WWF:n Päivätyökeräys eli taksvärkki
Puhkaistaan pimeys – maapallomme tarvitsee järjen valoa!
Elämämme perustuu monimuotoiselle luonnolle. Se antaa puhdasta vettä, ilmaa, ravintoa ja kodin miljoonille lajeille, myös meille ihmisille. Siksi on ihan pimeää, että ihminen käyttää luonnonvaroja nopeammin kuin ne uusiutuvat ja toiminnallaan tuhoaa metsiä, saastuttaa vesiä, ajaa lajeja sukupuuttoon ja kiihdyttää ilmastonmuutosta.
Pienikin valonsäde pystyy puhkaisemaan pimeyden. Mitä useampi valonsäde, sitä paremmin näemme koko kuvan. Meillä on ratkaisuja rakentaa tulevaisuus, jossa luonto ja ihmiset elävät tasapainossa. Siihen pystymme vain yhdessä. Koulut, tulkaa mukaan WWF:n Päivätyökeräykseen eli taksvärkkiin.
Annetaan planeettamme loistaa
Maapallolla on uskomattoman monimuotoista elämää aina sademetsistä napajäätiköille. Ihmisten, eläinten ja kasvien tulevaisuus on riippuvainen näiden ekosysteemien selviytymisestä.
Ihan pimeää, kun metsät katoavat
Metsät sitovat hiilidioksidia ja tuottavat happea, jota maapallollamme elämä tarvitsee selviytyäkseen. Erilaiset metsät tarjoavat kodin noin 80 prosentille maalla elävistä lajeista. Joka toinen sekunti metsiä kuitenkin tuhoutuu noin jalkapallokentän verran. Tavoitteemme on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä ja saattaa puolet maailman metsistä suojelun tai kestävän käytön piiriin.
Ihan pimeää, kun vedet eivät virtaa
Makea vesi on planeettamme tärkein luonnonvara. Vaikka virtavedet, järvet ja kosteikot kattavat vain alle yhden prosentin maapallon pinta-alasta, näissä ympäristöissä elää yli 10 prosenttia kaikista tunnetuista eläimistä ja yli puolet kaikista tunnetuista kalalajeista. Vesistöjen patoamisen ja kuivattamisen sekä saasteiden ja ilmastonmuutoksen myötä makean veden elinympäristöt ovat vakavasti uhattuina. Jopa kolmasosa makean veden kalalajeista elää sukupuuttouhan alla. Työmme päämääränä on uhanalaisten lajien elpyminen ja vesistöjen tilan kohentuminen
Ihan pimeää, kun jäätiköt sulavat
Me kaikki tarvitsemme jäätiköitä, sillä ne heijastavat auringon säteilyä takaisin avaruuteen niin, että planeettamme pysyy sopivan viileänä. Napaseudut ovat ilmastonmuutoksen vaikutusten osalta kuitenkin kriittisimpiä alueita, koska ne lämpenevät muuta maapalloa nopeammin. Jäätiköiden sulaminen on vakava uhka niiden lajistolle, mutta myös koko maapallollemme, muun muassa merenpinnan nousun vuoksi. Ilmastotyömme tärkein tavoite on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen.
Ihan pimeää, kun meremme hukkuvat muoviin
Meret tuottavat yli puolet hengittämästämme hapesta. Niissä elää tiettävästi yli 260 000 lajia, joidenkin tutkijoiden mukaan jopa miljoona, joita emme kaikkia ehkä ehdi edes löytää ennen niiden mahdollista sukupuuttoa. Yksi vakavista uhkista meriluonnolle on muovi, jota on maailman merissä jo yli 150 miljoonaa tonnia. Ylikalastuksen johdosta puolestaan kalakantojen uusiutuminen on heikentynyt ja ne voivat romahtaa, jopa kalalajeja häviää. Tavoitteenamme on, että 30 prosenttia merten pinta-alasta on tehokkaan suojelun piirissä vuoteen 2030 mennessä.
Ihan pimeää, kun villi luonto kuihtuu
Savannit, arot, preeriat ja pampat soveltuvat sorkkaeläinten laiduntamiseen, ja ne taas ovat tärkeä suurten petoeläinten ravinnonlähde. Hedelmällisen maaperän ansiosta ruohotasangot ovat kautta aikojen olleet myös ihmisille hyödyllisempiä kuin mikään muu elinympäristö. Villin luonnon herkkä tasapaino kuitenkin romuttuu maanviljelyn liiallisen levittäytymisen sekä salametsästyksen vuoksi. Ratkaisujamme ovat kestävien viljelykäytäntöjen tukeminen, salametsästyksen ja villieläinkaupan pysäyttäminen sekä kulutustottumuksiin vaikuttaminen.
Ilmoittautuminen
Tuellanne suojelutyö on mahdollista
Maailmanlaajuinen WWF-verkostomme työskentelee kaikilla mantereilla ja merialueilla pysäyttääkseen luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja luonnonvarojen kestämättömän käytön.
Vain Tansaniassa kasvavan Erythrina schliebenii -puulajin viimeinen tiedetty yksilö katosi kaupallisten hakkuiden seurauksena vuonna 2008. Vuonna 2012 kartoitusryhmä löysi kuitenkin alle 50 puun esiintymän Kaakkois-Tansaniasta. Nyt puulaji on saatu palautettua WWF:n tekemien istutusten ansiosta takaisin luontoon. Kolmen vuoden aikana on istutettu lähes 30 000 puuntaimea.
Suomen vaelluskalat ovat uhanalaisia, koska niiden reitit lisääntymisalueille on tukittu lähes kaikissa vesistöissä. WWF yhteistyökumppaneineen on purkanut ja ohittanut Suomessa jopa 35 vaellusestettä viimeisten reilun kolmen vuoden aikana. Kaloille on vapautettu uutta elinaluetta noin 700 kilometriä. Tulokset ovat lupaavia: uhanalainen taimen kutee ja lisääntyy joissa ja puroissa, jotka olivat aiemmin kalojen saavuttamattomissa
Suojelutyön ansiosta saimaannorpan kanta on saatu kasvuun, mutta ilmaston lämpeneminen on iso uhka lajin tulevaisuudelle. Lumi ja jää ovat elintärkeitä norppien lisääntymiselle ja kuuttien selviytymiselle, sillä norppa synnyttää lumikinokseen kaivamaansa pesään. Rakennamme lumettomina talvina norpille apukinoksia yhdessä Metsähallituksen ja vapaaehtoisten kanssa. Vuosina 2014–2018 tehtiin yhteensä yli 1 000 apukinosta, joihin syntyi 264 kuuttia.
Aikaa ei ole hukattavaksi, jos esimerkiksi Itämerellä sattuu öljyonnettomuus. Seuraukset luonnolle voivat olla katastrofaaliset. Silloin viranomaisten avuksi paikalle hälytetään WWF:n vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot puhdistamaan rantoja ja hoitamaan öljyyntyneitä eläimiä. Vuonna 2003 perustettuihin öljyntorjuntajoukkoihin kuuluu jo yli 9 000 suomalaista.
Vuosien 1960 ja 1995 välillä pensassarvikuonojen määrä putosi yli 90 % kontrolloimattoman metsästyksen vuoksi, ja niitä oli jäljellä vain alle 2 500. Suojelutyön ansiosta sarvikuonojen määrä on saatu nousemaan, ja nyt kanta on yli 5000 yksilöä. WWF on esimerkiksi siirtänyt Etelä-Afrikassa onnistuneesti yhteensä 178 sarvikuonoa, jotta eläinten elinaluetta saadaan laajennettua.
Lisätietoja
Ilmoittautumisen jälkeen saat sähköpostiisi tilityslomakkeet koululle ja työnantajalle, myös ruotsiksi. Osallistumisen jälkeen lähetämme koulullenne kiitokseksi WWF-diplomin sekä WWF-lehden vuosikerran. Voitte olla yhteydessä kaikissa keräykseen liittyvissä kysymyksissä:
Pilvi Pulma puh. 050 591 3945, sähköposti: [email protected]
PS. Alla insamlingsmaterial är också tillgängliga på svenska. Efter att ni deltagit i insamlingen skickar vi som tack ett WWF-diplom samt en årgång av WWF-tidningen till er skola.