Tiikeri
Tiikeri on maailman suurin kissaeläin. Lajin tulevaisuus on näyttänyt pitkään synkältä, mutta viime vuosien suojeluponnistusten avulla luonnonvaraisten tiikerien määrä on saatu vihdoin kasvuun.
Tietoa lajista
Tiikerien elinalue on hyvin pirstoutunut. Niitä elää kapeilla metsävyöhykkeillä pääasiassa Intian, Nepalin, Bhutanin, Venäjän Siperian ja Kaakkois-Aasian alueella. Aikoinaan tiikerien levinneisyysalue ulottui laajana itäisestä Turkista Indonesian saarille, mutta elinympäristöjen katoamisen ja salametsästyksen takia levinneisyysalue on kaventunut dramaattisesti. Viimeisen sadan vuoden aikana olemme menettäneet lähes 97 prosenttia maailman villeistä tiikereistä.
Tiesitkö, että...
Tiikerien määrä on romahtanut sadassa vuodessa. Testaa tiikeritestillämme, paljonko tiikereitä oli maailmassa, kun synnyit: https://wwf.fi/tiikeritesti/
Tiikeriyksilöt voi erottaa etenkin niiden raidoista, joiden kuviointi on yhtä ainutlaatuinen kuin sormenjälkien. Tiikerit ovat saalistamisen mestareita. Ne saalistavat pääasiassa näkö- ja kuuloaistin avulla. Aikuinen tiikeri voi syödä jopa lähes 40 kiloa lihaa kerralla. Tiikerit ovat pääasiassa yksineläjiä, lukuun ottamatta emon ja poikasen tiivistä sidettä, ja ne tarvitsevat suuren reviirin. Reviirin suuruus riippuukin hyvin paljon saatavilla olevien saaliseläinten, kuten kauriiden, määrästä.
Voit oppia lisää tiikerin ravinnosta, lisääntymisestä ja elintavoista selaamalla alla olevaa kuvagalleriaa
Lisääntyminen
Tiikerit synnyttävät yleensä kahdesta kolmeen pentua muutaman vuoden välein. Pennut itsenäistyvät parin vuoden ikäisinä. Kuolleisuusluvut ovat kuitenkin suuria – noin puolet niistä ei elä kahden vuoden ikäisiksi. Tiikerien tiedetään eläneen luonnossa 26-vuotiaiksi.
Ravinto
Tiikerit metsästävät useimmiten yksin ja vaanivat saalistaan. Ne luottavat näköönsä, kuuloonsa ja tuntoaistiinsa hajuaistin sijaan. Tiikerien ruokahalu voi olla melkoinen: ne voivat syödä peräti 40 kiloa lihaa kerralla. Tiikerit saalistavat pääasiassa kauriita ja villisikoja.
Elinympäristö
Tiikerit elävät nykyisin pääasiassa kansallispuistoissa ja muilla suojelualueilla. Ne ovat sopeutuneet monenlaisiin elinympäristöihin aina ikivihannista monsuuni-ilmaston metsistä Siperian koivuvaltaisille metsämaille.
Elintavat
Naarastiikerin reviiri on 10–20 neliökilometriä alueilla, joilla on runsaasti saaliseläimiä. Uroksen reviiri on vastaavilla alueilla 30–70 km². Siperiassa saaliseläimiä on kuitenkin vähän. Siellä naarastiikerit liikkuvat 200–400 km²:n ja urostiikerit jopa 800–1000 km²:n suuruisilla alueilla.
Aiemmin tiikerit jaoteltiin yhdeksään alalajiin niiden elinpaikan perusteella. Uusien taksonomisten tutkimusten perusteella vuonna 2017 IUCN luokitteli tiikerit kahteen alalajiin. Yleisin on Aasian mantereella elävä Panthera tigris tigris. Tämän alalajin tiikereitä elää sekä pohjoisemmassa, muun muassa Venäjän Siperiassa (amurintiikeri), että etelässä, kuten Etelä-Kiinassa, Intiassa, Nepalissa ja Bhutanissa. Toinen alalaji on sundantiikeri eli Panthera tigris sondaica. Sundantiikerin alalajista 1900-luvulla ovat kuolleet sukupuuttoon kaksi eri saarilla elävää populaatiota, balintiikeri ja jaavantiikeri, eli sundantiikeriä elää enää ainoastaan Indonesiassa Sumatran saarella.
Uhat
Suurimmat uhat tiikereille on niiden elinympäristöjen katoaminen ja salametsästys.
Elinalueiden katoaminen
Tiikerit ovat menettäneet 93 prosenttia niiden historiallisista elinalueista. Suurin syy elinympäristöjen katoamiseen on ihmisten levittäytyminen: infrastruktuurin rakentaminen ja metsien tuhoaminen maa- ja metsätalouden tieltä. Ihmisten ja tiikereiden elinalueiden risteäminen johtaa myös lisääntyneisiin ihmisten ja tiikerien välisiin konflikteihin. Pienenevillä alueilla elävät nälkäiset tiikerit saattavat saalistaa metsäalueiden reunamilla elävien ihmisten karjaa. Lisäksi paikalliset ihmiset saattavat joutua vaaraan esimerkiksi kerätessään polttopuita tiikerien kotimetsistä.
Tiesitkö, että...
Nepalissa tiikerit saattavat elää hyvin lähellä ihmisasutusta. Tapasimme tiikerin naapurissa eläviä nepalilaisia Villien jäljillä -ohjelman tiikerijaksossa.
Salametsästys
Suuren uhan tiikereille muodostaa salametsästys. Tiikereitä salametsästetään niiden ruumiinosien takia, mutta myös kostoksi esimerkiksi karjan tappamisesta. Vanhoissa uskomushoidoissa tiikerien ruumiinosien uskotaan virheellisesti parantavan sairauksia, mutta tiikerin ruumiinosat ovat myös haluttuja statussymboleita joissain aasialaisissa kulttuureissa.
Geneettinen heikkeneminen
Tiikeriä uhkaa lisäksi geneettisen vaihtelun väheneminen. Tämä on seurausta kannan heikkenemisestä ja pirstoutumisesta eristyneisiin populaatioihin. Tiikerikantojen geneettinen heikkeneminen on vaikuttanut kielteisesti mm. jälkeläisten kokoon ja elinkykyyn sekä urostiikereiden hedelmällisyyteen.
Mitä WWF tekee?
Tavoitteenamme on tuplata luonnonvaraisten tiikerien määrä vuoden 2010 tasosta vuoteen 2022 mennessä yhdessä 13 tiikerivaltion kanssa.
Olemme onnistuneet kasvattamaan luonnonvaraisten tiikerien määrää merkittävästi lyhyessä ajassa yhdessä maailman tiikerivaltioiden kanssa. Tavoitteemme on tuplata tiikerien määrä vuoteen 2022 mennessä. Sinnikäs työ on tuottanut tulosta esimerkiksi Bhutanin Manasin kansallispuistossa, missä tiikerien määrä on onnistuttu kaksinkertaistamaan vain seitsemässä vuodessa. Myös Nepalissa ollaan jo todella lähellä luonnonvaraisten tiikerien määrän kaksinkertaistamista
-
Suojelemme niiden elinalueita Aasiassa
Suurin osa tiikereistä elää suojelualueilla, joista monien perustamista, kehittämistä, ylläpitoa ja valvomista tuemme. Koska tiikerit liikkuvat valtavan laajoilla alueilla, tuemme metsien ja suojelualueiden yhdistävien metsäkäytävien perustamista, joita pitkin eläimet pääsevät liikkumaan alueiden välillä.
-
Ehkäisemme tiikereillä ja muilla lajeilla käytävää laitonta kauppaa ja salametsästystä
Toimimme yhdessä villieläinten laitonta kauppaa valvovan TRAFFIC:in kanssa pysäyttääksemme kansainvälisen laittoman villieläinkaupan. Vähennämme tiikerienosien kysyntää Aasiassa kampanjoimalla laittomaa kauppaa vastaan ja työskentelemällä tiiviisti maiden hallitusten kanssa ongelman ratkaisemiseksi. Olemme saaneet aikaan hyviä tuloksia esimerkiksi Nepalissa, jossa tiikereiden ja sarvikuonojen salametsästys on saatu kitkettyä lähes kokonaan.
-
Tuemme tiikerien elinalueiden lähettyvillä elävien ihmisten toimeentuloa
Tuemme tiikerien ja muiden villieläinten elinalueiden lähettyvillä elävien mm. Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroilla. Yhdessä paikallisten kanssa kehitämme ja tuemme tiikereiden kotimetsiä säästäviä käytäntöjä, kuten biokaasua ja kestäviä elinkeinoja, kuten ekomatkailumajoitusta. Lisäksi esimerkiksi Nepalissa tuemme ja varustamme paikallisten vapaaehtoisia salametsästyksen vastaisia kyläpartioita.
-
Työskentelemme yhdessä paikallisten ihmisten kanssa tiedon lisäämiseksi
Olemme saaneet hyviä tuloksia aikaan yhdessä hallituksen, koulujen ja muiden järjestöjen kanssa mm. Nepalissa, jossa asenteet villieläimiä kohtaan ovat muuttuneet, ja suuri osa paikallisista tuntee suurta ylpeyttä luonnostaan ja villieläimistään.
-
Seuraamme ja kartoitamme tiikerikannan kokoa
Muun muassa riistakameroilla kerätyn tiedon avulla voimme kohdistaa eri alueiden suojelutoimia yhä tehokkaammin.
Haluatko auttaa?
Annetaan kissaeläimille tulevaisuus
Uhanalaisten kissaeläinten tulevaisuus on veitsenterällä. Ikonisten lajien ahdingon syynä on elinalueiden hävittäminen, salametsästys ja ilmastonmuutos. Katso, mitä tuellasi saadaan aikaan, ja liity WWF:n Kissaeläin-kummiksi jo tänään.
Annetaan kissaeläimille tulevaisuus
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.