WWF:n Päivätyökeräys eli taksvärkki
Puhkaistaan pimeys – maapallomme tarvitsee järjen valoa!
Elämämme perustuu monimuotoiselle luonnolle. Se antaa puhdasta vettä, ilmaa, ravintoa ja kodin miljoonille lajeille, myös meille. Siksi on ihan pimeää, että ihminen kuluttaa luonnonvaroja nopeammin kuin ne uusiutuvat ja toiminnallaan tuhoaa metsiä, saastuttaa vesiä, kiihdyttää lajien sukupuuttoaaltoa ja ilmastonmuutosta.
Pienikin valonsäde puhkaisee pimeyden. Mitä useampi valonsäde, sitä paremmin näemme koko kuvan. Meillä on ratkaisuja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. Siihen pystymme vain yhdessä. Koulut, tulkaa mukaan WWF:n Päivätyökeräykseen eli taksvärkkiin.
Annetaan planeettamme loistaa
Maapallolla on uskomattoman monimuotoista elämää aina sademetsistä napajäätiköille. Ihmisten, eläinten ja kasvien tulevaisuus on riippuvainen näiden ekosysteemien selviytymisestä.
Ihan pimeää, kun Suomen luonto kärsii
Luonto on aina ollut keskeinen osa suomalaista kulttuuria, mutta nyt se on päästetty köyhtymään hälyttävästi. Joka yhdeksäs laji ja lähes puolet luontotyypeistä on arvioitu Suomessa uhanalaisiksi. Ahdinkoon on monia syitä metsä- ja maataloudesta rakentamiseen ja ilmastonmuutokseen. Suomen luonnon suojeleminen kuuluu meille suomalaisille. WWF Suomen 50-vuotinen taipale osoittaa, että muutos on mahdollista. Esimerkiksi merikotkatyömme ansiosta laji ei ole enää uhanalainen, ja saimaannorpan kanta on suojelun avulla saatu kasvuun. Vielä on paljon tehtävää – siihen tarvitsemme tukeanne.
Ihan pimeää, kun vedet eivät virtaa
Makea vesi on planeettamme tärkein luonnonvara. Vaikka virtavedet, järvet ja kosteikot kattavat vain alle yhden prosentin maapallon pinta-alasta, näissä ympäristöissä elää yli 10 prosenttia kaikista tunnetuista eläimistä ja yli puolet kaikista tunnetuista kalalajeista. Vesistöjen patoamisen ja kuivattamisen sekä saasteiden ja ilmastonmuutoksen myötä makean veden elinympäristöt ovat vakavasti uhattuina. Jopa kolmasosa makean veden kalalajeista elää sukupuuttouhan alla. Työmme päämääränä on uhanalaisten lajien elpyminen ja vesistöjen tilan kohentuminen.
Ihan pimeää, kun metsät katoavat
Metsät sitovat hiilidioksidia ja tuottavat happea, jota kaikki tarvitsevat selviytyäkseen. Erilaiset metsät tarjoavat kodin noin 80 prosentille maalla elävistä lajeista. Vain hieman yli sadassa vuodessa on kuitenkin hävitetty yhtä paljon metsää kuin edellisen 9 000 vuoden aikana. Metsäkadon suurimpia syitä ovat maatalous ja ruuantuotanto. Tavoitteemme on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä ja saattaa puolet maailman metsistä suojelun tai kestävän käytön piiriin.
Ihan pimeää, kun jäätiköt sulavat
Me kaikki tarvitsemme jäätiköitä, sillä ne heijastavat auringon säteilyä takaisin avaruuteen niin, että planeettamme pysyy sopivan viileänä. Napaseudut ovat ilmastonmuutoksen vaikutusten osalta kuitenkin kriittisimpiä alueita, koska ne lämpenevät muuta maapalloa nopeammin. Jäätiköiden sulaminen on vakava uhka niiden lajistolle, mutta myös koko maapallollemme, muun muassa merenpinnan nousun vuoksi. Ilmastotyömme tärkein tavoite on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen.
Ihan pimeää, kun meremme saastuvat
Meret tuottavat yli puolet hengittämästämme hapesta ja niissä elää tiettävästi yli 260 000 lajia. Meriluontoa uhkaavat saasteet, ylikalastus, ilmastonmuutos ja alati kasvava muoviroskan määrä, joka uhkaa nykytahdilla nelikertaistua vuoteen 2050 mennessä. Suojelemme maailman meriä koko verkostoamme voimin ja tavoitteemme on, että 30 prosenttia merten pinta-alasta on tehokkaan suojelun piirissä vuoteen 2030 mennessä. Suomessa toimimme kentällä Itämeren hyväksi muun muassa varautumalla öljyonnettomuuksiin ja järjestämällä muoviroskatalkoita.
Ihan pimeää, kun villi luonto kuihtuu
Savannit, arot, preeriat ja pampat soveltuvat sorkkaeläinten laiduntamiseen, ja ne taas ovat tärkeä suurten petoeläinten ravinnonlähde. Hedelmällisen maaperän ansiosta ruohotasangot ovat kautta aikojen olleet myös ihmisille hyödyllisempiä kuin mikään muu elinympäristö. Villin luonnon herkkä tasapaino kuitenkin romuttuu maanviljelyn liiallisen levittäytymisen sekä salametsästyksen vuoksi. Ratkaisujamme ovat kestävien viljelykäytäntöjen tukeminen, salametsästyksen ja villieläinkaupan pysäyttäminen sekä kulutustottumuksiin vaikuttaminen.
Ilmoittautuminen
Tuellanne suojelutyö on mahdollista
Maailmanlaajuinen WWF-verkostomme työskentelee kaikilla mantereilla ja merialueilla pysäyttääkseen luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja luonnonvarojen kestämättömän käytön. Selaa hintaesimerkkejä suojelutarpeista, joita tuellanne voidaan hankkia.
40 € | 10 puuntaimen istutus- ja hoitopaketti
Ennallistamme arvokkaita metsäalueita. Esimerkiksi vain Tansaniassa kasvavan Erythrina schliebenii -puulajin viimeinen tiedetty yksilö katosi kaupallisten hakkuiden seurauksena vuonna 2008. Vuonna 2012 kartoitusryhmä löysi kuitenkin alle 50 puun esiintymän Kaakkois-Tansaniasta. Nyt puulaji on saatu palautettua WWF:n tekemien istutusten ansiosta takaisin luontoon. Kolmen vuoden aikana on istutettu lähes 30 000 puuntaimea.
20 € | Kutusoraikon rakentaminen vaelluskaloille
Suomen vaelluskalat ovat uhanalaisia, koska niiden reitit lisääntymisalueille on tukittu lähes kaikissa vesistöissä. WWF yhteistyökumppaneineen on purkanut ja ohittanut Suomessa jopa 45 vaellusestettä viiden viime vuoden aikana. Kaloille on vapautettu uutta elinaluetta noin 1000 kilometriä. Tulokset ovat lupaavia: uhanalainen taimen kutee ja lisääntyy joissa ja puroissa, jotka olivat aiemmin kalojen saavuttamattomissa.
70 € | lumikola apukinosten tekoon
Suojelutyön ansiosta saimaannorpan kanta on saatu kasvuun, mutta ilmaston lämpeneminen on nopeasti kasvava uhka lajin tulevaisuudelle. Lumi ja jää ovat elintärkeitä kuuttien selviytymiselle, sillä norppa synnyttää lumikinokseen kaivamaansa pesään. Kolaamme lumettomina talvina norpille apukinoksia yhdessä Metsähallituksen ja vapaaehtoisten kanssa. Vuosina 2014–2021 apukinoksiin on syntynyt kaikkiaan 290 poikasta, joka on noin 60 prosenttia kaikista havaituista syntyneistä.
80 € | varusteet yhdelle öljyntorjujalle
Itämeri on erittäin vilkkaasti liikennöity merialue, sen kautta kuljetetaan vuosittain jopa 250 miljoonaa tonnia öljyä. Öljyonnettomuuden sattuessa pitää toimia nopeasti, sillä seuraukset meriluonnolle voivat olla katastrofaaliset. Silloin viranomaisten avuksi paikalle hälytetään WWF:n vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot puhdistamaan rantoja ja hoitamaan öljyyntyneitä eläimiä. Vuonna 2003 perustettuihin öljyntorjuntajoukkoihin kuuluu jo lähes 10 000 suomalaista.
150 € | muonaa vuodeksi ruoka-automaattiin
Naali on uhanalaisin nisäkkäämme. Metsästys hävitti sen Suomesta aikoinaan lähes kokonaan eikä nykyään rauhoitetun lajin kanta ole elpynyt; naalin pesintä on todettu viimeksi 1990-luvun puolivälissä. Naalin selviytymistä vaikeuttaa muun muassa kettu, joka on levittäytynyt laajemmin tunturialueille kilpailemaan samasta ravinnosta ja pesäpaikoista. Naaleja varten suunnitelluista ruoka-automaateista ketut eivät pääse syömään. Tavoitteenamme on auttaa naalia palaamaan Suomen luontoon.
140 € | vapaaehtoisen koulutus salametsästyksen vastaiseen työhön
Luonnossa elää vapaana enää noin 4500 tiikeriä. Määrä on romahtanut kriittisesti, sillä 1900-luvun alussa niitä oli jopa 100 000. Katoavien elinympäristöjen lisäksi tiikereitä uhkaa salametsästys. Koulutamme ja varustamme vapaaehtoisia salametsästyksen vastaiseen partiointiin. Esimerkiksi Malesiassa Belum Temengorin metsistä partiot ovat onnistuneet poistamaan jopa 94 prosenttia toimivista ansalangoista. Kuvan tiikeriä pelastetaan ansalangoista.
Lisätietoja
Ilmoittautumisen jälkeen saat sähköpostiisi tarvittavat materiaalit. Osallistumisen jälkeen lähetämme koulullenne kiitokseksi WWF-diplomin sekä WWF-lehden vuosikerran. Voitte olla yhteydessä kaikissa keräykseen liittyvissä kysymyksissä:
Tukijapalvelu puh. 040 192 3112, sähköposti: [email protected]
PS. Alla insamlingsmaterial är också tillgängliga på svenska. Efter att ni deltagit i insamlingen skickar vi som tack ett WWF-diplom samt en årgång av WWF-tidningen till er skola.
Gör dagens goda gärning – välj WWF:s Dagsverksinsamling!
Delta i WWF:s dagsverksinsamling, så är ni en del av de nästa framgångarna inom naturskyddet. Insamlingmaterialet finns på svenska och här kan du ladda ner en svenskspråkig pdf-presentation av årets kampanj.
Gör dagens goda gärning – välj WWF:s Dagsverksinsamling!
Sinua saattaisi kiinnostaa
