Jääkarhu

Ursus maritimus
Maailmassa 22 000–31 000 yksilöä
Vaarantunut laji

Jääkarhu on pohjoisen kuningas ja arktisen luonnon symboli, joka on sopeutunut täydellisesti elämään lumen ja jään keskellä. Ilmastonmuutos on jääkarhun suurin uhka.

Tietoa lajista

Arktisella alueella elävä jääkarhu on sopeutunut vuosituhansien saatossa äärimmäisen kylmiin olosuhteisiin. Sen paksun vaalean turkin karvat ovat onttoja ja täynnä ilmaa, mistä johtuen turkki eristää hyvin sekä vedessä että kuivalla maalla. Jääkarhu käyttääkin paljon aikaa turkkinsa puhtaana pitämiseen, sillä likainen turkki eristää huonosti. Sillä on karvaa myös tassun pohjissa.

Tiesitkö, että...

Jääkarhun latinankielinen nimi, Ursus maritimus, tarkoittaa meren karhua.

Terveillä ja hyvinvoivilla yksilöillä lämpöä tarjoaa jopa 10 senttiä paksu lämmittävä ihrakerros, joka myös auttaa karhua selviämään niukkojen aikojen yli. Lisäksi jääkarhulla on pieni häntä ja pienet korvat, jotka vähentävät lämmön haihtumista.

Jääkarhun sanotaan olevan suurin maalla elävä lihansyöjä, vaikka todellisuudessa se viettääkin valtaosan elämästään jään päällä. Jääkarhu-urokset ovat selvästi naaraita kookkaampia: aikuinen uros voi painaa 600 kiloa ja olla kolmen metrin pituinen seisoessaan takajaloillaan – ja huomattavasti isompiakin yksilöitä on tavattu. Naaraat painavat yleensä noin 300 kiloa, raskaana ollessaan enemmän.

Jääkarhuemo ja kaksi pentua merijään päällä Alaskassa.

Tutkijat ovat jakaneet jääkarhukannan 19 osapopulaatioon. Noin 60 prosenttia jääkarhuista elää Kanadassa. Lisäksi niitä elää Venäjän pohjoisosissa, Alaskassa, Grönlannissa ja Norjan Huippuvuorilla.

Kesällä arktisen jäälautan eteläosien sulaessa osa jääkarhuista seuraa vetäytyvää jäänreunaa pohjoiseen pysyäkseen ravinnon eli hylkeiden kannoilla. Toiset viettävät kesänsä maissa, sinnitellen pääasiassa talven ja kevään aikana kerättyjen rasvavarastojen varassa.

Voit oppia lisää jääkarhun ravinnosta, lisääntymisestä ja elintavoista selaamalla alla olevaa kuvagalleriaa.

Uhat

Ilmastonmuutos on jääkarhun ylivoimaisesti suurin uhka. Arktisella alueella ilmasto lämpenee ainakin kaksi kertaa muuta maapalloa nopeammin. Pohjoinen merijää on vajaassa 40 vuodessa menettänyt noin puolet sekä pinta-alastaan että paksuudestaan.

Jään sulaminen vaikeuttaa jääkarhun elämää erityisesti heikentämällä sen ravinnonsaantia. Jäälautalta käsin saalistettavat hylkeet ovat jääkarhun pääravintoa. Hylkeet jäävät kuitenkin jääkarhun tavoittamattomiin, mikäli jäätä ei ole. Tutkijat arvelevat, että vuoteen 2050 mennessä jääkarhujen määrä voi pienentyä jopa kolmanneksella jääpeitteen hupenemisen takia.

Ilmastonmuutos vaikuttaa jääkarhun elämään myös muilla tavoin: Jään sulaminen voi johtaa siihen, että karhut viettävät enemmän aikaa maalla ja liikkuvat asutuksen lähettyvillä. Se voi johtaa konflikteihin, jotka puolestaan voivat olla kohtalokkaita niin ihmisille kuin karhuillekin. Lisäksi uusia merialueita avautuu liiketoiminnalle jään sulaessa.

Esimerkiksi arktisen alueen luonnonvaroja, kuten öljyä ja kaasua, on entistä helpompi ottaa käyttöön jäiden sulaessa. Se taas kiihdyttää ilmastonmuutosta ja lisää öljyonnettomuuksien riskiä. Öljy voisi aiheuttaa jääkarhuille vakavia terveyshaittoja. Vuoto voi myös pilata jääkarhun elinalueita ja vaikuttaa koko ravintoketjuun. Lisäksi öljynporaukseen liittyvät räjäytys- ja rakennustyöt ja lisääntyvä laivaliikenne voivat häiritä jääkarhuja.

Jääkarhun metsästystä säädellään useimmilla alueilla tarkoin, eikä tarkkaan valvottujen kiintiöiden mukaisesta metsästyksestä ole haittaa koko jääkarhupopulaatiolle. Joillain alueilla metsästys ei kuitenkaan ole kestävällä tasolla. Lisäksi salametsästys voi uhata jääkarhuja.

Mitä WWF tekee?

Kaksi jääkarhupartion jäsentä kävelee tasaisella jääkentällä Alaskassa. Yksi partion jäsen ajaa moottorikelkalla.

Ilmastonmuutos on jääkarhun suurin uhka, sillä lämpeneminen sulattaa jääkarhun elinalueita. Tavoitteemme on suojella jääkarhuja ja turvata niiden tulevaisuus lämpenevässä ympäristössä.

  • Työskentelemme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

    Ilmastotyömme tärkein tavoite on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen ja torjua ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ihmisille ja ympäristölle.

  • Perustamme jääkarhupartioita ja rahoitamme niiden toimintaa

    Paikallisten ihmisten muodostamat partiot pitävät jääkarhut loitolla asutuksesta ja vähentävät näin ollen kohtaamisia, jotka voivat olla kohtalokkaita niin ihmisille kuin karhuillekin. Partioita on perustettu muun muassa Venäjälle ja Alaskaan.

  • Tuemme jääkarhututkimusta

    Olemme rahoittaneet jääkarhujen satelliittiseurantaa ja hankkineet näin suojelulle arvokasta tietoa niiden liikkeistä ja elämästä. Sinäkin voit seurata jääkarhujen liikkeitä WWF:n jääkarhupaikantimen avulla.

  • Vaadimme arktisen alueen valtioita suojelemaan jääkarhuja ja niiden elinympäristöä

    Olemme ehdottaneet muun muassa Last Ice Area -nimisen suojelualueen perustamista. Se on Kanadan ja Grönlannin vesillä sijaitseva laaja alue, jossa merijään ennustetaan säilyvän pisimpään. Se voi tulevina vuosina olla viimeinen paikka, jonne jäästä riippuvaiset lajit, kuten jääkarhut, hakeutuvat ilmaston lämmetessä.

Haluatko auttaa?

Ole pelastamassa pohjoista luontoa

Arktisen alueen kohtalo tulee vaikuttamaan koko maapallon tulevaisuuteen. Lumesta ja jäästä riippuvaiset eläimet ovat vakavasti uhattuna jo nyt – myös Suomessa.

Auta Lumi-kummina

Ole pelastamassa pohjoista luontoa

Arktisen alueen kohtalo tulee vaikuttamaan koko maapallon tulevaisuuteen. Lumesta ja jäästä riippuvaiset eläimet ovat vakavasti uhattuna jo nyt – myös Suomessa.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.