WWF:n luontolive – Norppalive

Norppalive toteutettiin keväällä 2026 uudesta kuvauspaikasta Saimaan poikkeuksellisen alhaisen vedenkorkeuden vuoksi. Matalan vedenkorkeuden takia Pullervo on vaihtanut suosikkipaikkaansa, eikä sen tämänkeväinen karvanvaihtopaikka soveltunut livekuvaukseen – siksi edellisvuosilta tuttuja norppia ei tänä keväänä nähty lähetyksessä.

Mitä livessä näkyy?

Keväällä ja alkukesällä on norppien karvanvaihtoaika: norpat nousevat rantakiville ja luodoille kuivattelemaan turkkiaan. Jotta vanha karva irtoaa, turkin täytyy olla kuiva – rantamakoilu ei siis ole laiskottelua.

Kamera on sijoitettu norppien suosimaan karvanvaihtopaikkaan, jossa se tallentaa kevään etenemistä ja toivon mukaan myös norppia. Norppaliven kautta norppia pääsee tarkkailemaan lähietäisyydeltä häiritsemättä niitä!

Liveä seuratessa maltti on – tässäkin tapauksessa – valttia.

Uusi havainto-ominaisuus

Norppalivessä oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana uusi havainto-ominaisuus. Lue kooste yleisön ilmoittamista havainnoista alempaa tältä sivulta.

Ei ole itsestäänselvyys, että saamme ihastella saimaannorppien köllöttelyä rantakivillä. Kun aloitimme pelastustoimet 1970-luvulla, saimaannorppia oli vain noin sata. Kanta on satu kasvuun pitkäjänteisellä suojelutyöllä, ja nyt uniikkeja järvihylkeitämme on noin 500. Se on ollut mahdollista tukijoidemme avulla. Saimaannorppa on yhä erittäin uhanalainen, ja tarvitsee apuamme vielä pitkään. Sinun tuellasi mm. kolaamme apukinoksia, vaikuttamme verkkokalastusrajoituksiin, tuemme norppatutkimusta ja lisäämme tietoisuutta norpan suojelusta esimerkiksi tämän Norppaliven avulla.

Lahjoituksen jälkeen saat ladattavaksi kuvan, jolla voit jakaa Norppaliven köllöttelyfilosofiaa kaikkialle, vaikka ystävillesi somessa. Norppa on uiskennellut Saimaalla jo tuhansia vuosia, ei anneta sen kadota nyt.

Norppalive keräsi keväällä 2026 jälleen uskollisen joukon seuraajia, jotka pitivät silmänsä auki vuorokauden ympäri. Huhtikuun lopusta kesäkuun alkuun liveä käytiin katsomassa lähes 600 000 kertaa, ja yleisöhavaintoja kertyi yhteensä 656 erityisesti saukoista, linnuista ja tietysti norpista.

Kuka katselee ja koska?

Norppaliven yleisö ei nuku. Aktiivisinta havainnointi oli varhain aamulla kello 5–6, mutta havaintoja kertyi tasaisesti ympäri vuorokauden – myös keskellä yötä.
Euroviisuyönä 16.–17. toukokuuta norppa köllötteli kivellä käytännössä koko yön, ja yksi katsojista kirjasi havainnon: ”Eikös tuossa kivellä parhaillaan Euroviisujen tuloksia odottele norppakin?” Toinen seuraaja vietti syntymäpäivänään Norppaliven äärellä ja totesi sen olevan ”paras syntymäpäivälahja”. Myös koululaiset löysivät tiensä Norppaliven pariin: ”Seuraamme koulussa joka aamu norppaliveä.”

Kauden parhaat havainnot

Norppaliven pääosassa oli tietysti saimaannorppa. Yleisöhavaintoja norpista kertyi kaudella noin 180, ja ikimuistoisin norpan esiintyminen tallentui kameraan 6. toukokuuta. Norppa nousi kivelle jo aamuvarhaisella ja jäi loikoilemaan lähes koko päiväksi. Yleisöhavaintoja tallennettiin tuona päivänä yli 80, ja niissä kuvattiin tilannetta värikkäästi – ”Köllöttelijä on tainnut torkahtaa. Pienet kakat ei haittaa, kun on hyvä kivi.”

Kauden kakkostähti oli saukko, josta tehtiin lähes 40 havaintoa. Se kävi merkkaamassa kiven, ilmeisesti kilpaili reviiristä norpan kanssa ja sai osakseen oman fanijoukkonsa. Jännittävin hetki koettiin heti toukokuun alussa, kun saukko ja norppa olivat kuvassa yhtä aikaa: ”Norppa pulikoi rannassa ja samalla vasemmassa reunassa saukko kurkkii – ehkä se katsoo tehoaako kakkakepponen kivellä? Siivoustiimi hoi!!”

Linnuista tehtiin noin 180 havaintoa. Se kertoo, että Norppaliven yleisö tunnistaa linnut myös pelkän äänen perusteella. Äänihavaintoje tehtiin kirjosieposta, palokärjestä, ruisrääkästä, käestä ja tiltaltista. Kauden mieleenpainuvin lintuhavainto kirjattiin kesäkuun alussa: ”Västäräkki kokeilee sorsan elämää.”

Odottelun taito

Kauden aikana opimme, että Norppaliven seuraajissa on myös filosofeja. Kun joku kysyi toukokuun lopulla, miksei norppia näy enemmän, muut havainnoijat vastasivat: ”Norppia on nähty muutaman kerran, ne ovat uhanalaisia ja tämähän on luonto, ei eläintarha.” Toinen lisäsi: ”Hyvinhän tänä vuonna on norppia nähty. Joka vuosi ei ollenkaan näin hyvin. Kukapa voisi norpan liikkeitä etukäteen tietää!”

Odottelu kuuluu erottamattomasti Norppaliveen. Voimmekin todella kiittää yleisöä, joka palasi ruudun ääreen päivä toisensa perään, vaikka takeita norpan näyttäytymisestä ei ollut. Norppaliven aloituskuva, jossa norppa makaa kivellä, lupaa ehkä liikoja ja saikin aikaan pientä jupinaa: ”Taas kävin turhaan etsimässä norppaa tallenteesta.” Tyhjän kiven katselu on osa kokemusta.

Kiitos kaikille katselijoille!

Tänä vuonna Norppalivessä tehtiin 656 havaintoa 36 päivässä. Norppaliven seuraajat eivät vain katsele, vaan he myös havainnoivat, tunnistavat, nauravat ja ihmettelevät yhdessä. Kiitos kaikille Norppaliven katselijoille ja havaintoja tehneille, sekä erityiskiitos sinnikkyydestä heille, jotka eivät useista yrityksistä onnistuneet näkemään norppaa – ensi vuonna uudestaan!

WWF:n Luontoliven toteuttaminen ei olisi mahdollista ilman loistavia yhteistyökumppaneita. WWF toteuttaa Norppaliven yhdessä dokumentaristi Juha Taskisen, Pukki Visualsin (striimaus, jakelu ja interaktiiviset palvelut) ja Live Eyen (kuvaustekniikka) kanssa.

Lisäksi WWF kiittää Itä-Suomen yliopiston norppatutkijoita ja Metsähallituksen luontopalveluita.

Kuvaaminen toteutetaan viranomaisten myöntämillä luvilla: ESAELY/1296/2025 ja Metsähallituksen poikkeamislupa 132035.