Naali

Vulpes lagopus
Suomessa äärimmäisen uhanalainen laji
Suomessa noin 6–12 yksilöä

Naali eli napakettu elää arktisilla seuduilla kautta pohjoisen pallonpuoliskon. Vaikka naali ei ole häviämässä koko maailmasta, on laji ollut Suomessa jo pitkään ahdingossa. Tavoitteenamme on palauttaa naali pysyvästi Suomen luontoon.

Tietoa lajista

Naali on pieni koiraeläin, jota tavataan Suomessa vain pohjoisimmilla tunturialueilla. Naali oli Suomessa 1800-luvulla kohtalaisen runsaslukuinen, mutta metsästys hävitti sen lähes kokonaan maastamme 1900-luvun alkuun mennessä. Lajin kohtaloksi oli koitua sen upea ja lämmin turkki: valkoinen tai ruskeanharmaa karvapeite on paksu ja pitää naalin lämpimänä jopa 40 asteen pakkasella – ei siis ihme, että ihmisetkin himoitsivat sitä.

Tiesitkö, että...

Naali on Suomen uhanalaisin nisäkäs.

Vaikka naali rauhoitettiin Suomessa vuonna 1940 ja muissa Pohjoismaissa tätäkin aiemmin, ei kanta enää elpynyt entiselleen. Viime vuosina yksilömäärät monilla Ruotsin ja Norjan tunturialueilla ovat kuitenkin kasvaneet ilahduttavasti suojelutoimien ansiosta. Naapurimaissamme arvioidaan elävän tällä hetkellä neljä eristynyttä naalipopulaatiota, joissa on kussakin 10–50 aikuista yksilöä.

Positiivinen kehitys Ruotsissa ja Norjassa saattaa näkyä myös Suomessa. Esimerkiksi kesällä 2016 saatiin iloisia uutisia, kun Metsähallituksen ylläpitämään ja WWF:n rahoittamaan riistakameraan tallentui kuvia kahdesta naalista, jotka viihtyivät pitkään samalla pesällä. Vaikka pesintä lopulta epäonnistui, antoi se pitkästä aikaa toivoa. Viimeinen varma poikuehavainto Suomesta on vuodelta 1996. Fennoskandian lisäksi naali elää Venäjällä, Grönlannissa, Islannissa, Kanadassa ja Alaskassa.

Naalilla on tapana suosia pesinnässään esi-isiensä kaivamia vanhoja luolastoja. Niitä on löydetty Suomesta satoja. Se voi myös pesiä louhikoihin.

Voit oppia lisää naalin ravinnosta, lisääntymisestä ja elintavoista selaamalla alla olevaa kuvagalleriaa.

Uhat

Kettu levittäytyi tunturialueille 1980-luvun lopulla, ja samaan aikaan Suomen naalikanta romahti. Kettu syö samankaltaista ravintoa kuin naali, eikä naalilla ole asiaa ketun kertaalleen valtaamille alueille. Kettu pystyy myös tappamaan poikasia ja jopa aikuisia naaleja. Ketun esiintymisalueen laajentumiseen on luultavasti monia syitä, jotka liittyvät paitsi ilmastoon myös ihmisen toimintaan.

Syynä naalin ahdinkoon pidetään myös muutoksia myyrä- ja sopulimäärissä. Aiemmin säännönmukaiset myyrien kannanvaihtelut eli myyräsyklit katosivat 1900-luvun lopulla, ja naaleille oli tarjolla pelkkiä laihoja vuosia. 2010-luvulla myyräsyklit vaikuttavat palanneen, mutta toistaiseksi ei voida arvioida, kuinka pysyvästä ilmiöstä on kysymys.

Suurpetojen laillinen ja laiton metsästys Lapissa on ongelma naalin kannalta, sillä naali käyttäisi petojen kaatamat haaskat mielellään hyväkseen. Lisäksi susi voisi pitää naalia uhkaavaa kettukantaa aisoissa.

Mitä WWF tekee?

Naali on Suomen uhanalaisin nisäkäs. Tavoitteenamme on suojella naalia ja palauttaa se pysyvästi Suomen luontoon.

  • Rahoitamme ruokinta-automaatteja ja riistakameroita

    Metsähallituksen ylläpitämien kameroiden avulla naalin esiintymisestä saadaan arvokasta lisätietoa.

  • Osallistumme vapaaehtoisten koulutukseen

    Koulutusten avulla naalin mahdollisten pesäpaikkojen inventointiin saadaan lisäapua.

  • Työskentelemme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

    Lue lisää ilmastonmuutoksesta ja työstämme sen hillitsemiseksi.

  • Viestimme ja julkaisemme tietoa

    Syksyllä 2016 julkaisimme raportin ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen arktiseen eläinlajistoon.

Haluatko auttaa?

Pysäytetään ilmastokriisi!

Sanotaan, että olemme ensimmäinen sukupolvi, joka tuntee ilmastonmuutoksen vaikutuksen ja viimeinen sukupolvi, joka voi tehdä sille jotakin. Enää ei ole aikaa hukattavaksi.

Auta Ilmasto-kummina

Pysäytetään ilmastokriisi!

Sanotaan, että olemme ensimmäinen sukupolvi, joka tuntee ilmastonmuutoksen vaikutuksen ja viimeinen sukupolvi, joka voi tehdä sille jotakin. Enää ei ole aikaa hukattavaksi.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.