa arjessaan. Merkittävimmät kasvihuonekaasuja vähentävät arjen teot liittyvät asumiseen, liikkumiseen, ruokaan sekä tavaroiden ja palveluiden kulutukseen. Omien kulutusvalintojesi lisäksi voit vaikuttaa myös vaatimalla ilmastotekoja päättäjiltä.