Tietoa lajista
Jos saimaannorppa häviää Saimaalta, se häviää koko maailmasta. On kunnia-asia meille suomalaisille pelastaa norppa sukupuutolta. Saimaannorppa on yksi harvoista makeassa vedessä elävistä hylkeistä. Se on myös Suomen ainoa endeeminen eli kotoperäinen nisäkäs. Saimaannorppia arvioidaan olevan nykyisin noin 360. Voit tutustua tunnistettuihin norppiin WWF:n Norppagalleriassa.
Tavoitteenamme on nostaa kanta 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä
Jos kanta saavuttaisi 400 yksilön koon, poistuisi norpalta välittömän sukupuuton uhka. Opi lisää saimaannorpan lisääntymisestä, ravinnosta ja elintavoista alla olevasta kuvagalleriasta.
Saimaannorppa jäi eristyksiin Saimaalle noin 8000 vuotta sitten, kun yhteys Itämereen jääkauden jälkeen katkesi. Sopeutuneena Saimaan sameisiin ja sokkeloisiin vesiin saimaannorpalla on sukulaisiaan suuremmat silmät ja aivot.
Video: Juha TaskinenNorppa katosi välillä Pohjois-Saimaalta ja Puruvedeltä kokonaan, mutta viime vuosina se on alkanut levittäytyä uudestaan näille alueille. Myös Etelä-Saimaalla norppakanta on heikentynyt huolestuttavasti, mutta viime vuosina jälleen hitaasti elpynyt. Edelleen kanta kuitenkin keskittyy voimakkaasti keskiselle Saimaalle, Savonlinnan etelä- ja pohjoispuolelle. Yli puolet norpan poikasista syntyy Pihlaja- ja Haukivedellä.
Vuonna 2014 vapaaehtoisten kolaamat apukinokset pelastivat norppien pesinnän
Aikuinen saimaannorppa on hyvin kotipaikkauskollinen. Se pyrkii pesimään samalla rannalla vuodesta toiseen. Muina kuin lisääntymisaikoina se vaeltaa pisimmillään muutamien kymmenien kilometrien matkoja.
Tyypillisen saimaannorpan ominaispiirteitä ovat:
- pituus: 130–145 cm
- paino: 50–90 kg (vuodenajasta riippuen)
- väri: tummanharmaa, karvapeitteessä yksilölliset vaaleat rengaskuviot
- keskimääräinen elinikä: 20 vuotta
Uhat
Ilmastonmuutos sulattaa norpan pesäkinokset
Ilmastonmuutoksesta on muodostunut uusi uhka saimaannorpan tulevaisuudelle. Lumi ja jää ovat elintärkeitä poikasten selviytymiselle, sillä norppa synnyttää poikasensa lumesta rakentamaansa luolamaiseen pesään.
Kuutti ei osaa varoa kalaverkkoa
Kuutit jäävät helposti kiinni kalaverkkoihin ja hukkuvat. Myös aikuiset norpat voivat kuolla kalapyydyksiin. Tilanne on parantunut huomattavasti vapaaehtoisten ja lakisääteisten kalastusrajoitusten myötä, mutta edelleen sivusaaliskuolleisuus on norpan suurin uhka.
Ranta-asutus häiritsee norppia
Norpat ovat hyvin herkkiä häiriöille pesimäaikanaan. Erityisesti moottorikelkkailua tulisi pesimäaikaan välttää rannoilla sekä pienten saarten ja luotojen läheisyydessä. Norppia uhkaavat myös lisääntyvä loma-asutus ja Saimaan säännöstelystä aiheutuvat veden korkeuden muutokset.
Geneettisen vaihtelun väheneminen heikentää norppakantaa
Saimaannorppakanta on hyvin pieni ja hajallaan. Ilman kumppania jäänyt norppa ei välttämättä onnistu löytämään uutta. Pienissä populaatioissa geneettinen vaihtelu on vähäistä, mikä voi heikentää kantaa. Lisäksi sattuman vaikutus lajin tulevaisuuteen kasvaa.
Mitä WWF tekee?
Olemme suojelleet saimaannorppaa aktiivisesti vuodesta 1979. Suojelun ansiosta norppakanta on säilynyt ja kasvanut Saimaalla. Norppa tarvitsee kuitenkin suojelua vielä pitkään. Saimaanorpan suojelun keinoja ovat norppaystävällinen kaavoitus ja rakentaminen, yhtenäiset verkkokalastuskiellot tärkeillä norppa-alueilla, norppaystävälliset kalapyydykset, norpan häirinnän välttäminen erityisesti pesimäaikaan, norpan suojelututkimuksen edistäminen sekä ilmastonmuutokseen sopeuttaminen.
Tuotamme tietoa
• Norpan suojelua koskeva tutkimus aloitettiin käytännössä 70-luvun lopulla perustamassamme asiantuntijatyöryhmässä.
• Nykyään tuemme tutkimusta, jolla etsitään keinoja saimaannorpan elintapojen selvittämiseksi ja sen suojelemiseksi.
• Autamme saimaannorppaa sopeutumaan vähälumisiin talviin esimerkiksi rahoittamalla Itä-Suomen yliopiston hanketta, jossa selvitetään apukinoksien soveltuvuutta tulevaisuuden suojelukeinoksi. Norpat ovat hyväksyneet pesäpaikoikseen ihmisten tekemiä kinoksia ja kuuttejakin on jo syntynyt näissä pesissä.
• Kerromme saimaannorpasta ja sen suojelusta myös venäjäksi.
• Rahoitamme radio- ja satelliittilähettimien asennusta norpille. Lähettimien avulla Itä-Suomen yliopisto hankkii norppien liikkumisesta tietoa, jota käytetään perusteena suojelutoimille. Lue lisää Itä-Suomen yliopiston saimaannorppatutkimuksesta.
Vaikutamme päätöksentekoon
• Asiantuntijamme on jäsenenä norpan suojelua käsittelevissä virallisissa työryhmissä ja toimikunnissa. Seuraamme ehdotusten toteutumista ja vaadimme tarvittaessa parannuksia.
• Esitämme päätöksentekijöille norpan suojelua koskevia vaatimuksia ja aloitteita ja viestimme aiheesta mediassa.
• Keväällä 2011 toteutui keskeinen vaatimuksemme, kun tärkeimpien saimaannorpan pesimäalueiden vapaaehtoinen keväinen verkkokalastuskielto täydennettiin asetuksella aukottomaksi.
Teemme yhteistyötä yritysten kanssa
• Useat yritykset rahoittavat saimaannorpan tutkimusta ja suojelua tukemalla työtämme. Olemme saaneet lahjoituksena esimerkiksi ilmatyynyaluksen sekä muita varusteita norppalaskentoihin.
Toimimme kentällä
• Perustamamme Saimaannorpan suojelutyöryhmä aloitti norpan pesälaskennat vuonna 1981. Nykyään vapaaehtoiset työntekijämme kantavat vastuun laskennoista määrätyillä Saimaan alueilla.
• WWF:n vapaaehtoiset rakentavat norpille tarvittaessa apukinoksia lumettomina talvina.
Otamme ihmiset mukaan
• Aloitimme vuonna 1982 vapaaehtoisten verkkokalastuskieltojen solmimisen kalastajien kanssa. Nykyään valistamme asukkaita ja kesämökkiläisiä norpan suojelusta ja verkkokalastuskiellosta.
• Tarjoamme mahdollisuuden tutustua tunnistettuihin saimaannorppiin WWF:n Norppagalleriassa. Lisäksi sivu tarjoaa yleisölle mahdollisuuden osallistua norpan tutkimukseen ja suojeluun.
Teemme myös ympäristökasvatusta kouluissa
• Julistamme joka vuosi norpalle pesärauhan yhdessä Saimaan asukkaiden kanssa.
• Vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukkomme ovat valmiina puhdistamaan Saimaan rantoja pahan öljyvahingon tapahduttua.
Norppalive
#Norppalive on ohi tältä keväältä.
Sydämelliset kiitokset kaikille katsojille. Ensi keväänä uudelleen! Siihen asti, ei verkkoja norppavesille!
2.6. Norppalive päättyi – katso videolta miten!
17.5. Norppaliveä katsottu yli miljoona kertaa
16.5. Norppauros nimettiin Pullervoksi
13.5. Norppaurokselle nimi – finalistit selvillä
12.5. Näin tunnistat norpat
9.5. Norppaliven tähdet tunnistettu