Medialle

Tarjoamme toimittajille monipuolista materiaalia. Haastatteluja ja taustatietoja varten käytössäsi ovat asiantuntijamme sekä koko kansainvälinen WWF-verkosto. Meiltä saat käyttöösi myös monipuolista kuvamateriaalia.

Ota yhteyttä

WWF Suomen viestintä

Yhteystiedot

WWF Suomen viestintä

Liity ympäristötoimittajat -listalle

  • Voit tilata tuoreet tiedotteet sähköpostiisi WWF:n ympäristötoimittajat -listan kautta. Liity listalle jättämällä sähköpostiosoitteesi alla. Huom: käytämme e-pressin jakelua.
  • Tutustu tietosuojaselosteeseen.
Pakolliset kentät

WWF Suomi

WWF Suomi on osa laajaa, kansainvälistä WWF-verkostoa, jolla on toimistoja noin 50 maassa ja toimintaa yli sadassa maassa.

WWF Suomen virallinen nimi on Maailman Luonnon Säätiö – World Wide Fund For Nature, Suomen rahasto sr. Virallista nimeä käytetään sopimuksissa ja muissa virallisissa yhteyksissä.

Muuten käytetään nimeä WWF Suomi.

Jos tarkoitetaan koko kansainvälistä verkostoa, käytetään nimiä WWF, WWF (Maailman luonnonsäätiö) sekä WWF eli Maailman luonnonsäätiö.

 

Seuraa Twitterissä:



Ajankohtaista

Thaimaata ja Myanmaria yhdistää paratiisinomainen metsäalue, jossa elää jopa viidesosa kaikista maailman 36 kissaeläinlajista. Lajien elinmahdollisuudet ovat kuitenkin uhattuna ihmisen toiminnan takia.
Lumi ja jää ovat elintärkeitä saimaannorpan poikasten selviytymiselle. Jos lunta ei riitä norpan pesätarpeiksi, poikaset ovat vaarassa. Tällä hetkellä tilanne näyttää huonolta.
WWF on tyrmistynyt tänään julki tulleista tiedoista, joiden mukaan jopa 30 000 hehtaaria aiemmin suojeltuja luontokohteita on jäänyt vaille lain suojaa. Metsälakiin tehdyt muutokset mahdollistavat nyt hakkuut näillä luontoarvoiltaan erityisen tärkeillä alueilla. Kyseessä on lähihistorian suurin heikennys metsäluonnon lakisääteiseen suojeluun.
WWF on tyrmistynyt tänään julki tulleista tiedoista, joiden mukaan jopa 30 000 hehtaaria aiemmin suojeltuja luontokohteita on jäänyt vaille lain suojaa. Metsälakiin tehdyt muutokset mahdollistavat nyt hakkuut näillä luontoarvoiltaan erityisen tärkeillä alueilla. Kyseessä on lähihistorian suurin heikennys metsäluonnon lakisääteiseen suojeluun.
Valtaosa maailman soijasadosta käytetään eläinrehuksi. Rehusoijan viljely aiheuttaa metsäkatoa ja muita ongelmia luonnon monimuotoisuudelle esimerkiksi sademetsäalueilla. Ympäristön kannalta soija kannattaa syödä soijana, ei eläinten kautta kiertävänä rehuna. Soijapihvi on hiilijalanjäljeltään selvästi parempi valinta kuin jauhelihapihvi. Toki on tärkeää, että rehu- ja elintarviketeollisuus hankkii vastuullisesti tuotettua soijaa.