Tiikeri kuvattuna riistakameralla Bhutanissa.

Tiikeri

Panthera tigris
4500 yksilöä
Erittäin uhanalainen laji

Tiikeri on maailman suurin kissaeläin. Lajin tulevaisuus on näyttänyt pitkään synkältä, mutta viime vuosien suojeluponnistusten avulla luonnonvaraisten tiikerien määrä on saatu vihdoin kasvuun.

Merkittävä tiikerin vuosi

Vuonna 2022 vietetään kiinalaisen kuukalenterin mukaan tiikerin vuotta. Helmikuussa alkanut vuosi on merkittävä myös ikonisen kissapedon suojelulle.

Kun tiikerin vuotta juhlittiin edellisen kerran 12 vuotta sitten, uhanalainen laji oli sukupuuton partaalla. Tuolloin valtiot, joiden alueilla tiikereitä elää, päättivät pelastaa tiikerit. Asetettiin kunnianhimoinen tavoite tiikereiden määrän tuplaamisesta, jonka eteen myös WWF työskentelee.

Kovan työn tuloksena tiikerikannat ovat alkaneet elpyä, ja myöhemmin tiikerin vuoden kuluessa pitäisi selvitä, onko tavoite saavutettu. Tiikerin kanta-arviota on jo päivitetty vuoden 2022 aikana 4500 yksilöön, mutta kanta-arvio tarkentuu vuoden kuluessa.

Tietoa lajista

Tiikerien elinalue on hyvin pirstoutunut. Niitä elää kapeilla metsävyöhykkeillä pääasiassa Intian, Nepalin, Bhutanin, Venäjän Siperian ja Kaakkois-Aasian alueella. Aikoinaan tiikerien levinneisyysalue ulottui laajana itäisestä Turkista Indonesian saarille, mutta elinympäristöjen katoamisen ja salametsästyksen takia levinneisyysalue on kaventunut dramaattisesti. Olemme menettäneet lähes 97 prosenttia maailman villeistä tiikereistä verrattuna tilanteeseen 1900-luvun alussa.

Tiikeriyksilöt voi erottaa etenkin niiden raidoista, joiden kuviointi on yhtä ainutlaatuinen kuin sormenjälkien. Tiikerit ovat saalistamisen mestareita. Ne saalistavat pääasiassa näkö- ja kuuloaistin avulla. Aikuinen tiikeri voi syödä jopa lähes 40 kiloa lihaa kerralla. Tiikerit ovat pääasiassa yksineläjiä, lukuun ottamatta emon ja poikasen tiivistä sidettä, ja ne tarvitsevat suuren reviirin. Reviirin suuruus riippuukin hyvin paljon saatavilla olevien saaliseläinten, kuten kauriiden, määrästä.

Aiemmin tiikerit jaoteltiin yhdeksään alalajiin niiden elinpaikan perusteella. Uusien taksonomisten tutkimusten perusteella vuonna 2017 kansainvälinen luonnonsuojelujärjestö IUCN luokitteli tiikerit kahteen alalajiin. Yleisin on Aasian mantereella elävä Panthera tigris tigris. Tämän alalajin tiikereitä elää sekä pohjoisessa, muun muassa Venäjän Siperiassa (amurintiikeri), että etelässä, kuten Etelä-Kiinassa, Intiassa, Nepalissa ja Bhutanissa. Toinen alalaji on sundantiikeri eli Panthera tigris sondaica. Sundantiikerin alalajista 1900-luvulla ovat kuolleet sukupuuttoon kaksi eri saarilla elävää populaatiota, balintiikeri ja jaavantiikeri. Sundantiikeriä elää enää ainoastaan Indonesiassa Sumatran saarella.

Voit oppia lisää tiikerin ravinnosta, lisääntymisestä ja elintavoista selaamalla alla olevaa kuvagalleriaa.

Uhat

Suurimmat uhat tiikereille on niiden elinympäristöjen katoaminen ja salametsästys.

Elinalueiden katoaminen

Tiikerit ovat menettäneet 93 prosenttia niiden historiallisista elinalueista. Suurin syy elinympäristöjen katoamiseen on ihmisten levittäytyminen: infrastruktuurin rakentaminen ja metsien tuhoaminen maa- ja metsätalouden tieltä. Ihmisten ja tiikereiden elinalueiden risteäminen johtaa myös lisääntyneisiin ihmisten ja tiikerien välisiin konflikteihin. Pienenevillä alueilla elävät nälkäiset tiikerit saattavat saalistaa metsäalueiden reunamilla elävien ihmisten karjaa. Lisäksi paikalliset ihmiset saattavat joutua vaaraan esimerkiksi kerätessään polttopuita tiikerien kotimetsistä.

Tiesitkö, että...

Nepalissa tiikerit saattavat elää hyvin lähellä ihmisasutusta. Tapasimme tiikerin naapurissa eläviä nepalilaisia Villien jäljillä -ohjelman tiikerijaksossa.

Salametsästys

Suuren uhan tiikereille muodostaa salametsästys. Tiikereitä salametsästetään niiden ruumiinosien takia, mutta myös kostoksi esimerkiksi karjan tappamisesta. Vanhoissa uskomushoidoissa tiikerien ruumiinosien uskotaan virheellisesti parantavan sairauksia, mutta tiikerin ruumiinosat ovat myös haluttuja statussymboleita joissain aasialaisissa kulttuureissa.

Geneettinen heikkeneminen

Tiikeriä uhkaa lisäksi geneettisen vaihtelun väheneminen. Tämä on seurausta kannan pienenemisestä ja pirstoutumisesta eristyneisiin populaatioihin. Tiikerikantojen geneettinen heikkeneminen on vaikuttanut kielteisesti muun muassa jälkeläisten kokoon ja elinkykyyn sekä urostiikereiden hedelmällisyyteen.

Intiantiikeri ui vedessä. Tiikerin pää näkyy pinnan yläpuolella.

Mitä WWF tekee?

Tavoitteenamme on tuplata luonnonvaraisten tiikerien määrä vuoden 2010 tasosta vuoteen 2022 mennessä yhdessä 13 tiikerivaltion kanssa. Tiikerin vuoden kuluessa meidän pitäisi saada tietää, pääsimmekö tavoitteeseen.

Olemme onnistuneet kasvattamaan luonnonvaraisten tiikerien määrää merkittävästi lyhyessä ajassa yhdessä maailman tiikerivaltioiden kanssa. Sinnikäs työ on tuottanut tulosta esimerkiksi Nepalissa: maa onnistui ensimmäisenä maailmassa kaksinkertaistaan luonnonvaraisten tiikerien määrän. Myös Bhutanin Manasin kansallispuistossa tiikerien määrä on onnistuttu kaksinkertaistamaan vain seitsemässä vuodessa.

  • Suojelemme tiikerin elinalueita Aasiassa

    Suurin osa tiikereistä elää suojelualueilla, joista monien perustamista, kehittämistä, ylläpitoa ja valvomista tuemme. Koska tiikerit liikkuvat valtavan laajoilla alueilla, tuemme metsien ja suojelualueiden yhdistävien metsäkäytävien perustamista, joita pitkin eläimet pääsevät liikkumaan alueiden välillä.

  • Ehkäisemme tiikereillä ja muilla lajeilla käytävää laitonta kauppaa ja salametsästystä

    Toimimme yhdessä villieläinten laitonta kauppaa valvovan TRAFFICin kanssa pysäyttääksemme kansainvälisen laittoman villieläinkaupan. Vähennämme tiikerienosien kysyntää Aasiassa kampanjoimalla laitonta kauppaa vastaan ja työskentelemällä tiiviisti maiden hallitusten kanssa ongelman ratkaisemiseksi. Olemme saaneet aikaan hyviä tuloksia esimerkiksi Nepalissa, missä tiikereiden ja sarvikuonojen salametsästys on saatu kitkettyä lähes kokonaan.

  • Tuemme tiikerien elinalueiden lähettyvillä elävien ihmisten toimeentuloa

    Tuemme tiikerien ja muiden villieläinten elinalueiden lähettyvillä elävien ihmisten toimeentuloa muun muassa Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroilla. Yhdessä paikallisten kanssa kehitämme ja tuemme tiikereiden kotimetsiä säästäviä käytäntöjä, kuten biokaasua ja kestäviä elinkeinoja, kuten ekomatkailumajoitusta. Lisäksi esimerkiksi Nepalissa tuemme ja varustamme paikallisten vapaaehtoisia salametsästyksen vastaisia kyläpartioita.

  • Työskentelemme yhdessä paikallisten ihmisten kanssa tiedon lisäämiseksi

    Olemme saaneet hyviä tuloksia aikaan yhdessä hallituksen, koulujen ja muiden järjestöjen kanssa muun muassa Nepalissa. Ihmisten asenteet villieläimiä kohtaan ovat muuttuneet, ja suuri osa paikallisista tuntee suurta ylpeyttä luonnostaan ja villieläimistään.

  • Seuraamme ja kartoitamme tiikerikannan kokoa

    Muun muassa piilokameroilla kerätyn tiedon avulla voimme kohdistaa eri alueiden suojelutoimia yhä tehokkaammin.

Haluatko auttaa?

Auta Kissaeläin-kummina

Uhanalaisten kissaeläinten tulevaisuus on veitsenterällä. Ikonisten lajien ahdingon syynä on elinalueiden hävittäminen, salametsästys ja ilmastonmuutos. Katso, mitä kaikkea tuellasi saadaan aikaan.

Lahjoita alk. 10 €/kk

Auta Kissaeläin-kummina

Uhanalaisten kissaeläinten tulevaisuus on veitsenterällä. Ikonisten lajien ahdingon syynä on elinalueiden hävittäminen, salametsästys ja ilmastonmuutos. Katso, mitä kaikkea tuellasi saadaan aikaan.

Suojele tiikereitä yrityslahjoituksella

Olemme menettäneet lähes 97 prosenttia maailman villeistä tiikereistä reilun sadan vuoden aikana. Suojelutoimien avulla luonnonvaraisten tiikerien määrä on kuitenkin saatu vihdoin nousuun. Lahjoittamalla tiikerille yrityksesi on turvaamassa tämän uhanalaisen lajin tulevaisuutta.

Tee yrityksen kertalahjoitus

Suojele tiikereitä yrityslahjoituksella

Olemme menettäneet lähes 97 prosenttia maailman villeistä tiikereistä reilun sadan vuoden aikana. Suojelutoimien avulla luonnonvaraisten tiikerien määrä on kuitenkin saatu vihdoin nousuun. Lahjoittamalla tiikerille yrityksesi on turvaamassa tämän uhanalaisen lajin tulevaisuutta.