Vieraslajit
Vieraslajit ovat maailmanlaajuisesti yksi isoimmista uhkista luonnon monimuotoisuudelle. Suomessa suurimmat haitat voidaan kuitenkin vielä ehkäistä torjumalla vieraslajeja.
Tietoa vieraslajeista
Vieraslajit ovat eläin-, kasvi- ja sienilajeja, jotka ovat siirtyneet luontaisilta esiintymisalueiltaan uusille alueille ihmistoiminnan seurauksena. Vieraslajit voivat levitä esimerkiksi salamatkustajina tavarakuljetuksissa. Vieraskasveja on voitu myös istuttaa koristekasveiksi tietämättä niiden haitoista.
Yleensä vieraslajit sopeutuvat uuteen elinympäristöönsä huonosti. Joskus ne voivat kuitenkin menestyä liian hyvin ja aiheuttaa haittaa alkuperäiselle luonnolle. Tällöin niitä kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi.
Vieraslajit voivat aiheuttaa monenlaista haittaa: Ne voivat risteytyä alkuperäisten lajien kanssa, valloittaa niiltä elintilaa, kilpailla samoista resursseista tai levittää tauteja ja loisia. Jotkut eläinlajit voivat myös saalistaa alkuperäisiä lajeja liian tehokkaasti.
Katso alla olevalta videolta, mistä vieraslajeissa on kyse.
Voit lukea lisää myös tästä artikkelista: Kurtturuusu valtasi Suomen rannat vauhdilla – vieraslajit ovat maailmanlaajuisesti toisiksi suurin uhka luonnon monimuotoisuudelle.
Tiesitkö, että...
Ilmaston lämmetessä maahamme tulee lisää uusia vieraslajeja, joiden vaikutukset voivat olla arvaamattomat.
Vieraslajeilla ei ole uudessa ympäristössään välttämättä luontaisia vihollisia, jotka rajoittaisivat niiden lisääntymistä. Pahimmillaan vieraslajit voivat muuttaa kokonaisten ravintoketjujen rakennetta ja häiritä ekosysteemien toimintaa. Vieraslajit ovat yksi suurimmista uhista maailman luonnon monimuotoisuudelle. Suurin uhka on elinympäristöjen tuhoutuminen. Luonnon monimuotoisuus on koko olemassaolomme perusta, jota ilman ihmisen elämä ei ole mahdollista maapallolla.
Haitalliset vieraslajit voivat aiheuttaa mittavaa taloudellista haittaa. Taloudelliset tappiot koostuvat maa-, metsä- ja kalatalouden menetyksistä. Vieraslajit voivat esimerkiksi tuhota ruokakasvien satoja. Vieraslajien aiheuttamista kustannuksista ei ole Suomessa vielä tarkkaa tietoa, mutta niiden arvioidaan olevan jopa satoja miljoonia euroja vuodessa.
Vieraslajit voivat aiheuttaa myös muuta haittaa: Ne voivat haitata ihmisten terveyttä ja muuttaa elinympäristöjä käyttökelvottomiksi. Esimerkiksi piikikäs kurtturuusu on valloittanut monia hiekkarantoja niin, ettei niitä voi enää käyttää uimarantoina, ja kanadanvesiruton leviämisen seurauksena kokonaiset järvet ovat kasvaneet umpeen.
Kansainvälisen kaupan, matkailun ja tavarakuljetusten lisääntyminen on vauhdittanut vieraslajien leviämistä. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan yli 300 haitallista vieraslajia, ja uusia tunnistetaan jatkuvasti lisää. Pohjoisessa Suomessa vieraslajeja esiintyy vielä suhteellisen vähän, mutta ilmastonmuutoksen edetessä ne leviävät ja uhkaavat luonnon monimuotoisuutta entistä laajemmilla alueilla.
Haitallisia vieraslajeja ovat esimerkiksi seuraavat lajit:
Kurtturuusu
Kurtturuusu leviää hiekkarannoilla ja tukahduttaa tieltään miltei kaiken muun kasvillisuuden. Kun luontaiset kasvit taantuvat tai häviävät, katoavat myös niistä riippuvaiset perhoset, kovakuoriaiset ja pistiäiset.
Jättipalsami
Jättipalsami valloittaa purojen ja järvien rantoja sekä lehtoja ja niittyjä. Kookkaana ja nopeasti leviävänä kasvina se peittää alleen alkuperäisen kasvillisuuden heikentäen kokonaisia luontotyyppejä.
Lupiini
Lupiini levittäytyy tiheästi monenlaisissa luonnoltaan arvokkaissa elinympäristöissä, kuten niityillä, pientareilla, harjuilla ja lehdoissa ja tukahduttaa muun kasvillisuuden alleen. Lupiini myös sitoo ilmasta typpeä ja rehevöittää kasvupaikkaa monille ketokasveille sopimattomaksi.
Supikoira
Supikoira syö lintujen munia ja voi levittää terveydelle vaarallisia sairauksia ja loisia.
Minkki
Minkki aiheuttaa suuria tappioita esimerkiksi luodoilla ja kosteikoilla sijaitsevissa lintujen pesimäyhdyskunnissa.
Ratkaisut
Vieraslajit ovat kasvava ympäristöongelma, joten niiden torjumiseen ja leviämisen ehkäisyyn pitää tarttua nyt. Lainsäädäntöä pitää edelleen kehittää, jotta haitallisimpien vieraslajien käyttö, myynti, istuttaminen ja maahantuonti kielletään. Tällä hetkellä kiellettyjä kasvilajeja ovat muun muassa jättipalsami, jättiputket, keltamajavankaali, lupiini, kurtturuusu, japanintatar, kanadanvesirutto ja lännenpalsami.
Talkoolaiset poistavat kurtturuusua Hangon Furuvikissä.
Laki velvoittaa maanomistajaa poistamaan kiinteistöllään olevat näiden kiellettyjen lajien istutukset. Lisäksi maanomistajan pitää poistaa muualta levinnyt kasvusto, jos se aiheuttaa uhan luonnon monimuotoisuudelle, terveydelle tai turvallisuudelle ja poistaminen voidaan tehdä kohtalaisin toimin.
Lain mukaan mitään vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön. Esimerkiksi puutarhajätteen vieminen metsään tai muualle lähiympäristöön on lain mukaan kiellettyä. Puutarhajäte pitää joko käsitellä omalla tontillaan tai viedä se jätekeskukseen hävitettäväksi.
Vieraslajeja voi torjua käytännössä kuka vaan, vaikka laki ei siihen velvoittaisikaan. Voit järjestää esimerkiksi vieraslajien torjuntatalkoot tai ilmoittaa havaintosi haitallisista vieraslajeista kansalliseen vieraslajiportaaliin. Näin havainnot ovat tutkijoiden ja viranomaisten käytössä. Voit myös levittää tietoisuutta vieraslajien aiheuttamista ympäristöhaitoista. Monesti vieraslajit pääsevät leviämään huolimattoman käsittelyn tai tietämättömyyden takia. Tietoisuuden kasvattamisella näitä virheitä voidaan estää.
Mitä WWF tekee?
Vieraslajit ovat iso uhka suomalaiselle luonnolle. Estämme vieraslajien leviämistä ja edistämme niiden torjumista:
-
Järjestämme talkoita haitallisten vieraskasvien torjumiseksi
Järjestämme yhdessä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa vieraslajien torjuntatalkoita. Lue lisää vieraslajitalkoista.
-
Viestimme ja koulutamme vieraslajien aiheuttamasta uhasta
Lisäämme ihmisten tietoisuutta vieraslajien aiheuttamasta ympäristöongelmasta. Olemme esimerkiksi mukana Barents-hankkeessa, joka vahvistaa vieraslajien hallintaa ja osaamista Barentsin alueella. Tutustu koulutustallenteisiimme täältä:
Haitalliset vieraslajit uhkaavat luonnon monimuotoisuutta
Esittelyssä komealupiini, alaskanlupiini, jättiputket ja jättipalsami
Management of Invasive Alien Species in Finland, Sweden and Norway (englanniksi)
-
Osallistumme vieraslajiasioiden neuvottelukuntaan
Osallistumme maa- ja metsätalousministeriön johtamaan vieraslajiasioiden neuvottelukuntaan, joka seuraa muun muassa kansallisen vieraslajistrategian toteutumista ja edistää vieraslajien torjunnan ja haittojen ehkäisyn toimeenpanoa.
-
Vaikutamme valtion vieraslajeja koskevaan budjettiin
Pyrimme varmistamaan, että vieraslajien torjuntaan ja haittojen ehkäisyyn varattaisiin riittävästi vuosittaisia määrärahoja.
-
Vaikutamme viranomaisten resursseihin
Pyrimme siihen, että ympäristöviranomaisilla ja Metsähallituksen Luontopalveluilla olisi riittävät mahdollisuudet toteuttaa käytännön torjuntatyötä, seurantaa, valvontaa ja viestintää.
-
Vaikutamme vieraslajeja koskevan lainsäädännön kehittämiseen
Haluatko auttaa?
Tule mukaan talkoisiin!
Talkoissa pääset auttamaan luontoa torjumalla haitallisia vieraslajeja.
Tule mukaan talkoisiin!
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
Yritys, auta luontoa yhdessä WWF:n kanssa
Toimimme yhdessä yritysten kanssa luontokadon pysäyttämiseksi, sillä kaikkia tarvitaan mukaan rakentamaan tasapainoista tulevaisuutta luonnolle ja ihmisille.