Tietoa lajista
Saimaannorppia elää vain Suomessa. Jos norppa häviää Saimaalta, se häviää koko maailmasta. Siksi meille suomalaisille onkin kunnia-asia pelastaa norppa sukupuutolta. Saimaannorppia arvioidaan olevan nykyisin noin 360. Voit tutustua tunnistettuihin yksilöihin WWF:n Norppagalleriassa.
Opi lisää saimaannorpan lisääntymisestä, ravinnosta ja elintavoista alla olevasta kuvagalleriasta.
Saimaannorppa on yksi harvoista makeassa vedessä elävistä hylkeistä. Se jäi eristyksiin Saimaalle noin 8 000 vuotta sitten, kun yhteys Itämereen jääkauden jälkeen katkesi. Sopeutuneena Saimaan sameisiin ja sokkeloisiin vesiin saimaannorpalla on sukulaisiaan suuremmat silmät ja aivot.
Video: Juha TaskinenNorppa katosi välillä Pohjois-Saimaalta ja Puruvedeltä kokonaan, mutta viime vuosina se on alkanut levittäytyä uudestaan näille alueille. Myös Etelä-Saimaalla norppakanta on viime vuosina hitaasti elpynyt. Edelleen kanta keskittyy voimakkaasti keskiselle Saimaalle, Savonlinnan etelä- ja pohjoispuolelle. Yli puolet norpan poikasista syntyy Pihlajavedellä ja Haukivedellä.
Vapaaehtoiset auttoivat norppaa jälleen vuonna 2017 kolaamalla noin 250 apukinosta sen pesinnän turvaamiseksi
Aikuinen saimaannorppa on hyvin kotipaikkauskollinen. Se pyrkii pesimään samalla rannalla vuodesta toiseen. Muina kuin lisääntymisaikoina se vaeltaa pisimmillään muutamien kymmenien kilometrien matkoja.
Tyypillisen saimaannorpan ominaispiirteitä ovat:
- pituus: 130–145 cm
- paino: 50–90 kg (vuodenajasta riippuen)
- väri: tummanharmaa, karvapeitteessä yksilölliset vaaleat rengaskuviot
- keskimääräinen elinikä: 20 vuotta
Katso Juha Taskisen valokuvia saimaannorpasta: Meitä on vain 360 -kuvia yhdestä maailman harvinaisimmasta hylkeestä
Uhat
Ilmastonmuutos sulattaa norpan pesäkinokset
Ilmastonmuutos on uhka saimaannorpan tulevaisuudelle. Lumi ja jää ovat elintärkeitä poikasten selviytymiselle, sillä norppa synnyttää poikasensa lumesta rakentamaansa luolamaiseen pesään.
Kuutti ei osaa varoa kalaverkkoa
Kuutit jäävät helposti kiinni kalaverkkoihin ja hukkuvat. Myös aikuiset norpat voivat kuolla kalanpyydyksiin. Tilanne on parantunut huomattavasti vapaaehtoisten ja lakisääteisten kalastusrajoitusten myötä, mutta edelleen sivusaaliskuolleisuus on norpan suurin uhka.
Ranta-asutus häiritsee norppia
Norpat ovat hyvin herkkiä häiriöille pesimäaikanaan. Erityisesti moottorikelkkailua tulisi välttää rannoilla sekä pienten saarten ja luotojen läheisyydessä. Norppia uhkaavat myös lisääntyvä loma-asutus ja Saimaan säännöstelystä aiheutuvat veden korkeuden muutokset.
Geneettisen vaihtelun väheneminen heikentää norppakantaa
Saimaannorppakanta on hyvin pieni ja hajallaan. Ilman kumppania jäänyt norppa ei välttämättä onnistu löytämään uutta. Pienissä populaatioissa geneettinen vaihtelu on vähäistä, mikä voi heikentää kantaa. Lisäksi sattuman vaikutus lajin tulevaisuuteen kasvaa.
Lue juttumme saimaannorpan uhista ja suojelutyöstä: Saimaannorppa ei ole yksin
Mitä WWF tekee?
Olemme suojelleet saimaannorppaa vuodesta 1979. Suojelun ansiosta norppakanta on säilynyt ja kasvanut Saimaalla. Norppa tarvitsee kuitenkin apuamme vielä pitkään. Jotta voimme pelastaa tämän upean lajin sukupuutolta, meidän täytyy sekä hillitä ilmastonmuutosta että auttaa norppaa sopeutumaan sen väistämättömiin vaikutuksiin. Muita tärkeitä saimaanorpan suojelun keinoja ovat muun muassa yhtenäiset verkkokalastuskiellot tärkeillä norppa-alueilla, norppaystävällisten kalanpyydysten käyttäminen verkkojen ja vaarallisten katiskojen sijaan, norppaystävällinen kaavoitus ja rakentaminen, häirinnän välttäminen erityisesti pesimäaikaan ja norpan suojelututkimuksen edistäminen.
Toimimme kentällä
• Perustamamme saimaannorpan suojelutyöryhmä aloitti norpan pesälaskennat vuonna 1981. Nykyään vapaaehtoiset työntekijämme kantavat vastuun laskennoista määrätyillä Saimaan alueilla.
• Rakennamme lumettomina talvina norpille apukinoksia yhdessä vapaaehtoisten kanssa.
• Öljyntorjuntajoukkomme ovat valmiina puhdistamaan Saimaan rantoja pahan öljyvahingon tapahduttua.
Vaikutamme päätöksentekoon
• Asiantuntijamme on jäsenenä norpan suojelua käsittelevissä virallisissa työryhmissä ja toimikunnissa. Seuraamme ehdotusten toteutumista ja vaadimme tarvittaessa parannuksia.
• Esitämme päätöksentekijöille norpan suojelua koskevia vaatimuksia ja aloitteita ja viestimme aiheesta mediassa.
• Keväällä 2011 toteutui keskeinen vaatimuksemme, kun tärkeimpien saimaannorpan pesimäalueiden vapaaehtoinen keväinen verkkokalastuskielto täydennettiin asetuksella aukottomaksi.
Tuotamme tietoa
• Norpan suojelua koskeva tutkimus aloitettiin käytännössä 1970-luvun lopulla perustamassamme asiantuntijatyöryhmässä.
• Nykyään tuemme tutkimusta, jolla etsitään keinoja saimaannorpan elintapojen selvittämiseksi ja sen suojelemiseksi.
• Olemme rahoittaneet Itä-Suomen yliopiston hanketta, jossa on selvitetty apukinoksien soveltuvuutta tulevaisuuden suojelukeinoksi. Apukinoksia on tehty menestyksekkäästi jo useana vuonna.
• Kerromme saimaannorpasta ja sen suojelusta myös venäjäksi.
• Rahoitamme radio- ja satelliittilähettimien asennusta norpille. Lähettimien avulla Itä-Suomen yliopisto hankkii norppien liikkumisesta tietoa, jota käytetään perusteena suojelutoimille. Lue lisää Itä-Suomen yliopiston saimaannorppatutkimuksesta.
Otamme ihmiset mukaan
• Aloitimme vuonna 1982 vapaaehtoisten verkkokalastuskieltojen solmimisen kalastajien kanssa. Nykyään valistamme asukkaita ja kesämökkiläisiä norpan suojelusta ja keväisestä verkkokalastuskiellosta. Lisäksi kehotamme ihmisiä ryhtymään norpan suojelun edelläkävijöiksi ja luopumaan verkkokalastuksesta Saimaalla.
• Tarjoamme mahdollisuuden tutustua tunnistettuihin saimaannorppiin WWF:n Norppagalleriassa. Lisäksi sivu tarjoaa yleisölle mahdollisuuden osallistua norpan tutkimukseen ja suojeluun.
• Julistamme joka vuosi norpalle pesärauhan yhdessä Saimaan asukkaiden kanssa.
• Teemme ympäristökasvatusta kouluissa.
Teemme yhteistyötä yritysten kanssa
• Useat yritykset rahoittavat saimaannorpan tutkimusta ja suojelua tukemalla työtämme. Olemme saaneet lahjoituksena esimerkiksi ilmatyynyaluksen sekä muita varusteita norpan poikaslaskentoihin.
Norppalive
Olemme avanneet Norppalivelle uudet sivut tänne. Voit katsoa viime vuoden parhaita paloja täältä.
20.2.2017 Pullervo pullahtaa taas pintaan – huippusuosittu Norppalive avautuu koko kansalle
14.12.2016 Pokemon, Saara Aalto ja Norppalive googlatuimmat 2016