Luonnon ennallistaminen
Luonto köyhtyy hälyttävää vauhtia niin maailmalla kuin Suomessakin. Syy on ihmisen, sillä toimintamme haitalliset vaikutukset näkyvät joka puolella maapalloa. Jäljellä olevien arvokkaiden luontokohteiden suojeleminen ei enää riitä. Siksi ihmisen on ryhdyttävä korjaamaan aiheuttamaansa haittaa ja palauttamaan luontoa lähemmäs alkuperäistä tilaansa. Ennallistaminen voi hyödyttää myös ihmisiä ja taloutta.
Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Koska aikaa on jäljellä enää vähän, toimilla on kiire.
Luontokadon pysäyttäminen vaatii suojeltujen alueiden, kuten kansallispuistojen, lisäämistä ja laajentamista. Näillä suojelualueilla luonto voi yleensä hyvin. Ihminen on kuitenkin aiheuttanut niin paljon haittaa luonnolle, ettei arvokkaita luontokohteita ole riittävästi jäljellä. Lisäksi suojeltujenkin alueiden luonto on joskus niin vahvasti ihmisen muokkaamaa, että se kaipaa apua palautuakseen.
Kun ihmisen muokkaamaa luontoa autetaan palautumaan lähemmäs alkuperäistä tilaansa, kyse on luonnon ennallistamisesta. Luonto palautuisi useimmiten myös itsestään, jos sille annettaisiin siihen mahdollisuus. Tämä luontainen prosessi on kuitenkin hyvin hidas, ja ennallistamisella pyritään nopeuttamaan luonnon monimuotoisuuden palautumista. Ennallistamiselle on tarvetta muun muassa metsissä, merissä, soissa, perinneympäristöissä ja joissa.
Esimerkiksi patojen rakentaminen on aiheuttanut Suomessakin valtavaa tuhoa jokiluonnollemme ja virtaavissa vesissä kuteville vaelluskaloille, kuten lohelle ja taimenelle. Patoja purkamalla ja niiden paikalle vapautuvia koskia kunnostamalla voidaan kuitenkin ennallistaa jokiluontoa.
Voit tutustua alla olevaa kuvagalleriaa selaamalla luonnon ennallistamiseen eri elinympäristöissä. Artikkeli jatkuu kuvagallerian jälkeen.
Kosteikkojen ennallistaminen estää Itämeren rehevöitymistä
WWF on rakennuttanut kymmeniä kosteikoita Länsi-Uudellemaalle viimeisten vuosien aikana, ja ne ovat nerokkaita esimerkkejä ennallistamisen positiivisista vaikutuksista. Luonnollisia kosteikoita on kuivatettu maa- ja metsätalouden tarpeisiin. Tämä on muuttanut luonnon kykyä pidättää vettä, mikä näkyy tulvivina peltoina ja ravinteiden valumisena vesistöihin. Ennallistaminen voi korjata asian, sillä kosteikot sitovat ravinteita ja pidättävät vettä pesusienen lailla. Kosteikot auttavat vähentämään peltojen tulvimista ja estävät ravinteiden kulkeutumista pelloilta ja metsistä Itämereen ja muihin vesistöihin. Ylimääräisten ravinteiden aiheuttama rehevöityminen on Itämeren suurin ongelma, jonka näkyvin osa on sinilevä. Lisäksi kosteikoiden runsas kasvisto tarjoaa ravintoa ja elinympäristön monille lajeille, kuten linnuille ja korennoille. Yllä olevassa kuvassa näkyy WWF:n Pällasiin rakentama kosteikko.
Patojen purkaminen on konkreettisimpia esimerkkejä luonnon ennallistamisesta
Yllä olevassa kuvassa näkyy Rautjärven Hiitolanjoella sijaitseva Kangaskosken pato, jota WWF oli mukana purkamassa vuonna 2021. Uhanalaiset järvilohet uivat kutemaan ennallistettuun joenuomaan miltei heti, kun siihen päästettiin taas vettä. Kangaskoskella on padonpurun jälkeen havaittu ennätysmäärä uhanalaisten vaelluskalojen poikasia. Patojen ja muiden vaellusesteiden purkaminen on erittäin tehokasta luonnon ennallistamista, jonka vaikutukset näkyvät luonnossa välittömästi. Padon purkaminen on kallis kertainvestointi, mutta se on tehokasta luonnonsuojelua ja vaikutukset näkyvät virtavesien luonnossa välittömästi ja pysyvästi.
Metsien ennallistaminen auttaa lajeja, ilmastoa ja vesistöjä
Suomen metsälajeista 833 on uhanalaisia. Näitä lajeja on mahdollista suojella vain metsissä. Metsissä luonnon ennallistaminen tarkoittaa, että metsissä kasvavasta puustosta tehdään monipuolisempaa, mikä onnistuu esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen menetelmää hyödyntämällä. Suurin osa Suomen metsistä on käsitelty siten, että niissä kasvaa vain yhtä tai kahta puulajia ja puut ovat keskenään samankokoisia. Suomalaisissa metsissä on jäljellä vain vähän isoja ja vanhoja puita. Ne kaikki tulisi säästää hakkuilta, sillä kuollessaan ne muodostavat arvokasta lahopuuta, jossa viihtyvät niin eri hyönteislajit kuin lahottajatkin. Lisäksi metsien maaperä pitäisi jättää koskemattomaksi, sillä suurin osa metsien varastoimasta hiilestä on maassa. Suomessa yleiset avohakkuut aiheuttavat ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutumista, mikä kuormittaa vesistöjä. Jatkuvan kasvatuksen menetelmä onkin myös vesistöjen kannalta avohakkuita parempi vaihtoehto. Yllä olevassa kuvassa on ihmisiä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä hoidetussa talousmetsässä.
Ojituksia tukkimalla autetaan suoluontoa palautumaan
Suomessa soita on noin 9 miljoonaa hehtaaria. Pinta-ala vastaa suurin piirtein yhdeksää Uudenmaan maakuntaa. Yli puolet soista on kuitenkin ojitettu. Ojituksen seurauksena suot ovat kuivuneet. Kuivunut suo ei vastaa enää luonnontilaista eikä tarjoa suolajistolle otollista elinympäristöä. Esimerkiksi noin kolmannes Suomessa pesivistä lintulajeista tarvitsee soita elinympäristöikseen jossain elämänsä vaiheessa. Soita, joita on aikoinaan kuivatettu metsätalouden tarpeisiin, voidaan kuitenkin palauttaa ennallistamalla takaisin luonnontilaan. Ojituksia tukkimalla ja patoamalla voidaan palauttaa vesi takaisin suolle ja auttaa luontoa palautumaan. Kuvassa on luonnontilainen suo.
Perinneympäristöjä ennallistamalla turvataan luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja
Luonnon ennallistaminen tarkoittaa Suomessa myös kulttuurimaisemien kunnostamista. Nämä niin sanotut perinneympäristöt tarvitsevat jatkuvaa hoitoa – joko niittoa tai eläinten laidunnusta – tai muuten ne pensoittuvat ja korkea kasvillisuus valtaa alaa valoa ja lämpöä kaipaavien niittykasvien kustannuksella. Perinneympäristöjen tapauksessa tavoitteena on ennallistaa luontoa kohti tilaa, jossa se oli ennen tehomaataloutta. Lisäksi kunnostettavilta alueilta poistetaan vieraslajeja, jotka saattavat levitä ja syrjäyttää alkuperäistä lajistoa. Etenkin saaristossa vieraslajit uhkaavat herkkää luontoa. Perinneympäristöjen kunnostamisesta hyötyvät lukuisat uhanalaiset kasvi- ja hyönteislajit, kuten perhoset ja mesipistiäiset. WWF on ennallistanut perinneympäristöjä eri puolilla Suomea talkooleireillä vuodesta 1977 alkaen. Yllä olevassa kuvassa WWF:n viestinnän asiantuntija Antti Haavisto ennallistaa perinneympäristöä talkoolaisten kanssa Örön saarella.
Merijokasniittyjä istuttamalla autetaan "Suomen koralliriuttoja"
Myös Itämeri kaipaa ennallistamista. Tässä yksi esimerkki siitä, miten WWF sitä tekee. WWF on tehnyt meriajokkaan siirtoistutuksia Länsi-Uudenmaan rannikkoalueilla, joilta meriajokkaat ovat hävinneet tai esiintymät pienentyneet. Seurantatulosten perusteella istutukset ovat olleet onnistuneita, ja paikoin istutukset ovat muodostaneet tiheää kasvustoa ja lähteneet leviämään. Meriajokas on Itämeren avainlaji, josta lukuisat muut Itämeren lajit ovat riippuvaisia. Niiden muodostamat niityt tarjoavat elinympäristöjä, suojaa ja ravintoa monille Itämeren eliöille, kuten kalanpoikasille. Runsaan monimuotoisuutensa takia meriajokasniityistä puhutaan usein Itämeren koralliriuttoina. Sen lisäksi, että meriajokkaat muodostavat monimuotoisia elinympäristöjä, ne myös sitovat vedestä ravinteita ja hiiltä sekä tuottavat ilmakehään happea. Tärkeydestään huolimatta meriajokas on Itämerellä ja maailmalla nopeasti taantuva laji, jota uhkaavat erityisesti meriveden lämpeneminen, rehevöityminen sekä ihmistoiminta kuten veneily, ruoppaus ja rantarakentaminen.
Ennallistamme luontoa myös eri puolilla maailmaa
Metsien, kosteikkojen ja muiden elinympäristöjen ennallistaminen on työmme ytimessä myös Suomen ulkopuolella. WWF Suomen tuella luontoa ennallistetaan esimerkiksi Ugandassa, Madagaskarilla, Tansaniassa, Laosissa ja Indonesiassa. Ennallistamme esimerkiksi metsäkäytäviä, jotka yhdistävät suojelualueita ja luonnontilaisia elinympäristöjä toisiinsa. Kuvassa näkyvä tiikeri kulkee Khatan metsäkäytävässä Nepalissa, missä paikalliset ovat ennallistaneet metsää. Ennallistamme myös vesistöjä, mikä on tärkeää muun muassa veden saatavuuden ja laadun turvaamiseksi. Ennallistamalla voidaan myös hillitä tulvien ja muiden sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia. Sään ääri-ilmiöiden on ennustettu voimistuvan ja yleistyvän monissa sellaisissa kehittyvissä maissa, joissa ne ovat jo arkipäivää. Esimerkiksi Keniassa kuivuuskaudet ovat pahentuneet viime vuosina.
Luonnon ennallistamisella positiivisia talous- ja työllisyysvaikutuksia
Ennallistaminen hyödyttää luontoa, mutta sillä voi olla lisäksi positiivisia talousvaikutuksia. Esimerkiksi kosteikkojen suunnittelu- ja rakentaminen työllistää useita ammattilaisia ja tuo näin välittömiä positiivisia talousvaikutuksia. Myös patojen purkamisella on hyviä talous- ja työllisyysvaikutuksia: Suomessa Luontopaneeli on rinnastanut vihreää elvytystä koskeneessa julkaisussaan patojen purun taloudelliset elvytysvaikutukset rauta- ja raitioteiden rakentamiseen.
Suomi hyötyisi myös metsien ennallistamisesta: ennallistaminen kasvattaisi metsien vastustuskykyä tuholaisia ja sään ääri-ilmiöitä vastaan, jotka tulevat lisääntymään ilmastonmuutoksen takia. Valuma-alueiden vedenpidätyskykyä parantamalla, kuten kosteikkorakentamisella ja soiden ennallistamisella, voidaan myös varautua ilmastonmuutoksesta aiheutuviin haittoihin kuten tulviin ja kuivuuteen.
(Teksti jatkuu kuvan jälkeen.)
Kosteikkojen suunnittelu- ja rakentaminen työllistää useita ammattilaisia.
Ennallistamisella parannetaan myös Itämeren tilaa ja lisätään hiilivarastoja. Suomen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa ennallistamisella on valtava potentiaali: hiilirikkaiden metsien maaperän sekä elävän ja kuolleen puuston rooli hiilivarastojen ja -nielujen lisäämisessä on tärkeä.
Luonnon ennallistaminen maksaa siis itsensä takaisin pitkällä aikavälillä ja turvaa Suomelle tärkeitä elinkeinoja. Ennallistaminen ei myöskään tarkoita kaiken taloudellisen toiminnan lopettamista, vaan luonnon ottamista huomioon aiempaa paremmin.
Mistä EU:n ennallistamisasetuksessa on kyse?
EU:n biodiversiteettistrategian tavoite on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä. Tämän jälkeen luonnon monimuotoisuus on tarkoitus saada kasvu-uralle EU:n alueella.
Osana biodiversiteettistrategiaa EU:ssa hyväksyttiin kesäkuussa asetus luonnon ennallistamisesta. Asetus tuli voimaan elokuussa 2024. Asetus koskee niin metsiä, soita, tuntureita, meriä kuin sisävesiäkin. Ennallistamisasetus on biodiversiteettistrategian toistaiseksi ainoa jäsenmaita juridisesti sitova osa, minkä takia se on tärkeä luonnon näkökulmasta. Asetus asettaa ennallistamiselle tavoitteet, mutta ennallistamisen keinot päätetään kussakin jäsenmaassa. Suomella ja muilla EU:n jäsenmailla on elokuuhun 2026 asti aikaa tehdä kansallinen suunnitelma asetuksen toteuttamiseksi.
Lue artikkelistamme lisää ennallistamisasetuksesta ja EU:n biodiversiteettistrategiasta.
Mitä WWF tekee luonnon ennallistamiseksi?
WWF:n virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen ennallistamassa uhanalaisten vaelluskalojen elin- ja lisääntymisalueita.
Ennallistamisasetus on erittäin tärkeä askel luontokadon pysäyttämiseksi EU:n alueella. WWF vaikutti päättäjiin EU-tasolla asetuksen aikaansaamiseksi. Seuraavaksi WWF vaikuttaa päätöksentekijöihin Suomessa, jotta asetus pannaan toimeen kunnianhimoisesti ja toteutukseen löydetään riittävä rahoitus.
Ennallistamista tehdään jo EU:n asetuksesta riippumatta: Suomessa on monia ohjelmia, jotka kannustavat maanomistajia vapaaehtoisiin toimiin luonnon ennallistamiseksi. Tällaisia ohjelmia ovat muun muassa uhanalaisten elinympäristöjen suojelua ja ennallistamista edistävä HELMI sekä ympäristöministeriön käynnistämä Vesiensuojelun tehostamisohjelma. WWF pyrkii varmistamaan näille ohjelmille riittävän rahoituksen vaikuttamalla päättäjiin.
WWF tekee ennallistamista myös käytännössä ja kädet savessa niin Suomessa kuin maailmalla. Metsiä, vesistöjä ja kosteikkoja ennallistetaan WWF Suomen tuella esimerkiksi Ugandassa, Madagaskarilla, Tansaniassa, Laosissa ja Indonesiassa. Voit katsoa tältä sivulta löytyvästä kuvagalleriasta esimerkkejä WWF:n tekemästä käytännön ennallistamistyöstä ja alla olevasta listasta voit tutustua uusimpiin kohteisiin.
- WWF:n mielipidekirjoitus ennallistamisasetuksen toimeenpanon rahoituspohjan laajentamisesta.
- WWF otti kantaa ennallistamisasetuksen toimeenpanoon.
- Inkooseen rakentui kaksi kosteikkoa samalle pihamaalle.
- WWF rakennutti kosteikon Tom Tukiaisen maille Snappertunaan.
- WWF:n uutinen Salon Holstenkosken ennallistamisesta.
- WWF:n uutinen Töllinkosken padon purkamisesta.
- WWF:n uutinen ennallistamisasetuksen voimaantulosta.
- WWF:n talkooleirillä ennallistettiin Katanpään saaren perinneympäristöjä.
- WWF:n VALUTA3-hanke käynnistyi.
- WWF rakennutti Kirkkonummelle kosteikoita, kaksitasouoman ja sedimentointialtaan.
- WWF ennallisti Fårön saaren hiekkarantoja Saaristomerellä.
- WWF talkoili perinneympäristöjen ennallistamiseksi Saaristomeren Jungfruskärissä.
- WWF rakennutti neljä kilometriä pitkän uoman tulvien vähentämiseksi.
- WWF:n uutinen EU:n ennallistamisasetuksen hyväksymisestä.
- WWF:n kyselytutkimus ennallistamisasetuksesta.
- WWF:n ja HIFK:n yhteistyössä Länsi-Uudellemaalle rakennetaan kosteikko.
- WWF:n uutinen luontopohjaisista ratkaisuista.
- WWF:n uutinen Hiitolanjoen vapauttamisesta.
- WWF:n uutinen EU-parlamentin käsittelyssä olevasta ennallistamisasetuksesta.
- WWF:n uutinen vesienhallinnan saavutuksista vuonna 2023.
- WWF:n uutinen ennallistamisasetuksessa saavutetusta sovusta.
- Metsäpurojen puolesta-yhteistyössä WWF, Stora Enso ja Tornator ennallistivat metsäpuroja liki 90 vapaaehtoisen voimin ja rakensivat uhanalaisille vaelluskaloille 30 kutupaikkaa.
- WWF rakensi yhteensä seitsemän vesienhallintakohdetta Länsi-Uudellamaalla yhteistyössä maanomistajien kanssa.
- WWF:n artikkeli perinnemaisemien ennallistamisesta.
- WWF-lehden artikkeli metsätalouden vesistöpäästöistä, joita voisi pienentää metsiä ennallistamalla.
- WWF teki kahteen kohteeseen meriajokkaan siirtoistutusta Inkoon merialueella.
- WWF:n kannanotto parlamentin äänestystulokseen.
- WWF:n Jenny Jyrkänkallio-Mikkolan ja Mai Suomisen Yliö-kirjoitus Itämeren ennallistamisesta Maaseudun Tulevaisuudessa.
- WWF:n Liisa Rohwederin kirjoitus Helsingin Sanomissa ennallistamisesta.
- Kannanottomme parlamentin ympäristövaliokunnan äänestytulokseen EU:n ennallistamisasetuksesta.
- WWF:n Liisa Rohwederin Vieraskynä ennallistamisesta Helsingin Sanomissa.
- Rakensimme yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa luonnonmukaisen ohitusuoman Brobölen patoalueelle Sipoonjoella. Lisäksi WWF oli mukana Hiitolanjoen ennallistamisessa.
- Kesän 2023 talkookohteet löydät täältä.
- WWF:n Jenny Jyrkänkallio-Mikkolan ja Mai Suomisen kirjoitus ennallistamisesta Maaseudun Tulevaisuudessa.
- Luonnon ennallistaminen auttaa myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Artikkeli WWF Suomen työstä kumppanimaissa Tansaniassa, Nepalissa ja Boliviassa.
Mitä sinä voit tehdä?
WWF järjestää tapahtumia ja ennallistamistalkoita, joihin sinäkin voit osallistua. Voit tutustua tapahtumiin WWF:n kalenterissa.
Voit tukea työtämme myös esimerkiksi lahjoittamalla.
Tue työtämme luonnon hyväksi
Ole kanssamme ratkaisemassa maapallon vakavimpia ympäristöongelmia ja rakentamassa tulevaisuutta, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. Tuellasi mahdollistat ympäristönsuojelutyömme. Voit auttaa pitkäjänteisesti kummina, kertalahjoituksella tai vaikka perustamalla syntymäpäiväkeräyksen. On monia tapoja auttaa – löydä omasi.
Tue työtämme luonnon hyväksi
Yritys, auta luontoa yhdessä WWF:n kanssa
Toimimme yhdessä yritysten kanssa luontokadon pysäyttämiseksi, sillä kaikkia tarvitaan mukaan rakentamaan tasapainoista tulevaisuutta luonnolle ja ihmisille.