Usein kysyttyä WWF:n Luontolivestä

Mikä on WWF:n Luontolive?

WWF:n Luontolive tuo luonnon lähellesi. Kamerat välittävät kuvaa upeista mutta harvinaisista eläinlajeista, joiden suojelemiseksi on vielä tehtävä töitä. Hankkeen mahdollistavat lukuisat tärkeät yhteistyökumppanit.

Kenen kanssa WWF on toteuttanut Luontoliven?

WWF on toteuttanut Luontoliven lukuisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Teknisestä toteutuksesta vastaavat LiveEye ja Pukki Visuals. Lajeihin liittyvää asiantuntemusta, paikallistietoutta ja muuta korvaamatonta apua ovat tarjonneet lukuisat kumppanit, joiden tiedot löytyvät kameroiden omilta sivulta. Lisäksi kiitämme maanomistajia ja luvat myöntäneitä viranomaisia sujuvasta yhteistyöstä.

Minkä takia WWF välittää livekuvaa eri eläinlajeista?

WWF haluaa tarjota ihmisille mahdollisuuden harvinaisten lajien omakohtaiseen havainnointiin. Hankkeen tavoitteena on levittää tietoa harvinaisista ja uhanalaisista lajeista ja niiden kohtaamista uhkista. Samalla pyrimme edistämään luonnonsuojelun yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä ja innostamaan ihmisiä osallistumaan suojelutoimiin. Kuvaamisella voidaan edistää myös opetusta, tutkimusta ja valistusta.

Miksi tietoa harvinaisista lajeista on tarpeen edistää?

Uskomme, että tieto ja omakohtaiset – vaikka sitten internetin livekameran välityksellä saadut – kokemukset harvinaisista ja uhanalaisista lajeista, niiden elintavoista, ainutlaatuisuudesta ja uhanalaisuuden syistä edistävät ymmärrystä niiden suojelun tarpeesta. Lisäksi uskomme, että on tärkeää tarjota kelle hyvänsä mahdollisuus saada omakohtaisia luontokokemuksia. Tällöin joidenkin ihmisten asenne luontoa kohtaan voi muuttua suopeammaksi.

Mitä kameroita Luontolive-sivuille tullaan avaamaan?

Kamerahankkeista tiedotetaan aina tapauskohtaisesti suunnitelmien edetessä.

Miten WWF takaa, että eläimiä näkyy kuvassa?

Emme voi taata, että eläimiä näkyy kuvassa. Kamerat on kuitenkin asennettu paikkoihin, joissa mahdollisuudet nähdä harvinaisia ja uhanalaisia lajeja ovat hyvät. Maltti on – tässäkin tapauksessa – valttia.

Elävätkö kaikki WWF:n Luontolivessä nähtävät eläimet villeinä luonnossa?

Pääsääntöisesti kaikki WWF:n Luontolivessä nähtävät eläimet elävät luonnossa vapaina.

Miten voin osallistua WWF:n Luontoliveen?

Voit osallistua Luontoliveen katsomalla, jakamalla, peukuttamalla – tai sitten vain yksinkertaisesti nauttimalla. Jos jaat Luontoliveä sosiaalisessa mediassa, käytä hashtagia #luontolive. Levitetään yhdessä tietoa upeasta luonnostamme ja lajeistamme!

Kerätäänkö Luontolivellä rahaa?

Varainhankinta ei ole Luontolive-hankkeen päätavoite, ja joidenkin kameroiden osalta kuvauslupa rajoittaa materiaalin käyttöä. Esimerkiksi Norppaliven kohdalla lupa on sellaisen materiaalin tuottamiseen, jolla edistetään saimaannorpan suojelua palvelevaa tutkimusta, opetusta ja valistusta tai hankitaan varoja saimaannorpan suojeluun. WWF keräämistä varoista noin 80 prosenttia käytetään tehokkaasti suoraan luonnonsuojelun tarpeisiin. Noin 20 prosenttia käytetään raportointiin, hallintoon ja varainhankintaan. Voit tutustua toimintaamme ja varainkäyttöömme lisää täällä.

Häiritseekö kuvaaminen eläimiä?

Kamerat asetetaan niin, etteivät ne häiritse eläimiä. Myös kameroiden asentaminen ja huoltokäynnit tehdään niin, ettei eläimille aiheudu haittaa. Kuvaamisessa käytettävät laitteet ja välineet on asennettu paikalleen siten, etteivät ne houkuttele ulkopuolisia henkilöitä kuvauspaikkojen läheisyyteen. Useimmissa tapauksissa kameran kuvauskulma rajataan siten, etteivät paikat ole tunnistettavissa. Asiantuntijat auttavat parhaan kuvauspaikan valinnassa. Kameran asettamiseen on hankittu aina myös maanomistajan lupa.

Missä kamerat tarkalleen ottaen sijaitsevat?

Emme voi paljastaa useimpien kameroiden sijaintia, jotta eläinten turhalta häirinnältä vältytään.

Miksi kaikissa kameroissa ei ole ääntä?

Kameran sijaintien vuoksi mikrofoni saattaa tallentaa ääniä, joita ei ole tarkoitettu julkiseen levitykseen – olemme erityisen tarkkoja yksityisyyden suojan takia. Valitsemme huolella, minkä kameran yhteydessä ääni tuo enemmän lisäarvoa kuin haittaa.

Mitä jos kameran paikka paljastuu?

Jos Luontoliven kameroiden sijainnit tulevat julki, WWF joutuu mahdollisesti lopettamaan lähetyksen ennen aikojaan. Harkinta tehdään tapauskohtaisesti.

Miksi kuva katkeaa?

Lähetys voi katketa joksikin aikaa eri syistä: kameran akku voi loppua tai mobiiliyhteys katketa. WWF yhteistyökumppaneineen korjaa vian aina niin nopeasti kuin mahdollista.

Onko WWF huomioinut ihmisten yksityisyyden suojan?

On. Kamerat on naamioitu niin, ettei se häiritse eläimiä, mutta lähistölle eksyvä ihminen huomaa sen. Kameroiden vieressä myös ilmoitetaan kuvauksesta, ja kameroiden kuvakulmat on pyritty valitsemaan niin, ettei ihminen tahtomattaan tule kuviin. Jos kameraan liittyy ääni, varoaluetta pyritään laajentamaan niin ettei mikrofoni tallenna yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia keskusteluja. Äänen tallennuksesta ilmoitetaan myös alueella olevissa varoituslapuissa.

Voinko julkaista Luontoliven videostreamin omilla/yritykseni sivuilla?

Et. Streamia ei saa ilman erillistä lupaa sisällyttää muille sivuille tai sosiaaliseen mediaan.

Voinko näyttää Luontoliveä televisioruudulla/infonäytöllä?

Voit. Jos näytössä on nettiyhteys ja selain, voit helposti avata playerin kokoruudun tilaan.

Voinko käyttää Luontoliveä omassa tapahtumassani?

Voit. Kerro tapahtumasta meillekin käyttämällä hashtagia #luontolive.

Saaristomeren norppalive

Minkälainen laji itämerennorppa on?

Itämerennorppa (Pusa hispida botnica) on yksi norpan (Pusa hispida) alalajeista. Sukulaisensa saimaannorpan (Pusa hispida saimensis) tavoin se tarvitsee lunta ja jäätä selviytyäkseen: itämerennorppa synnyttää poikasensa ahtojääkasaumaan tai lumikinokseen.

Vielä 1900-luvun alussa norppa oli Itämeren runsaslukuisin hylje. Metsästyksen ja ympäristömyrkkyjen vuoksi Itämeren norppakanta hupeni 200 000 yksilöstä vähimmillään noin 5 000 yksilöön.

Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa itämerennorppa on luokiteltu silmälläpidettäväksi. Itämeren suojelukomissio HELCOM on luokitellut sen koko Itämeren laajuisessa tarkastelussa vaarantuneeksi.

Missä päin Itämerta norppia elää?

Itämerennorpan lisääntymisalueita on Perämerellä, Saaristomerellä, Suomenlahden itäosassa ja Viron saaristossa. Satunnaisesti itämerennorpan voi tavata kaikilla merialueillamme, mutta Perämerta lukuun ottamatta useimmiten merialueillamme nähty hylje on halli eli harmaahylje.

Kuinka paljon itämerennorppia on?

Tällä hetkellä itämerennorppia on noin 20 000. Suomen itämerennorpista suurin osa elää Perämerellä, jossa norppia myös metsästetään. Suomen eteläiset norppakannat Saaristomerellä ja itäisellä Suomenlahdella ovat hyvin pieniä: Saaristomerellä arvellaan elävän noin 200–300 yksilöä ja itäisellä Suomenlahdella korkeintaan sata yksilöä, joista valtaosa Suomenlahden perukassa Venäjän puolella.

Mitkä ovat itämerennorpan suurimmat uhat?

Ilmastonmuutos on itämerennorpalle iso uhka. Norppa on arktinen laji, joka on pesinnässään riippuvainen lumesta ja jäästä. Esimerkiksi Saaristomerellä jäätalvi kestää keskimäärin enää muutaman viikon, ja monina vuosina Saaristomeren norppien kuutit syntyvät taivasalle.

Ilmastonmuutoksen lisäksi itämerennorppia uhkaavat muun muassa lisääntyvä laivaliikenne, öljypäästöt ja hukkuminen kalanpyydyksiin. Itämerennorppia saa metsästää vain Perämerellä ja Merenkurkussa. Norppia saatetaan kuitenkin myös ampua laittomasti tai vahingossa harmaahylkeen metsästyksen yhteydessä.

Miksi itämerennorppaa pitää suojella?

Saaristomeren ja Suomenlahden pienet norppakannat ovat vaarassa hävitä. Jos ne häviävät, niiden mukana saattaa kadota ainutkertaista monimuotoisuutta, ja norpan levinneisyysalue Itämerellä supistuu suuresti. Norppia on ollut Itämerellä jo yli 10 000 vuotta, ja lajin säilyttäminen kaikilla sen nykyisillä elinalueilla on ihmisen vastuulla. Myös EU:n luontodirektiivi edellyttää, ettei lajien levinneisyysalue saa pienentyä.

Itämerennorppa on ravintoketjun huipulla, joten sen häviämisellä voisi olla arvaamattomia seurauksia.

Kun norppia on Perämerellä tuhansittain, minkä takia eteläisten norppakantojen suojelu on tärkeää?

Vielä ei tiedetä, ovatko eri lisääntymisalueiden itämerennorppakannat eriytyneet toisistaan. Jos esimerkiksi Saaristomeren populaatio on jo geeneiltään eriytynyt muista, sillä saattaa olla ominaisuuksia, jotka ovat ainutlaatuisia.

EU:n luontodirektiivi edellyttää, ettei lajien levinneisyysalue saa pienentyä. Norpan esiintymisalue pienenee huomattavasti, jos norppa häviää Saaristomereltä tai vaikkapa itäiseltä Suomenlahdelta.

Mitä WWF tekee itämerennorpan auttamiseksi?

Norppien auttaminen tarkoittaa ennen kaikkea ilmastonmuutoksen hillitsemistä, sillä norpan poikaset ovat riippuvaisia lumesta ja jäästä. Sen lisäksi Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hankkeessa selvitetään parhaillaan, voisiko eteläisten itämerennorppien kuuttien selviytymistä auttaa pesäkatoksin.

Itämerennorpan suojelu tulee myös saada vahvemmin viranomaisten asialistalle. WWF perusti jo vuonna 1986 merihyljetyöryhmän, joka työskentelee erityisesti itämerennorpan suojelemiseksi. Eteläisille itämerennorppakannoille on kiireellisesti laadittava Suomessa oma suojelu- ja tutkimusohjelmansa, kuten saimaannorpallekin on laadittu.

Lisäksi WWF rahoittaa ja tekee norppalaskentoja, joiden avulla saadaan tietoa norppien määristä ja alueellisesta sijoittumisesta. Tuemme myös tutkimusta, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja kuvata itämerennorppia Saaristomerellä.

Mitä minä voin tehdä?

Liittymällä Itämeri-kummiksi autat itämerennorppaa. Kummien tuella suojelemme Itämerta ja sen lajeja pitkäjänteisesti.

Voiko itämerennorpalle tehdä keinopesiä?

Keinopesien kehittely saimaannorpalle on jo alkanut. Vuonna 2020 yhteen Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden asentamaan kelluvaan keinopesään syntyi Saimaalla poikanen. Paljon ankarammissa meriolosuhteissa tällaiset kelluvat keinopesät tuskin voivat olla toimiva ratkaisu, mutta Saaristomerellä selvitetään, voidaanko itämerennorpan kuuttien selviytymistä auttaa luodoille asennettavin pesäkatoksin. Tätä työtä tehdään parhaillaan Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hankkeessa Turun ammattikorkeakoulun johdolla.

Minkä kokoinen itämerennorppa on?

Itämerennorppa on yleensä 100–160 cm pitkä ja painaa 50–90 kg.

Miten vanhaksi norppa elää?

Saimaannorppien elinikä jää usein alle kymmeneen vuoteen, mutta niiden tiedetään parhaimmillaan eläneen jopa yli 30-vuotiaaksi. Itämerennorpasta on paljon vähemmän vastaavaa tutkimusaineistoa, mutta niiden elinikä lienee samaa luokkaa kuin Saimaalla.

Mitä itämerennorppa syö?

Norppa syö etupäässä pientä parvikalaa sekä äyriäisiä, muun muassa kilkkejä. Silakka on itämerennorpan tärkein saaliskala.

Miksi Saaristomeren norppalivessä on useampia kameroita, ja miksi kuva vaihtuu?

Saaristomeren norppalivellä on tietoisuuden kasvattamisen ja luontoelämysten tarjoamisen lisäksi vahva tutkimuksellinen tavoite: se auttaa keräämään norpista tunnistusaineistoa tutkijoille.

Itämerennorpilla on saimaannorpan tavoin turkissaan yksilöllinen kuviointi, joka säilyy samanlaisena norpan koko elämän ajan. Turkin kiehkurakuviointi on kuin karvainen sormenjälki, jonka avulla norppayksilöt voidaan erottaa toisistaan.

Turkkikuvioiden valokuvatunnistusta eli photo-ID:tä on jo käytetty tehokkaasti saimaannorppien tutkimuksessa, ja nyt tavoitteena on kerätä itämerennorpista samanlainen tunnistuskortisto. Sen avulla voidaan esimerkiksi tarkentaa arvioita Saaristomeren norppakannan koosta ja norppien liikkumisesta.

Tätä tarkoitusta varten Saaristomeren norppaliven kamerat ovat etäohjattavia ja zoomattavia. Samalla kun toinen kamera välittää livekuvaa yleisölle, tutkijat voivat operoida toista kameraan. Siksi kameran kuva voi vaihtua yllättäen toiseen. Tutkijat tekevät työtään taustalla, joten kuvan palautuessa kuvan rajaus voi olla muuttunut. Tavoitteena on, että tutkimustoiminnan jälkeen kamerat jätetään kuvaamaan mahdollisimman kiinnostavaa näkymää.

Voinko vaikuttaa siihen, mitä kuvassa näkyy?

Kameroiden etäohjaus liittyy tutkimuksellisiin tavoitteisiin, mutta yleisölle näytetään aina mahdollisimman kiinnostavia näkymiä. Säännöllistä mahdollisuutta kuvan kääntämiseen ja zoomaamiseen ei kuitenkaan ole. Jos ei-livenä olevassa kamerassa havaitaan jotain erityisen hienoa tai jännittävää, klippi voidaan ottaa talteen ja näyttää se yleisölle.

 

Saimaannorppa

Minkälainen laji saimaannorppa on?

Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä. Se jäi eristyksiin Saimaalle noin 8 000 vuotta sitten, kun yhteys Itämereen jääkauden jälkeen katkesi maankohoamisen seurauksena. Saimaan sameisiin ja sokkeloisiin vesiin sopeutuneena saimaannorpalla on sukulaisiaan suuremmat silmät ja aivot. Viime vuosikymmeninä saimaannorppakanta on tehostuneiden suojelutoimien myötä hitaasti kasvanut. Saimaannorppa on kuitenkin edelleen erittäin uhanalainen ja tarvitsee suojelua vielä pitkään.

Kuinka paljon saimaannorppia on?

Metsähallituksen asiantuntija-arvion mukaan saimaannorpan kannan koko on nyt noin 430 yksilöä. Kannalla tarkoitetaan talvehtinutta yksilömäärää ennen helmi-maaliskuussa syntyneitä poikasia eli kuutteja. Metsähallituksen vuosittain tekemä arvio on ainoa kattava, maastoinventointiin perustuva ja tieteelliseltä pohjalta tehtävä kannan arvio.

Missä päin Saimaata norppia elää?

Koko Saimaa on historiallisesti saimaannorpan levinneisyysaluetta. Norppa katosi välillä Pohjois-Saimaalta ja Puruvedeltä kokonaan, mutta viime vuosina se on alkanut levittäytyä uudestaan näille alueille. Myös Etelä-Saimaalla norppakanta on viime vuosina hitaasti elpynyt. Edelleen kanta keskittyy voimakkaasti keskiselle Saimaalle, Savonlinnan etelä- ja pohjoispuolelle. Yli puolet norpan poikasista syntyy Pihlajavedellä ja Haukivedellä.

Mitkä ovat saimaannorpan suurimmat uhat?

Norppa metsästettiin liki sukupuuttoon 1900-luvulla, ja nykyään sen suurimmat uhat ovat ihmisten harjoittama verkkokalastus ja ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos. Tästä huolimatta sinnikäs suojelutyö on tuottanut tulosta ja norppakanta on hitaasti kasvanut Saimaalla viime vuosikymmeninä.

Miksi saimaannorppaa pitää suojella?

Saimaannorppia elää vain Suomessa. Jos norppa häviää Saimaalta, se häviää koko maailmasta. Siksi meille suomalaisille onkin kunnia-asia pelastaa norppa sukupuutolta.

Mitä WWF tekee norpan suojelemiseksi?

Olemme suojelleet saimaannorppaa aktiivisesti vuodesta 1979. Tuotamme tietoa, toimimme kentällä, vaikutamme päätöksentekoon, toimimme yritysten kanssa ja teemme ympäristökasvatusta. Suojelun ansiosta norppakanta on säilynyt ja kasvanut Saimaalla. Norppa tarvitsee kuitenkin suojelua vielä pitkään. Lue lisää työstämme.

Mitä minä voin tehdä?

Kalanpyydysten aiheuttama sivusaaliskuolleisuus on suuri uhka saimaannorpalle. Jos asut tai mökkeilet Saimaalla, nosta kalaverkot pysyvästi vesistä ja käytä kalastukseen norppaturvallista katiskaa, niin kasvatat merkittävästi etenkin nuorten, kokemattomien norppien mahdollisuuksia selviytyä. Voit myös ryhtyä WWF:n tukijaksi.

Ilmastonmuutos uhkaa sulattaa norppien lumipesät. Eikö saimaannorppia voisi siirtää pohjoisemmaksi turvaan?

Siirtoistutusta on kokeiltu 1980-luvulla tutkimusmielessä erääseen Saimaan vesistöstä erilliseen lampeen, mutta yritys epäonnistui. Isoimpana syynä siihen, miksi istutuksia toisiin vesistöihin ei tällä hetkellä edes harkita on se, että Saimaankin kanta on edelleen aivan liian pieni. Jotta siirtoistutus johonkin toiseen vesistöön voisi edes teoriassa onnistua, olisi uusi istutettava kanta perustettava geneettisistä syistä vähintään useista kymmenistä yksilöistä, eikä sellaista määrää saimaannorppia ole mistään ”otettavissa”. Sen sijaan siirrot Saimaan sisällä voivat joissain tapauksissa tulla kyseeseen, koska kanta on reuna-alueilla hajanainen ja yksilöt eivät välttämättä löydä lisääntymiskumppania. Tällainen kokeilu on myös tehty kerran ja se oli onnistunut.

Voiko saimaannorpalle tehdä keinopesiä?

Keinopesien kehittely on jo alkanut. Vuonna 2020 yhteen Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden asentamaan kelluvaan keinopesään syntyi poikanen.

Minkä kokoinen norppa on?

Aikuinen saimaannorppa on noin 130–145 cm pitkä ja painaa 50–90 kg.

Miten vanhaksi norppa elää?

Saimaannorppa voi elää jopa yli 30-vuotiaaksi.

Mitä norppa syö?

Saimaannorpan ravinto koostuu pääasiassa parvissa liikkuvasta pikkukalasta, kuten muikusta.

Kuinka nopea uimari saimaannorppa on?

Norppa ui keskimäärin noin 1-2 m/s nopeudella, mikä on lähes sama kuin ihmisen maksimaaliset suoritukset lyhyillä matkoilla. Miesuimareiden saavuttama maksimaalinen uintinopeus voi olla runsaat 2 m/s ja naisilla hieman alempi. Norppa vain jaksaa kauhoa huomattavasti pidempään – lähes ympärivuorokautisesti, jos on tarpeen.

Miten norppa nukkuu?

On vaikeaa määrittää sitä, kuinka monta tuntia norppa nukkuu. Norppa viettää noin 80 prosenttia ajastaan veden alla sen jälkeen, kun karvanvaihto on ohitse. Osa nukkumisesta tapahtuu vedessä niin sanottujen unisukellusten aikana. Ne ovat usein aamuyöntunteihin sijoittuvia erityisen pitkäkestoisia sukelluksia, jolloin norppien aineenvaihdunta hidastuu mahdollistaen esimerkiksi 12 minuutin unet kerrallaan. Torkkujen välillä norppa nousee pintaa hengittelemään vajotakseen taas syvyyksiin uneen. Erityisesti jos sataa ja on kurja keli, norppa nukkuu mieluummin sukelluksissa kuin sateessa kivellä. Muina vuodenaikoina kuin keväällä norppa torkkuu kivellä pääosin yöaikaan. Talvella norppa nukkuu lumipesässä.

Kuinka pitkään norppa voi sukeltaa?

Norppa viettää ajastaan veden alla jopa 80 prosenttia ajastaan. Se tekee matkaa sukelluksissa ja harrastaa pintauintia yleensä vain tarkkaillessaan jotain tai siirtyessään rannalle makuulle. Norpan hyvän sukelluskapasiteetin mahdollistavat veren ja lihasten hyvät happivarannot ja näiden varantojen säästeliäs ja tehokas käyttö. Norpalla on korkea hemoglobiiniarvo, joka on yli 250 g/l. Kaikista pisimmät sukellusajat (yli 20 minuuttia) on mitattu unisukelluksista.

Miten norppa suunnistaa?

Hämärissä vesissä suuntimisessa norppaa auttaa pimeään ja veteen sopeutunut näkö- ja viiksikarva-aisti.

Sääksi

Minkälainen laji sääksi on?

Haukkojen heimoon kuuluva kalasääski eli sääksi on keskikokoinen petolintu. Suomessa se on elinvoimainen laji, jonka pesimäkannaksi on arvioitu yli 1 100 paria. Sääksi on selkäpuolelta mustanruskea ja alapuolelta lähes kokonaan valkoinen.

Missä sääkset elävät?

Sääksi on eräs maailman laajimmalle levinneistä lintulajeista. Suomessa sääksiä elää koko maassa. Ne rakentavat pesänsä useimmiten vanhan puun latvaan, joskus myös muille korkeille paikoille. Sääksi sisustaa pesänsä esimerkiksi sammalilla ja jäkälillä. Sääksen pesäpuu on rauhoitettu.

Miten ne lisääntyvät?

Sääkset solmivat elinikäisen parisuhteen. Ne munivat huhti-toukokuussa 1–4 munaa, joita naaras hautoo. Koiras ruokkii hautovaa naarasta

Missä sääkset talvehtivat?

Sääkset tekevät pitkän muuttomatkan, sillä ne talvehtivat pääasiassa Länsi-Afrikassa. Keväällä ne palaavat takaisin usein samaan pesään. Syysmuutto alkaa elokuun puolivälissä, kevätmuutto huhtikuussa.

Mitä sääksi syö?

Nimensä mukaisesti sille kelpaa ravinnoksi lähes pelkästään kala. Havaittuaan saaliin sääksi syöksyy, sukeltaa ja nappaa kalan kynsillään. Etelä-Suomessa yleisimpiä saalislajeja ovat monet särkikalat, joista lahna on monin paikoin erityisesti keväällä kutuaikana yleisin. Myös ahvenet ja pienet hauet ovat yleisiä saaliskaloja. Se saalistaa yleensä muutaman kilometrin säteellä pesästään.

Uhkaako jokin sääksiä Suomessa?

Painava pesä tarvitse alustakseen jykevän puun. Sääksiä uhkaakin pula pesäpaikoista, sillä metsätalouden takia vanhojen metsien määrä on huvennut vähiin.

Mitä WWF tekee sääksen suojelemiseksi?

WWF pyrkii monilla tavoilla edistämään sekä metsien suojelua että luonnon monimuotoisuuden turvaamista talousmetsissä. WWF on muun muassa julkaissut Metsänhoito-oppaan, joka esittelee suuren valikoiman keinoja, joiden avulla luonnon monimuotoisuuden, mukaan lukien sääksien, turvaaminen onnistuu metsän käsittelyssä.

Missä sääksikamera sijaitsee?

Kamera sijaitsee Saimaalla.

Miten WWF:n Luontoliven sääksikameran paikka löytyi?

Teemme yhteistyötä luontokuvaaja Juha Taskisen kanssa, joka on seurannut sääksipoikueen elämää jo useiden vuosien ajan.

Talvilintu

Mitä lajeja suorassa lähetyksessä saattaa nähdä?

WWF:n talvilintukamerassa saattaa nähdä niin yleisiä kuin uhanalaisiakin talvehtivia lintuja. Kamerassa voivat vilahtaa muun muassa kuukkeli, talitiainen, sinitiainen, hömötiainen, käpytikka, palokärki, harmaapäätikka, närhi, korppi, varpuspöllö ja maakotka.

Voit lukea lisää lähetyksessä esiintyvistä lajeista täältä.

Ovatko kamerassa esiintyvät linnut uhanalaisia?

Osa WWF:n talvilintukamerassa esiintyneistä lajeista on uhanalaisia. Esimerkiksi hömötiainen on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi, varpuspöllö vaarantuneeksi ja kuukkeli silmälläpidettäväksi, eli lähes uhanalaiseksi. Niiden uhkana ovat etenkin metsien hakkuut, jotka ovat lisääntyneet suomalaisissa metsissä. Valtaosa Suomen hakkuista toteutetaan edelleen avohakkuina, mikä tarkoittaa käytännössä koko metsän kaatamista. Se on tuhoisaa lukuisille metsän asukeille. Kaadettujen puiden tilalle istutetaan ja kasvaa kyllä uusia, mutta talousmetsissä on vähemmän puulajeja kuin luonnonmetsissä ja puut keskenään saman ikäisiä. Tämä on ongelmallista, koska luonnostaan metsän kuuluisi olla monimuotoinen: siellä kuuluisi olla eri ikäisiä, kokoisia ja näköisiä puita. Vanhat metsät ovat metsäluonnon aarreaittoja monine harvinaisuuksineen, nuoret talousmetsät taas verraten köyhiä.

Mitä WWF tekee lähetyksessä nähtyjen lintujen auttamiseksi?

Tavoitteemme on, että vuoteen 2025 mennessä Suomen metsäluonnon monimuotoisuus on turvattu suojelemalla Suomen metsäpinta-alasta vähintään 17 prosenttia alueellisesti edustavasti ja harjoittamalla talousmetsissä ekologisesti kestävää metsätaloutta. Tästä hyötyisivät myös Luontolivessä esiintyvät metsälinnut. Lue lisää työstämme Suomen metsien hyväksi.

Voinko auttaa talvilintukamerassa nähtyjä lajeja?

Lähetyksessä nähtyjen uhanalaisten lajien auttaminen on helppoa – etenkin, jos omistaa metsää. Kokosimme vinkkejä, joita toteuttamalla metsänomistajat voivat varmistaa luonnon hyvinvoinnin ja lintujen viserryksen omissa metsissään.

Voiko lintuja auttaa ruokkimalla niitä talvella?

Ihmisen tarjoama talviruokinta voi auttaa monia lintuja selviämään talven yli. Se ei kuitenkaan ole ensisijainen keino uhanalaisten metsälintujen suojelemiseksi, sillä WWF:n Luontolivessäkin lehahtelevien hömötiaisten ja kuukkeleiden suurin uhka ovat hakkuut ja metsien yksipuolistuminen, eivät talvi ja pakkaset. Talviruokinta on ennen kaikkea mukava ja antoisa harrastus, jonka ansiosta lintuja pääsee tiirailemaan läheltä. Lue lisää talviruokinnasta.

Mitä talvilintukameran linnut syövät?

Linnuille on ruokintapaikalla tarjolla auringonkukansiemeniä, pähkinöitä, talia sekä naudan- ja sianihraa. Lisäksi paikalla pidetään maakotkia varten haaskaa, joka koostuu autojen alle jääneistä luonnonvaraisista eläimistä, kuten rusakoista. Kamerassa näkyvässä ruokintapuussa on kerrallaan kahden tai kolmen päivän ruuat linnuille, ja ne on piilotettu puun isoihin koloihin.

Linnuilla on livekamerassa näkyvän ruokintapuun lisäksi neljä erillistä ruokailupistettä muutaman metrin päässä. Lyhyiden talvipäivien aikana linnuille tarjotaan ruokaa usealla paikalla, jotta kaikki pääsevät tankkaamaan riittävästi pitkiä ja kylmiä öitä varten.

Lintujen ruokintapaikka sijaitsee Kuusamo Nature Photographyn hallinnoimalla alueella. Paikalla käy silloin tällöin luontokuvaajia, jolloin pähkinä- ja auringonkukkaputkilot siirretään hieman sivummalle.

Kenen kanssa lähetys toteutetaan?

WWF:n Luontoliven talvilintukamera on toteutettu yhteistyössä luontokuvausyritys Kuusamo Nature Photographyn kanssa. Luontoliven teknisestä toteutuksesta vastaavat WWF, Live Eye ja Pukki Visuals.

Kala

Missä kalakamera sijaitsee?

Kalakamera sijaitsee Lapväärtinjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaalla. WWF sijoitti kameran mahdollisimman otolliseen paikkaan, johon meritaimenten odotetaan uivan kutemaan.

Mitä lajeja kamerassa voi nähdä?

Lähetyksen varsinaisia tähtiä ovat meritaimenet. Meritaimen on vaelluskala, joka nousevat jokiin ja puroihin kutemaan. Meritaimen luokitellaan erittäin uhanalaiseksi. Kamerassa saattaa näkyä myös muita vesistön lajeja.

Minkälainen laji meritaimen on?

Meritaimen on Itämereen laskevista joistamme mereen kasvamaan eli syönnökselle vaeltava taimenen ekologinen muoto. Suomesta löytyy myös reittivesien koskissa syntyvä ja järvialueella syönnöstävä järvitaimen sekä pienvesien paikallinen muoto eli purotaimen.

Miten meritaimenen tunnistaa?

Meritaimen muistuttaa paljon lohta, ja lajit voikin sekoittaa helposti toisiinsa. Taimenella on kuitenkin lohta enemmän täplitystä kylkiviivan alapuolella. Taimenen pyrstön varsi on tasapaksu, kun lohella se on ohuempi. Pyrstöjen muodossa on muutenkin eroja. Vanhan sanonnan mukaan: ”Lohella on lovipyrstö, taimenella kuin kirveellä katkaistu.” Pienen taimenen poikasen erottaa lohen poikasesta esimerkiksi pienemmistä rintaevistä sekä runsaammista pilkuista.

Mikä meritaimenia uhkaa?

Jokien patoaminen, liiallinen kalastus sekä vedenlaadulliset tekijät (joihin vaikuttavat muun muassa ojitukset ja turve-, metsä- ja maatalous) ovat verottaneet meritaimenkantoja jo vuosikymmenten ajan. Tilannetta tulee parantaa poistamalla turhia patoja, tehostamalla kalastuksen säätelyä ja kunnostamalla puroja ja jokia yleisesti vaelluskalojen lisääntymis- ja jokipoikasalueiksi.

Miten meritaimenet lisääntyvät?

Taimenen kutuaika ajoittuu syys-marraskuuhun vesistön sijainnista riippuen. Kutuajan lähestyessä koiraat saapuvat lisääntymisalueille ensimmäisenä ja valtaavat itselleen reviirin, jota ne puolustavat kilpailevilta koirailta. Kutuaikana koiraiden välinen nahistelu voi olla aggressiivista. Vahvimmat koiraat saavat parhaat kutureviirit. Naaraat saapuvat varsinaisille kutupaikoille vasta koiraiden jälkeen.

 

Naaras laskee mätimunat soraikkoon kaivamaansa kuoppaan ja peittää koiraan hedelmöittämän mädin soran sisään. Mäti kypsyy soraikon sisällä talven aikana ja poikaset kuoriutuvat keväällä. Hyvälle lisääntymisalueella on puhdasta soraikkoa, riittävä virtausnopeus ja suojapaikkoja poikasille ja lisääntymään tuleville emokaloille. 

 

Miksi kalakameran kuva on välillä sameaa? 

On luonnollista, että jokivesi on ajoittain sameaa, varsinkin syyssateiden aikaan. Monissa sisävesissämme veden samentuminen on osa suurempaa ongelmaa, joka on ihmisen aiheuttama. Kuormittavaa maa-ainesta valuu jokiin ja järviin erityisesti pelloilta ja metsien hakkuualueilta.

Mitä WWF tekee järvilohen ja taimenen suojelemiseksi?

Autamme muun muassa poistamalla ja ohittamalla turhia esteitä, jotka estävät vaelluskalojen nousun lisääntymisalueilleen. Tätä työtä olemme tehneet yhteistyössä K-ryhmän kanssa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamassa Vauhtia vaellukseen -hankkeessa. Lisäksi kunnostamme vaelluskalojen elin- ja lisääntymisalueita.

Työskentelemme virtavesiluontoa heikosti suojaavan vesilain muuttamiseksi. Vesilain muuttaminen tarkoittaisi sitä, että pienimmätkin vesivoimalat voitaisiin velvoittaa rakentamaan patoihin kalatiet vaelluskalojen nousun mahdollistamiseksi.

Yhdessä kuluttajien kanssa olemme onnistuneet vaikuttamaan suomalaisten kauppojen ja ravintoloiden kalavalikoimiin. WWF:n Kalaoppaan vihreällä listalla olevien kala- ja äyriäistuotteiden osuus on lisääntynyt Suomen markkinoilla, ja vältettäviä punaisen listan lajeja on tarjolla enää hyvin vähän.

Olemme mukana myös Freshabit LIFE IP -hankkeessa, jossa järjestämme virtavesitalkooleirejä. Lisäksi lisäämme ihmisten tietoisuutta muun muassa ympäristökasvatuksen keinoin.

Voinko itse auttaa järvilohta ja taimenta jollain tapaa?

Voimme jokainen vaikuttaa vesistöjemme puhtauteen ja vesistökuormitukseen. Lisäksi jokainen voi lisätä tietoisuutta vaelluskalojen ahdingosta, kuten turhien patojen poiston tärkeydestä ja vastuullisesta kalastuksesta.

Kenen kanssa kamera on toteutettu?

Luontoliven kalakamera on toteutettu yhdessä paikallisten vapaaehtoisten, Pukki Visualsin ja Live Eyen kanssa.

Sinua saattaa kiinnostaa