Saimaannorpan kuutti katsoo kameraan avannosta.

Saimaannorppa

Pusa hispida saimensis

Erittäin uhanalainen laji

Noin 410 yksilöä

Saimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä. Aloitimme sen suojelun jo vuonna 1979, minkä jälkeen norppakanta on kasvanut Saimaalla. Saimaannorppa on kuitenkin edelleen erittäin uhanalainen ja tarvitsee suojelua vielä pitkään.

Tietoa lajista

Saimaannorppa on yksi maailman harvoista makeassa vedessä elävistä hylkeistä. Se jäi eristyksiin Suomen suurimpaan järveen noin 8 000 vuotta sitten, kun Saimaan ja Itämeren välinen yhteys katkesi jääkauden jälkeen maankohoamisen myötä. Saimaannorppa kehittyi omaksi alalajikseen vuosituhansien saatossa, mutta on edelleen läheistä sukua itämerennorpalle.

Saimaannorppia arvioidaan olevan nykyisin noin 410. Norppa katosi välillä kokonaan Pohjois-Saimaalta ja Puruvedeltä, mutta viime vuosina se on alkanut levittäytyä uudestaan näille alueille. Myös Etelä-Saimaalla norppakanta on elpynyt hitaasti viime vuosina. Eniten norppia on Savonlinnan seudulla. Yli puolet poikasista eli kuuteista syntyy Savonlinnan pohjoispuolella sijaitsevalla Haukivedellä ja sen eteläpuolella sijaitsevalla Pihlajavedellä.

Saimaannorppa voi elää jopa 30-vuotiaaksi. Aikuinen saimaannorppa on hyvin kotipaikkauskollinen. Se pyrkii pesimään samalla rannalla vuodesta toiseen. Muina kuin lisääntymisaikoina norppa vaeltaa muutamien kymmenien kilometrien matkoja.

Saimaannorppa on pieni hylje. Siinä missä Itämeren isoimmat harmaahylkeet voivat olla yli kolme metriä pitkiä ja painaa 300 kiloa, norpat ovat yleensä alle 1,5 metriä pitkiä ja painavat alle 90 kiloa. Suurin tunnettu saimaannorppa on Haukivedellä punnittu Viljo, joka painoi yli 120 kiloa.

Voit oppia lisää saimaannorpan ravinnosta, lisääntymisestä ja elintavoista selaamalla alla olevaa kuvagalleriaa.

Saimaannorppa kuivattelee karvaansa rantakivellä. — Saimaannorpan ruokavalio koostuu pääasiassa pienistä, parvissa liikkuvista kaloista. Se syö niitä muutaman kilon päivässä. Norpan mielikaloja ovat särki, kuore, ahven ja muikku.

Saimaanorpan emo ja kuutti lumella. — Saimaannorppa tulee sukukypsäksi 4–5-vuotiaana. Naaras synnyttää yhden poikasen eli kuutin helmikuun loppupuolella lumipesään. Norppa tekee pesänsä yleensä luotojen rantakinoksiin.

Veden päältä otettu kuva sukeltavasta saimaanorpasta. — Norppa voi olla sukelluksissa 20 minuuttia kerrallaan ja pystyy myös nukkumaan vedessä. Se viettää jopa 80 prosenttia elämästään veden alla.

Jokaisella saimaannorpalla on turkissaan kiehkuraisia kuvioita, jotka ovat yksilöllisiä kuten ihmisten sormenjäljet. Turkkikuvioiden avulla voidaan tunnistaa norppayksilöitä. Saimaannorpat vaihtavat karvansa kerran vuodessa, mutta turkkikuviot pysyvät samoina. Karvanvaihtoaikaan toukokuussa norpat viihtyvät rantakivillä ja luodoilla kuivattelemassa turkkiaan. Vaikka toukokuu on paras aika nähdä norppia, ei niitä pidä tällöinkään lähestyä esimerkiksi kuvaamistarkoituksessa.

Uhat

Saimaannorpan ainoa vihollinen on ihminen. Norppa metsästettiin liki sukupuuttoon 1900-luvulla, sillä sitä pidettiin kalastuksen vihollisena. Norpan tappamisesta sai rahaa vuoteen 1948 asti. Vaikka norppakanta on kasvanut, myös nykyään sen suurimmat uhat ovat ihmisten aiheuttamia.

Kalanpyydykset ovat saimaannorpan isoin uhka. Etenkin kuutit jäävät helposti kiinni verkkoihin tai katiskoihin, joita ei ole tehty norpalle turvallisiksi. Myös aikuiset norpat voivat kuolla kalanpyydyksiin.

Toinen iso uhka norpan tulevaisuudelle on ilmastonmuutos. Lumi ja jää ovat elintärkeitä kuuttien selviytymiselle, sillä norppa synnyttää poikasensa lumikinokseen kaivamaansa luolamaiseen pesään. Jos lunta ei riitä pesätarpeiksi, poikasilla ei ole suojaa tuulta, kylmyyttä, petoja ja häirintää vastaan.

Norpat ovat hyvin herkkiä häiriöille pesimäaikanaan. Erityisesti moottorikelkkailu ja mönkijällä ajo voivat ajaa emon ja kuutin pesän suojasta veteen, jolloin pieni poikanen kylmettyy herkästi.

Norppia uhkaavat myös lisääntyvä loma-asutus, Saimaan säännöstelystä aiheutuvat veden korkeuden muutokset ja geneettisen vaihtelun väheneminen. Jälkimmäinen uhka johtuu siitä, norppakanta on hyvin pieni ja hajallaan. Pienissä populaatioissa geneettinen vaihtelu on vähäistä, mikä voi heikentää kannan kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Lisäksi sattuman vaikutus lajin tulevaisuuteen kasvaa, kun kanta on pieni.

Mitä WWF tekee?

Olemme suojelleet saimaannorppaa aktiivisesti vuodesta 1979. Tuotamme tietoa, rahoitamme tutkimusta, toimimme kentällä, vaikutamme päätöksentekoon, toimimme yritysten kanssa ja teemme ympäristökasvatusta. Suojelun ansiosta norppakanta on säilynyt ja kasvanut Saimaalla. Norppa on kuitenkin edelleen erittäin uhanalainen. Jos se häviää Saimaalta, se häviää koko maailmasta. Siksi meille suomalaisille on kunnia-asia pelastaa norppa sukupuutolta.

Autamme saimaannorppaa pesimään vähälumisina talvina

Rakennamme lumettomina talvina norpille apukinoksia yhdessä Metsähallituksen ja vapaaehtoisten kanssa. Vuosina 2014–2018 tehtiin yhteensä yli 1 000 apukinosta, joihin syntyi 264 kuuttia. Kolaamme apukinoksia tarvittaessa jälleen ensi talvena.
Viestimme verkkokalastuksen aiheuttamasta uhkasta

Aloitimme vuonna 1982 vapaaehtoisten verkkokalastusrajoitusten solmimisen kalastajien kanssa. Nykyään valistamme Saimaan asukkaita ja kesämökkiläisiä norpan suojelusta ja keväisestä verkkokalastuskiellosta. Olemme julkaisseet kartan, josta voi tarkastella voimassa olevia rajoituksia, jotka koskevat kalaverkkoja ja muita saimaannorpalle vaarallisia kalanpyydyksiä. Lisäksi kehotamme ihmisiä ryhtymään norpan suojelun edelläkävijöiksi ja luopumaan verkkokalastuksesta Saimaalla.
Vaikutamme asenteisiin

Viestimme saimaannorpasta ja sen elintavoista. Esimerkiksi suursuosioon noussutta WWF:n Norppaliveä on katsottu miljoonia kertoja. Tarjoamme myös mahdollisuuden tutustua tunnistettuihin saimaannorppiin WWF:n Norppagalleriassa.
Laskemme norpan pesiä ja poikasia

Vapaaehtoiset työntekijämme kantavat vastuun norpan pesien ja poikasten laskemisesta eteläisellä Saimaalla.
Osallistumme tarvittaessa öljyntorjuntaan

Öljyntorjuntajoukkomme ovat valmiina puhdistamaan Saimaan rantoja, jos vakava öljyvahinko tapahtuu.
Vaikutamme virallisissa työryhmissä

Vaikutamme norpan suojeluun osallistumalla viranomaisten asettamien työryhmien ja toimikuntien työskentelyyn.
Vaikutamme päätöksentekoon

Esitämme päättäjille norpan suojelua koskevia vaatimuksia ja aloitteita.
Tuemme norppatutkimusta

Tuemme Itä-Suomen yliopiston tekemää norppatutkimusta. Tutkijat etsivät keinoja saimaannorpan elintapojen selvittämiseksi ja sen suojelemiseksi.

Julistamme norpan pesärauhan

Julistamme joka vuosi norpalle pesärauhan yhdessä Saimaan asukkaiden kanssa.
Temmme ympäristökasvatusta

Teemme ympäristökasvatusta kouluissa. Olemme julkaisseet myös Saimaan kuuttin ja lumiukko -ympäristökasvatusmateriaalin.
Teemme yhteistyötä yritysten kanssa

Useat yritykset rahoittavat saimaannorpan tutkimusta ja suojelua tukemalla työtämme. Olemme saaneet lahjoituksena esimerkiksi ilmatyynyaluksen sekä muita varusteita norpan poikaslaskentoihin.