Naali
Naali eli napakettu elää arktisilla seuduilla kautta pohjoisen pallonpuoliskon. Vaikka naali ei ole häviämässä koko maailmasta, on laji ollut Suomessa ja koko Fennoskandiassa jo pitkään ahdingossa. Tavoitteenamme on palauttaa naali pysyvästi Suomen luontoon. Vuonna 2022 naalin paluu alkoi näyttää lupaavalta, kun Enontekiön tunturialueella havaittiin onnistunut naalin pesintä. Pesintä on onnistunut nyt kolmena vuotena peräkkäin.
Tietoa naalista
Naali on pieni koiraeläin, jota tavataan Suomessa vain pohjoisimmilla tunturialueilla. Naali oli Suomessa 1800-luvulla kohtalaisen runsaslukuinen, mutta metsästys hävitti sen lähes kokonaan maastamme 1900-luvun alkuun mennessä. Lajin kohtaloksi oli koitua sen upea ja lämmin turkki: valkoinen tai ruskeanharmaa karvapeite on paksu ja pitää naalin lämpimänä jopa 40 asteen pakkasella – ei siis ihme, että ihmisetkin himoitsivat sitä.
Tiesitkö, että...
Naali on Suomen uhanalaisin nisäkäs.
Vaikka naali rauhoitettiin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa jo lähes sata vuotta sitten, ei kanta enää elpynyt entiselleen. Viime vuosina yksilömäärät monilla Ruotsin ja Norjan tunturialueilla ovat kuitenkin kasvaneet ilahduttavasti suojelutoimien ansiosta. Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa arvioidaan elävän tällä hetkellä hieman yli 580 aikuista naalia.
Positiivinen kehitys Ruotsissa ja Norjassa on alkanut näkyä myös Suomessa. Vuonna 2022 saimme iloisia uutisia, kun naali pesi Suomessa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1996 poikuehavainnon. Pesintää osattiin odottaa, sillä Metsähallituksen ja WWF:n ylläpitämillä naalin ruokinta-asemilla oli viime vuosina tehty aiempaa enemmän naalihavaintoja. Vuonna 2023 onnistuneita pesintöjä oli jo neljä, joista kolme Enontekiöllä ja yksi Utsjoella. Pentuja syntyi yhteensä ainakin 25. Kesällä 2024 myyräkanta romahti, joten naaleilla oli vain niukasti tarjolla niiden luontaista ravintoa. Naaleille kuitenkin tiettävästi syntyi lisäruokinnan avulla ainakin yhdeksän poikasta kolmessa eri pentueessa.
Fennoskandian lisäksi naali elää Venäjällä, Grönlannissa, Islannissa, Kanadassa ja Alaskassa.
Naalilla on tapana suosia pesinnässään esi-isiensä kaivamia vanhoja luolastoja. Niitä on löydetty Suomesta satoja. Se voi myös pesiä louhikoihin.
Voit oppia lisää naalin ravinnosta, lisääntymisestä ja elintavoista selaamalla alla olevaa kuvagalleriaa.
Naali synnyttää poikaset toukokuun loppupuolella. Naali voi saada kerralla jopa 18 poikasta, mutta heikkoina myyrävuosina se ei lisäänny lainkaan.
Naali on valikoiva peto ja syö lähinnä pikkunisäkkäitä eli myyriä ja sopuleita. Se on sopeutunut voimakkaasti vaihteleviin myyrä- ja sopulikantoihin.
Maapallon pohjoisilla alueilla lajit ovat sopeutuneet ainutlaatuisella tavalla kylmiin ja ankariin olosuhteisiin. Naalilla on paksun turkin lisäksi pienet korvat, jotta se ei palelluttaisi niitä helposti.
Naalin uhat
Ilmaston lämpeneminen uhkaa arktisiin oloihin erikoistunutta naalia monin tavoin. Tunturialueet muuttuvat ilmaston lämmetessä yhä suotuisammiksi naalin kilpailijalle, ketulle. Kettu onkin viime vuosikymmeninä levittäytynyt yhä laajemmalle pohjoisilla alueilla – samaan aikaan, kun Suomen naalikanta romahti 1980- ja 1990-luvuilla. Kettu syö samankaltaista ravintoa kuin naali, eikä naalilla ole asiaa ketun kertaalleen valtaamille alueille. Lisäksi kettu voi tappaa naalin poikasia ja jopa aikuisia yksilöitä. Ilmastonmuutoksen ohella myös ihmistoiminnan lisääntyminen on osaltaan edistänyt kettukannan runsastumista tunturialueilla.
Naalikannan elpymistä hankaloittavat myös sopuli- ja myyräkannoissa tapahtuneet muutokset. Aiemmin säännönmukaiset myyrien sykliset kannanvaihtelut eli myyräsyklit katosivat 1900-luvun lopulla pitkäksi aikaan, ja naaleille oli tarjolla pelkkiä laihoja vuosia. 2010-luvulta alkaen myyräsyklit vaikuttavat palanneen, mutta toistaiseksi ei voida arvioida, kuinka pysyvästä ilmiöstä on kysymys.
Suurpetojen laillinen ja laiton metsästys Lapissa on myös ongelmallista naalin kannalta, sillä naali käyttäisi petojen kaatamat haaskat mielellään hyväkseen. Lisäksi susi voisi pitää naalia uhkaavaa kettukantaa aisoissa, jos sen annettaisiin elää Lapissa.
Mitä WWF tekee naalin suojelemiseksi?
Naali on Suomen uhanalaisin nisäkäs. Tavoitteenamme on suojella naalia ja palauttaa se pysyvästi Suomen luontoon.
-
Yritämme hillitä ketun runsastumista jätteiden vähentämiseen tähtäävällä tiedotuskampanjalla
Yksi merkittävä ketun leviämistä edistävä tekijä on tunturissa liikkuvien ihmisten sinne jättämät kalanperkeet, saalistähteet ja ruoantähteet, joita ketut voivat hyödyntää ravintonaan. Yhdessä Metsähallituksen ja pohjoisten matkailuyrittäjien kanssa tiedotamme oikeaoppisesta jätteiden käsittelystä ja varmistamme, että tieto saavuttaa metsästäjät, kalastajat ja muut tunturissa liikkujat.
-
Osallistumme vapaaehtoisten koulutukseen
Koulutusten avulla naalin mahdollisten pesäpaikkojen inventointiin saadaan lisäapua.
-
Työskentelemme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
Lue lisää ilmastonmuutoksesta ja työstämme sen hillitsemiseksi.
-
Viestimme ja julkaisemme tietoa naalista
Syksyllä 2016 julkaisimme raportin ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen arktiseen eläinlajistoon.
Suojele naalia, älä jätä ketulle ruokaa tunturiin
Viime vuosina matkailu ja muu ihmistoiminta ovat lisääntyneet tunturialueilla. Metsästäjiltä, kalastajilta ja retkeilijöiltä jää maastoon eväitä, kalanperkeitä, saalisjätteitä ja muuta biojätettä – juuri sellaista ravintoa, jota kaikkiruokainen kettu osaa hyödyntää tehokkaasti. Tämä lisää ketun selviytymismahdollisuuksia ja heikentää samalla naalikannan mahdollisuuksia elpyä.
WWF Suomi on aloittanut naalin suojelemiseksi uuden kampanjan, jossa valistetaan tunturissa liikkuvia ihmisiä, matkailuyrittäjiä ja eräoppaita jätteiden asianmukaisesta käsittelystä ja hävittämisestä tunturiluonnossa. Näin pyritään rajoittamaan kettujen ravinnonsaantia ja hillitsemään niiden leviämistä naalin elinalueille.
Jokainen tunturissa liikkuva retkeilijä, kalastaja ja metsästäjä voi osallistua naalin suojeluun viemällä pois maastosta kaiken ketulle kelpaavan ruuan. Ota siis alla olevat vinkit haltuun, jos olet suuntaamassa vaellukselle tunturiin.
-
Neljä vinkkiä tunturissa liikkujalle
- Älä jätä ruoantähteitä, kalanperkeitä tai saalistähteitä tunturiin, vaan vie mukanasi kaikki mitä toitkin tai sait saaliiksi.
- Suunnittele ruokamäärät ja annoskoot ennakkoon, ja varaa ylimääräistä ruokaa hätävaraksi kohtuudella. Ruoantähteiden minimoimiseksi valmista kerralla ruokaa vain sen verran, kuin jaksat syödä.
- Ota mukaan tiiviitä pusseja jätteitä varten. Hyödynnä autiotupien ulkohuussit, joihin usein voi laittaa ruoantähteitä kompostoitumaan. Noudata aina tupakohtaista ohjeistusta!
- Jos et pysty kuljettamaan jätteitä mukanasi eikä kompostointimahdollisuuksia ole, hautaa tähteet tai kalanperkeet maahan. Peitä haudatut jätteet vielä muutamalla reilun kokoisella kivellä, jottei kettu pääse niihin käsiksi.
Kampanja on osa pohjoismaista Felles Fjellrev – Together for the Arctic fox -hanketta, joka on rahoitettu EU:n Interreg Aurora -ohjelman turvin. Yhteishankkeen tavoite on suojella naalia raja-alueilla Ruotsin, Norjan ja Suomen tuntureilla vähentämällä ihmistoiminnan haitallisia vaikutuksia ja vahvistamalla tietoisuutta arktisten lajien suojelun tärkeydestä.
Haluatko auttaa naalia?
Auta naalia kummina
Naali on vihdoin alkanut pesiä Suomessa yli 25 vuoden tauon jälkeen. Pitkäjänteisen suojelutyön tulokset alkavat näkyä, ja nyt laji tarvitsee kaiken avun palatakseen takaisin Suomeen. Lumi-kummina olet muun muassa rahoittamassa naalien ruokinta-automaatteja Lapissa.
Auta naalia kummina
Yritys, auta luontoa yhdessä WWF:n kanssa
Toimimme yhdessä yritysten kanssa luontokadon pysäyttämiseksi, sillä kaikkia tarvitaan mukaan rakentamaan tasapainoista tulevaisuutta luonnolle ja ihmisille.
Yritys, auta luontoa yhdessä WWF:n kanssa
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.