Medialle

Tarjoamme toimittajille monipuolista materiaalia. Haastatteluja ja taustatietoja varten käytössäsi ovat asiantuntijamme sekä koko kansainvälinen WWF-verkosto. Meiltä saat käyttöösi myös monipuolista kuvamateriaalia.

Ota yhteyttä

WWF Suomen viestintä

Yhteystiedot

WWF Suomen viestintä

Liity ympäristötoimittajat -listalle

  • Voit tilata tuoreet tiedotteet sähköpostiisi WWF:n ympäristötoimittajat -listan kautta. Liity listalle jättämällä sähköpostiosoitteesi alla. Huom: käytämme e-pressin jakelua.
  • Tutustu tietosuojaselosteeseen.

WWF Suomi

WWF Suomi on osa laajaa, kansainvälistä WWF-verkostoa, jolla on toimistoja noin 50 maassa ja toimintaa yli sadassa maassa.

WWF Suomen virallinen nimi on Maailman Luonnon Säätiö – World Wide Fund For Nature, Suomen rahasto sr. Virallista nimeä käytetään sopimuksissa ja muissa virallisissa yhteyksissä.

Muuten käytetään nimeä WWF Suomi.

Jos tarkoitetaan koko kansainvälistä verkostoa, käytetään nimiä WWF, WWF (Maailman luonnonsäätiö) sekä WWF eli Maailman luonnonsäätiö.

 

Seuraa Twitterissä:



Ajankohtaista

WWF, Metsähallitus ja joukko vapaaehtoisia rehkivät parhaillaan Kolarin Naamijoen valuma-alueella, joka on ollut aikoinaan Tornionjoen uhanlaisen meritaimenen tärkeimpiä lisääntymisalueita. Talkooleiri kuuluu Freshabit LIFE IP -hankkeeseen.

WWF, Metsähallitus ja joukko vapaaehtoisia rehkivät parhaillaan Kolarin Naamijoen valuma-alueella, joka on ollut aikoinaan Tornionjoen uhanlaisen meritaimenen tärkeimpiä lisääntymisalueita. Talkooleiri kuuluu Freshabit LIFE IP -hankkeeseen.

Pohjois-Lapissa on tehty viime vuosina aiempaa enemmän havaintoja naalista, ja asiantuntijat uskovatkin lajin pesinnän olevan nyt todennäköisempää Suomessa kuin vuosikymmeniin. Parhaillaan Kilpisjärvellä käynnissä olevan kurssin myötä Metsähallitus ja WWF ovat kouluttaneet yhteensä parikymmentä vapaaehtoista koluamaan mahdollisia pesäpaikkoja, jotta pesintä ei jäisi huomaamatta.

Pohjois-Lapissa on tehty viime vuosina aiempaa enemmän havaintoja naalista, ja asiantuntijat uskovat lajin pesinnän olevankin nyt todennäköisempää Suomessa kuin vuosikymmeniin. Parhaillaan Kilpisjärvellä käynnissä olevan kurssin myötä Metsähallitus ja WWF ovat kouluttaneet yhteensä parikymmentä vapaaehtoista koluamaan mahdollisia pesäpaikkoja, jotta pesintä ei jäisi huomaamatta.

Piliocolobus bouvieri -apinan arveltiin jo kuolleen sukupuuttoon. Viime vuosina tehdyt havainnot vahvistavat kuitenkin lajin elävän Kongon tasavallan alueella.