Tietoa lajista
Tiikereitä on ihailtu ja pelätty kautta aikojen. Nykyään tämä upea kissaeläin on ahtaalla: luonnossa elävien tiikerien kokonaismääräksi arvioidaan 3890 yksilöä (2016). Jos Aasian metsät tyhjennetään viimeisistäkin tiikereistä, nämä isot kissat elävät pian ainoastaan eläintarhoissa ja legendoissa. Opi lisää tiikerien lisääntymisestä, ravinnosta ja elintavoista alla olevasta kuvagalleriasta.
Tiikerin levinneisyysalue ulottui aikoinaan aina itäisestä Turkista Indonesian saarille. Nykyään laji on kuitenkin ahtaalla: tiikerin elinpiiri rajoittuu pirstoutuneisiin saarekkeisiin Intiasta Siperiaan, Kaakkois-Aasiaan ja Sumatralle. Muutamia tiikereitä löytyy vielä myös Kiinasta.
Tiikerit on jaoteltu nykyään kahdeksi alalajiksi. Yleisin on Aasian mantereella elävä Panthera tigris tigris. Tämän alalajin tiikereitä elää sekä pohjoisemmassa, muun muassa Venäjän Siperiassa (amurintiikeri), että etelässä, kuten Etelä-Kiinassa, Intiassa, Nepalissa ja Bhutanissa.Toinen alalaji on sundantiikeri eli Panthera tigris sondaica.
Aiemmin tiikerit jaoteltiin yhdeksään alalajiin niiden elinpaikan perusteella. Vuonna 2017 IUCN kuitenkin ilmoitti, että uusien taksonomisten tutkimusten jälkeen tiikerit voidaan luokitella vain kahdeksi alalajiksi. Nykyisestä sundantiikerin alalajista 1900-luvulla ovat kuolleet sukupuuttoon kaksi eri saarilla elävää populaatiota, balintiikeri ja jaavantiikeri, eli sundantiikeriä elää enää ainoastaan Indonesiassa Sumatran saarella.
Uhat
Laiton tiikerinmetsästys on paisunut valtavaksi ongelmaksi. Salametsästys onkin suuri uhka tiikereille. Lue lisää salametsästyksestä alla olevasta kuvagalleriasta.
Salametsästyksen lisäksi tiikereitä uhkaa niiden elinalueiden häviäminen ja pirstoutuminen muun muassa maa- ja metsätalouden tieltä. Elinalueiden supistuminen vaikuttaa tiikerien lukumäärään myös epäsuorasti saaliskantojen niukkenemisen kautta.
Tiikeriä uhkaa lisäksi geneettisen vaihtelun taantuminen. Tämä on seurausta kannan heikkenemisestä ja pirstoutumisesta eristyneisiin populaatioihin. Tiikerikantojen geneettinen heikkeneminen on vaikuttanut kielteisesti mm. jälkeläisten kokoon ja elinkykyyn sekä urostiikereiden hedelmällisyyteen.
Elinympäristön pirstoutumisen myötä yhteenotot ihmisen kanssa ovat lisääntyneet. Nälkäiset tiikerit hakeutuvat yhä useammin asutuille seuduille – usein kohtalokkain seurauksin. Esimerkiksi Kiinassa tuettiin vielä 1960-luvulla avoimesti tiikerien hävittämistä.
Mitä WWF tekee
WWF:ssä suojelemme tiikereitä monipuolisin keinoin, kuten:
- valvomme ja ehkäisemme tiikerien ruumiinosilla käytävää laitonta kauppaa
- estämme tiikerien salametsästystä mm. salametsästyksen vastaisten joukkojen avulla
- suojelemme ja hoidamme tiikerien elinalueita ja pyrimme luomaan yhteyksiä elinalueiden välille (ns. ekologisia käytäviä)
- valistamme tiikerien suojelun tärkeydestä mm. ympäristökasvatuksen ja koulutuksen keinoin
- ehkäisemme yhteenottoja ja ristiriitoja tiikerien ja ihmisten välillä
- kehittämme tiikerien elinalueilla asuvien ihmisten kestäviä elinkeinoja ja hyvinvointia sekä
- seuraamme tiikerikannan kokoa ja suunnittelemme tiedon avulla tehokkaita suojelutoimia.
- Tiikereitä elää 13:ssa maassa. Tuemme näitä valtioita niiden yhteisessä tavoitteessa kaksinkertaistaa tiikerien määrä vuoteen 2022 mennessä (Tx2-tavoite).