Tiikeri kuvattuna riistakameralla Bhutanissa.

Tiikeri

Panthera tigris
Erittäin uhanalainen laji
3890 yksilöä (2016 arvio)

Tiikeri on maailman suurin kissaeläin. Lajin tulevaisuus on näyttänyt pitkään synkältä, mutta viime vuosien suojeluponnistusten avulla luonnonvaraisten tiikerien määrä on saatu vihdoin kasvuun.

Tietoa lajista

Tiikerien elinalue on hyvin pirstoutunut. Niitä elää kapeilla metsävyöhykkeillä pääasiassa Intian, Nepalin, Bhutanin, Venäjän Siperian ja Kaakkois-Aasian alueella. Aikoinaan tiikerien levinneisyysalue ulottui laajana itäisestä Turkista Indonesian saarille, mutta elinympäristöjen katoamisen ja salametsästyksen takia levinneisyysalue on kaventunut dramaattisesti. Viimeisen sadan vuoden aikana olemme menettäneet lähes 97 prosenttia maailman villeistä tiikereistä.

Tiesitkö, että...

Tiikerien määrä on romahtanut sadassa vuodessa. Testaa tiikeritestillämme, paljonko tiikereitä oli maailmassa, kun synnyit: https://wwf.fi/tiikeritesti/

Tiikeriyksilöt voi erottaa etenkin niiden raidoista, joiden kuviointi on yhtä ainutlaatuinen kuin sormenjälkien. Tiikerit ovat saalistamisen mestareita. Ne saalistavat pääasiassa näkö- ja kuuloaistin avulla. Aikuinen tiikeri voi syödä jopa lähes 40 kiloa lihaa kerralla. Tiikerit ovat pääasiassa yksineläjiä, lukuun ottamatta emon ja poikasen tiivistä sidettä, ja ne tarvitsevat suuren reviirin. Reviirin suuruus riippuukin hyvin paljon saatavilla olevien saaliseläinten, kuten kauriiden, määrästä.

Voit oppia lisää tiikerin ravinnosta, lisääntymisestä ja elintavoista selaamalla alla olevaa kuvagalleriaa

Aiemmin tiikerit jaoteltiin yhdeksään alalajiin niiden elinpaikan perusteella. Uusien taksonomisten tutkimusten perusteella vuonna 2017 IUCN luokitteli tiikerit kahteen alalajiin. Yleisin on Aasian mantereella elävä Panthera tigris tigris. Tämän alalajin tiikereitä elää sekä pohjoisemmassa, muun muassa Venäjän Siperiassa (amurintiikeri), että etelässä, kuten Etelä-Kiinassa, Intiassa, Nepalissa ja Bhutanissa. Toinen alalaji on sundantiikeri eli Panthera tigris sondaica. Sundantiikerin alalajista 1900-luvulla ovat kuolleet sukupuuttoon kaksi eri saarilla elävää populaatiota, balintiikeri ja jaavantiikeri, eli sundantiikeriä elää enää ainoastaan Indonesiassa Sumatran saarella.

Uhat

Suurimmat uhat tiikereille on niiden elinympäristöjen katoaminen ja salametsästys.

Elinalueiden katoaminen

Tiikerit ovat menettäneet 93 prosenttia niiden historiallisista elinalueista. Suurin syy elinympäristöjen katoamiseen on ihmisten levittäytyminen: infrastruktuurin rakentaminen ja metsien tuhoaminen maa- ja metsätalouden tieltä. Ihmisten ja tiikereiden elinalueiden risteäminen johtaa myös lisääntyneisiin ihmisten ja tiikerien välisiin konflikteihin. Pienenevillä alueilla elävät nälkäiset tiikerit saattavat saalistaa metsäalueiden reunamilla elävien ihmisten karjaa. Lisäksi paikalliset ihmiset saattavat joutua vaaraan esimerkiksi kerätessään polttopuita tiikerien kotimetsistä.

Tiesitkö, että...

Nepalissa tiikerit saattavat elää hyvin lähellä ihmisasutusta. Tapasimme tiikerin naapurissa eläviä nepalilaisia Villien jäljillä -ohjelman tiikerijaksossa.

Salametsästys

Suuren uhan tiikereille muodostaa salametsästys. Tiikereitä salametsästetään niiden ruumiinosien takia, mutta myös kostoksi esimerkiksi karjan tappamisesta. Vanhoissa uskomushoidoissa tiikerien ruumiinosien uskotaan virheellisesti parantavan sairauksia, mutta tiikerin ruumiinosat ovat myös haluttuja statussymboleita joissain aasialaisissa kulttuureissa.

Geneettinen heikkeneminen

Tiikeriä uhkaa lisäksi geneettisen vaihtelun väheneminen. Tämä on seurausta kannan heikkenemisestä ja pirstoutumisesta eristyneisiin populaatioihin. Tiikerikantojen geneettinen heikkeneminen on vaikuttanut kielteisesti mm. jälkeläisten kokoon ja elinkykyyn sekä urostiikereiden hedelmällisyyteen.

Intiantiikeri ui vedessä. Tiikerin pää näkyy pinnan yläpuolella.

Mitä WWF tekee?

Tavoitteenamme on tuplata luonnonvaraisten tiikerien määrä vuoden 2010 tasosta vuoteen 2022 mennessä yhdessä 13 tiikerivaltion kanssa.

Olemme onnistuneet kasvattamaan luonnonvaraisten tiikerien määrää merkittävästi lyhyessä ajassa yhdessä maailman tiikerivaltioiden kanssa. Tavoitteemme on tuplata tiikerien määrä vuoteen 2022 mennessä. Sinnikäs työ on tuottanut tulosta esimerkiksi Bhutanin Manasin kansallispuistossa, missä tiikerien määrä on onnistuttu kaksinkertaistamaan vain seitsemässä vuodessa. Myös Nepalissa ollaan jo todella lähellä luonnonvaraisten tiikerien määrän kaksinkertaistamista

  • Suojelemme niiden elinalueita Aasiassa

    Suurin osa tiikereistä elää suojelualueilla, joista monien perustamista, kehittämistä, ylläpitoa ja valvomista tuemme. Koska tiikerit liikkuvat valtavan laajoilla alueilla, tuemme metsien ja suojelualueiden yhdistävien metsäkäytävien perustamista, joita pitkin eläimet pääsevät liikkumaan alueiden välillä.

  • Ehkäisemme tiikereillä ja muilla lajeilla käytävää laitonta kauppaa ja salametsästystä

    Toimimme yhdessä villieläinten laitonta kauppaa valvovan TRAFFIC:in kanssa pysäyttääksemme kansainvälisen laittoman villieläinkaupan. Vähennämme tiikerienosien kysyntää Aasiassa kampanjoimalla laittomaa kauppaa vastaan ja työskentelemällä tiiviisti maiden hallitusten kanssa ongelman ratkaisemiseksi. Olemme saaneet aikaan hyviä tuloksia esimerkiksi Nepalissa, jossa tiikereiden ja sarvikuonojen salametsästys on saatu kitkettyä lähes kokonaan.

  • Tuemme tiikerien elinalueiden lähettyvillä elävien ihmisten toimeentuloa

    Tuemme tiikerien ja muiden villieläinten elinalueiden lähettyvillä elävien mm. Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroilla. Yhdessä paikallisten kanssa kehitämme ja tuemme tiikereiden kotimetsiä säästäviä käytäntöjä, kuten biokaasua ja kestäviä elinkeinoja, kuten ekomatkailumajoitusta. Lisäksi esimerkiksi Nepalissa tuemme ja varustamme paikallisten vapaaehtoisia salametsästyksen vastaisia kyläpartioita.

  • Työskentelemme yhdessä paikallisten ihmisten kanssa tiedon lisäämiseksi

    Olemme saaneet hyviä tuloksia aikaan yhdessä hallituksen, koulujen ja muiden järjestöjen kanssa mm. Nepalissa, jossa asenteet villieläimiä kohtaan ovat muuttuneet, ja suuri osa paikallisista tuntee suurta ylpeyttä luonnostaan ja villieläimistään.

  • Seuraamme ja kartoitamme tiikerikannan kokoa

    Muun muassa riistakameroilla kerätyn tiedon avulla voimme kohdistaa eri alueiden suojelutoimia yhä tehokkaammin.

Haluatko auttaa?

Sademetsien suojelulla on kiire!

Sademetsät ovat elintärkeitä alueita ilmastonmuutoksen torjunnan ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Ole ratkaisemassa yhtä maailman vakavimmista ympäristökriiseistä.

Auta Sademetsä-kummina

Sademetsien suojelulla on kiire!

Sademetsät ovat elintärkeitä alueita ilmastonmuutoksen torjunnan ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Ole ratkaisemassa yhtä maailman vakavimmista ympäristökriiseistä.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.