Vieraslajit

Vieraslajit ovat maailmanlaajuisesti yksi isoimmista uhkista luonnon monimuotoisuudelle. Suomessa suurimmat haitat voidaan kuitenkin vielä ehkäistä torjumalla vieraslajeja.

Tietoa vieraslajeista

Vieraslajit ovat eläin-, kasvi- ja sienilajeja, jotka ovat siirtyneet luontaisilta esiintymisalueiltaan uusille alueille ihmistoiminnan seurauksena. Vieraslajit voivat levitä esimerkiksi salamatkustajina tavarakuljetuksissa. Vieraskasveja on voitu myös istuttaa koristekasveiksi tietämättä niiden haitoista.

Yleensä vieraslajit sopeutuvat uuteen elinympäristöönsä huonosti. Joskus ne voivat kuitenkin menestyä liian hyvin ja aiheuttaa haittaa alkuperäiselle luonnolle. Tällöin niitä kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi.

Vieraslajit voivat aiheuttaa monenlaista haittaa: Ne voivat risteytyä alkuperäisten lajien kanssa, valloittaa niiltä elintilaa, kilpailla samoista resursseista tai levittää tauteja ja loisia. Jotkut eläinlajit voivat myös saalistaa alkuperäisiä lajeja liian tehokkaasti.

Supikoira lähikuvassa.

Suomeen levinnyt supikoira on uhka alkuperäiselle luonnolle, sillä se esimerkiksi syö lintujen munia.

Tiesitkö, että...

Ilmaston lämmetessä maahamme tulee lisää uusia vieraslajeja, joiden vaikutukset voivat olla arvaamattomat.

Vieraslajeilla ei ole uudessa ympäristössään välttämättä luontaisia vihollisia, jotka rajoittaisivat niiden lisääntymistä. Pahimmillaan vieraslajit voivat muuttaa kokonaisten ravintoketjujen rakennetta ja häiritä ekosysteemien toimintaa. Vieraslajit ovat toiseksi suurin uhka maailman luonnon monimuotoisuudelle. Suurin uhka on elinympäristöjen tuhoutuminen. Luonnon monimuotoisuus on koko olemassaolomme perusta, jota ilman ihmisen elämä ei ole mahdollista maapallolla.

Haitalliset vieraslajit voivat aiheuttaa mittavaa taloudellista haittaa. Taloudelliset tappiot koostuvat maa-, metsä- ja kalatalouden menetyksistä. Vieraslajit voivat esimerkiksi tuhota ruokakasvien satoja. Vieraslajien aiheuttamista kustannuksista ei ole Suomessa vielä tarkkaa tietoa, mutta niiden arvioidaan olevan jopa satoja miljoonia euroja vuodessa.

Vieraslajit voivat aiheuttaa myös muuta haittaa: Ne voivat haitata ihmisten terveyttä ja muuttaa elinympäristöjä käyttökelvottomiksi. Esimerkiksi piikikäs kurtturuusu on valloittanut monia hiekkarantoja niin, ettei niitä voi enää käyttää uimarantoina, ja kanadanvesiruton leviämisen seurauksena kokonaiset järvet ovat kasvaneet umpeen.

Kuvassa on jättipalsamia, joka on haitallinen vieraskasvi.

Jättipalsami on haitallinen vieraskasvi.

Kansainvälisen kaupan, matkailun ja tavarakuljetusten lisääntyminen on vauhdittanut vieraslajien leviämistä. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan yli 300 haitallista vieraslajia, ja uusia tunnistetaan jatkuvasti lisää.

Haitallisia vieraslajeja ovat esimerkiksi:

  • Kurtturuusu, joka leviää hiekkarannoilla ja tukahduttaa tieltään miltei kaiken muun kasvillisuuden. Kun luontaiset kasvit taantuvat tai häviävät, katoavat myös niistä riippuvaiset perhoset, kovakuoriaiset ja pistiäiset.
  • Jättipalsami, joka valloittaa purojen ja järvien rantoja, lehtoja ja niittyjä. Kookkaana ja nopeasti leviävänä kasvina se peittää alleen alkuperäisen kasvillisuuden heikentäen kokonaisia luontotyyppejä.
  • Lupiini, joka levittäytyy monenlaisissa luonnoltaan arvokkaissa elinympäristöissä, kuten niityillä, pientareilla, harjuilla ja lehdoissa. Se muodostaa tiheitä kasvustoja tukahduttaen muun kasvillisuuden alleen. Lupiini myös sitoo ilmasta typpeä ja rehevöittää kasvupaikkaa monille ketokasveille sopimattomaksi.
  • Supikoira, joka syö lintujen munia ja voi levittää terveydelle vaarallisia sairauksia ja loisia.
  • Minkki, joka aiheuttaa suuria tappioita esimerkiksi luodoilla ja kosteikoilla sijaitsevissa lintujen pesimäyhdyskunnissa.

Ratkaisut

Vieraslajit ovat kasvava ympäristöongelma, joten niiden torjumiseen ja leviämisen ehkäisyyn pitää tarttua nyt. Lainsäädäntöä pitää edelleen kehittää, jotta haitallisimpien vieraslajien käyttö, myynti, istuttaminen ja maahantuonti kielletään. Tällä hetkellä kiellettyjä kasvilajeja ovat muun muassa jättipalsami, jättiputket, keltamajavankaali, lupiini, kurtturuusu, japanintatar, kanadanvesirutto ja lännenpalsami.

Talkoolaiset poistavat kurtturuusua Hangon Furuvikissä.

Talkoolaiset poistavat kurtturuusua Hangon Furuvikissä.

Laki velvoittaa maanomistajaa poistamaan kiinteistöllään olevat näiden kiellettyjen lajien istutukset. Lisäksi maanomistajan pitää poistaa muualta levinnyt kasvusto, jos se aiheuttaa uhan luonnon monimuotoisuudelle, terveydelle tai turvallisuudelle ja poistaminen voidaan tehdä kohtalaisin toimin.

Lain mukaan mitään vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön. Esimerkiksi puutarhajätteen vieminen metsään tai muualle lähiympäristöön on lain mukaan kiellettyä. Puutarhajäte pitää joko käsitellä omalla tontillaan tai viedä se jätekeskukseen hävitettäväksi.

Vieraslajeja voi torjua käytännössä kuka vaan, vaikka laki ei siihen velvoittaisikaan. Voit järjestää esimerkiksi vieraslajien torjuntatalkoot tai ilmoittaa havaintosi haitallisista vieraslajeista kansalliseen vieraslajiportaaliin. Näin havainnot ovat tutkijoiden ja viranomaisten käytössä.  Voit myös levittää tietoisuutta vieraslajien aiheuttamista ympäristöhaitoista. Monesti vieraslajit pääsevät leviämään huolimattoman käsittelyn tai tietämättömyyden takia. Tietoisuuden kasvattamisella näitä virheitä voidaan estää.

Mitä WWF tekee?

Vieraslajit ovat iso uhka suomalaiselle luonnolle. Estämme vieraslajien leviämistä ja edistämme niiden torjumista:

  • Järjestämme talkoita haitallisten vieraskasvien torjumiseksi

    Olemme Allergia- iho- ja astmaliiton kumppani Terve askel luontoon -hankkeessa, jossa valistetaan ihmisiä luonnon terveysvaikutuksista ja kannustetaan tekemään vapaaehtoistyötä luonnon hyväksi. Vuonna 2018 hankkeessa järjestettiin 35 talkootapahtumaa, joissa kaikkiaan 535 vapaaehtoista torjui haitallisia vieraskasveja. Lue lisää vieraslajitalkoista.

  • Viestimme vieraslajien aiheuttamasta uhasta

    Lisäämme ihmisten tietoisuutta vieraslajien aiheuttamasta ympäristöongelmasta.

  • Osallistumme vieraslajiasioiden neuvottelukuntaan

    Osallistumme maa- ja metsätalousministeriön johtamaan vieraslajiasioiden neuvottelukuntaan, joka seuraa muun muassa kansallisen vieraslajistrategian toteutumista ja edistää vieraslajien torjunnan ja haittojen ehkäisyn toimeenpanoa.

  • Vaikutamme valtion vieraslajeja koskevaan budjettiin

    Pyrimme varmistamaan, että vieraslajien torjuntaan ja haittojen ehkäisyyn varattaisiin riittävästi vuosittaisia määrärahoja.

  • Vaikutamme viranomaisten resursseihin

    Pyrimme siihen, että ympäristöviranomaisilla ja Metsähallituksen Luontopalveluilla olisi riittävät mahdollisuudet toteuttaa käytännön torjuntatyötä, seurantaa, valvontaa ja viestintää.

  • Vaikutamme vieraslajeja koskevan lainsäädännön kehittämiseen

Haluatko auttaa?

Tule mukaan talkoisiin!

Talkoissa pääset auttamaan luontoa torjumalla haitallisia vieraslajeja.

Vieraslajitalkoot

Tule mukaan talkoisiin!

Talkoissa pääset auttamaan luontoa torjumalla haitallisia vieraslajeja.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.