Usein kysyttyä WWF:n Luontolivestä

Mikä on WWF:n Luontolive?

WWF:n Luontolive tuo luonnon lähellesi. Kamerat välittävät kuvaa upeista mutta harvinaisista eläinlajeista, joiden suojelemiseksi on vielä tehtävä töitä. Hankkeen mahdollistavat lukuisat tärkeät yhteistyökumppanit.

Kenen kanssa WWF on toteuttanut Luontoliven?

WWF on toteuttanut Luontoliven lukuisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Teknisestä toteutuksesta vastaavat Janne Neuvonen ja Pukki Visuals. Lajeihin liittyvää asiantuntemusta, paikallistietoutta ja muuta korvaamatonta apua ovat tarjonneet – kamerasta riippuen – mm. luontokuvaajat Juha TaskinenBenjam Pöntinen ja Hannu Siitonen, käärmeharrastaja Toni Beckmann, luontopalveluyrittäjjä Eero Kortelainen, Itä-Suomen yliopiston norppatutkijat ja Metsähallituksen koordinoima MetsäpeuraLIFE-hanke ja Metsähallituksen luontopalvelut. Lisäksi kiitämme maanomistajia ja luvat myöntäneitä viranomaisia sujuvasta yhteistyöstä.

Minkä takia WWF välittää livekuvaa eri eläinlajeista?

WWF haluaa tarjota ihmisille mahdollisuuden harvinaisten lajien omakohtaiseen havainnointiin. Hankkeen tavoitteena on levittää tietoa harvinaisista ja uhanalaisista lajeista ja niiden kohtaamista uhkista. Samalla pyrimme edistämään luonnonsuojelun yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä ja innostamaan ihmisiä osallistumaan suojelutoimiin. Kuvaamisella voidaan edistää myös opetusta, tutkimusta ja valistusta.

Miksi tietoa harvinaisista lajeista on tarpeen edistää?

Uskomme, että tieto ja omakohtaiset – vaikka sitten internetin livekameran välityksellä saadut – kokemukset harvinaisista ja uhanalaisista lajeista, niiden elintavoista, ainutlaatuisuudesta ja uhanalaisuuden syistä edistävät ymmärrystä niiden suojelun tarpeesta. Lisäksi uskomme, että on tärkeää tarjota kelle hyvänsä mahdollisuus saada omakohtaisia luontokokemuksia. Tällöin joidenkin ihmisten asenne luontoa kohtaan voi muuttua suopeammaksi.

Mitä kameroita Luontolive-sivuille tullaan avaamaan?

Kamerahankkeista tiedotetaan aina tapauskohtaisesti suunnitelmien edetessä.

Miten WWF takaa, että eläimiä näkyy kuvassa?

Emme voi taata, että eläimiä näkyy kuvassa. Kamerat on kuitenkin asennettu paikkoihin, joissa mahdollisuudet nähdä harvinaisia ja uhanalaisia lajeja ovat hyvät. Maltti on – tässäkin tapauksessa – valttia.

Elävätkö kaikki WWF:n Luontolivessä nähtävät eläimet villeinä luonnossa?

Pääsääntöisesti kaikki WWF:n Luontolivessä nähtävät eläimet elävät luonnossa vapaina. Metsäpeura oli poikkeus: Kamera sijaitsi Lauhanvuoren kansallispuistossa olevassa 31 hehtaarin suuruisessa totutustarhassa, josta peuroja vapautetaan luontoon. Totutustarha on osa MetsäpeuraLIFE-hanketta, jossa metsäpeuroja suojellaan palauttamalla niitä alkuperäisille elinalueilleen.

Miten voin osallistua WWF:n Luontoliveen?

Voit osallistua Luontoliveen katsomalla, jakamalla, peukuttamalla – tai sitten vain yksinkertaisesti nauttimalla. Jos jaat Luontoliveä sosiaalisessa mediassa, käytä hashtagia #luontolive. Levitetään yhdessä tietoa upeasta luonnostamme ja lajeistamme!

Kerätäänkö Luontolivellä rahaa?

Varainhankinta ei ole Luontolive-hankkeen päätavoite, ja joidenkin kameroiden osalta kuvauslupa rajoittaa materiaalin käyttöä. Esimerkiksi Norppaliven kohdalla lupa on sellaisen materiaalin tuottamiseen, jolla edistetään saimaannorpan suojelua palvelevaa tutkimusta, opetusta ja valistusta tai hankitaan varoja saimaannorpan suojeluun. WWF keräämistä varoista noin 80 prosenttia käytetään tehokkaasti suoraan luonnonsuojelun tarpeisiin. Noin 20 prosenttia käytetään raportointiin, hallintoon ja varainhankintaan. Voit tutustua toimintaamme ja varainkäyttöömme lisää täällä.

Häiritseekö kuvaaminen eläimiä?

Kamerat asetetaan niin, etteivät ne häiritse eläimiä. Yökuvaamisessa käytetty infrapuna ei myöskään ole eläimille häiriöksi. Myös kameroiden asentaminen ja huoltokäynnit tehdään niin, ettei eläimille aiheudu haittaa. Kuvaamisessa käytettävät laitteet ja välineet on asennettu paikalleen siten, etteivät ne houkuttele ulkopuolisia henkilöitä kuvauspaikkojen läheisyyteen. Useimmissa tapauksissa kameran kuvauskulma rajataan siten, etteivät paikat ole tunnistettavissa. Asiantuntijat auttavat parhaan kuvauspaikan valinnassa. Kameran asettamiseen on hankittu aina myös maanomistajan lupa.

Missä kamerat tarkalleen ottaen sijaitsevat?

Emme voi paljastaa useimpien kameroiden sijaintia, jotta eläinten turhalta häirinnältä vältytään. Metsäpeurakamera oli asennettu Lauhanvuoren kansallispuistoon yhteistyössä Metsähallituksen koordinoiman MetsäpeuraLIFE-hankkeen kanssa.

Miksi kameroissa ei ole ääntä?

Äänen avulla kamerat voisivat olla paikannettavissa.

Mitä jos kameran paikka paljastuu?

Jos Luontoliven kameroiden sijainnit tulevat julki, WWF joutuu mahdollisesti lopettamaan lähetyksen ennen aikojaan. Harkinta tehdään tapauskohtaisesti.

Miksi kuva katkeaa?

Lähetys voi katketa joksikin aikaa eri syistä: kameran akku voi loppua tai mobiiliyhteys katketa. WWF yhteistyökumppaneineen korjaa vian aina niin nopeasti kuin mahdollista.

Onko WWF huomioinut ihmisten yksityisyyden suojan?

On. Kamerat on naamioitu niin, ettei se häiritse eläimiä, mutta lähistölle eksyvä ihminen huomaa sen. Kameroiden vieressä myös ilmoitetaan kuvauksesta, ja kameroiden kuvakulmat on pyritty valitsemaan niin, ettei ihminen tahtomattaan tule kuviin.

Voinko julkaista Luontoliven videostreamin omilla/yritykseni sivuilla?

Et. Streamia ei saa sisällyttää muille sivuille tai sosiaaliseen mediaan.

Voinko näyttää Luontoliveä televisioruudulla/infonäytöllä?

Voit. Jos näytössä on nettiyhteys ja selain, voit helposti avata playerin kokoruudun tilaan.

Voinko käyttää Luontoliveä omassa tapahtumassani?

Voit. Kerro tapahtumasta meillekin käyttämällä hashtagia #luontolive.

Kala

Missä kalakamera sijaitsee?

Livekamera sijaitsi Hiitolanjoella, joka virtaa Suomen puolelta Simpelejärvestä Laatokkaan. WWF sijoitti kameran paikkaan, johon kalat uivat kutemaan.

Mitä lajeja kamerassa voi nähdä?

Livekamerassa saattoi nähdä useita kalalajeja: haukia, ahvenia, töröjä, seipiä, turpia ja kivisimppuja. Lähetyksen varsinaisiksi tähdiksi nousivat kuitenkin järvilohet ja taimenet. Järvilohi ja taimen ovat vaelluskaloja, jotka nousevat jokiin ja puroihin kutemaan. Järvilohi luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi, taimen erittäin uhanalaiseksi. Suurimmat järvilohet ja taimenet voivat painaa yli 10 kiloa.

Missä järvilohia ja taimenia elää?

Järvilohia on elänyt alun perin Suomessa Vuoksen vesistöalueella. Vuoksen järvilohikanta on kuitenkin tällä hetkellä lähes täysin istutusten ja muiden tukitoimenpiteiden varassa. Istutettuna järvilohta tavataan myös monista muista vesistöistä. Lisäksi Laatokan luonnonvaraiset järvilohet nousevat kutemaan Suomen puolelle Hiitolanjokeen, jossa kamerakin sijaitsee. Taimenta tavataan luonnonvaraisena tai istutettuna lähes koko Suomesta.

Miten järvilohen ja taimenen erottaa toisistaan?

Taimen muistuttaa lohta sen verran paljon, että lajit voidaan sekoittaa helposti toisiinsa. Taimenella on lohta enemmän täplitystä kylkiviivan alapuolella. Taimenen pyrstön varsi on tasapaksu, kun lohella se on ohuempi. Pyrstöjen muodossa on muutenkin eroja. Vanhan sanonnan mukaan: ”Lohella on lovipyrstö, taimenella kuin kirveellä katkaistu.” Pienen taimenen poikasen erottaa lohen poikasesta esimerkiksi pienemmistä rintaevistä sekä runsaammista pilkuista.

Mikä järvilohia ja taimenia uhkaa?

Vesien pilaantuminen, jokien patoaminen ja liiallinen kalastus ovat verottaneet järvilohi- ja taimenkantoja jo vuosikymmenten ajan. Tilannetta tulee parantaa poistamalla turhia patoja, tehostamalla kalastuksen säätelyä ja kunnostamalla puroja ja jokia taimenen lisääntymisalueiksi.

Miten järvilohi ja taimen lisääntyvät?

Järvilohen ja taimenen kutuaika sijoittuu yleensä lokakuuhun. Tarkempi ajoitus vaihtelee vuosittain muun muassa veden lämmön mukaan. Kutu voi sääolojen vuoksi mennä ohi muutamassa päivässä tai se voi jatkua viikkoja.
Järvilohi ja taimen vaativat kutualustakseen karkeaa soraa, johon ne voivat haudata hedelmöitetyn mädin. Kuohkea ja raekooltaan monipuolinen soraikko oikeassa virtapaikassa on onnistuneen kudun edellytys, sillä sen suojissa mäti säilyy hapekkaasti sekä paikoillaan talven ja kevättulvan yli.

Mitä WWF tekee järvilohen ja taimenen suojelemiseksi?

Autamme muun muassa poistamalla ja ohittamalla turhia esteitä, jotka estävät vaelluskalojen nousun lisääntymisalueilleen. Tätä työtä teemme yhteistyössä K-ryhmän kanssa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamassa Vauhtia vaellukseen -hankkeessa. Lisäksi kunnostamme vaelluskalojen elin- ja lisääntymisalueita. Hiitolanjoella olemme tukemassa vesivoimapatojen purkua vuosina 2021–2023 yhdessä Lassi Leppisen säätiön kanssa.
Työskentelemme virtavesiluontoa heikosti suojaavan vesilain muuttamiseksi. Vesilain muuttaminen tarkoittaisi sitä, että pienimmätkin vesivoimalat voitaisiin velvoittaa rakentamaan patoihin kalatiet vaelluskalojen nousun mahdollistamiseksi.

Yhdessä kuluttajien kanssa olemme onnistuneet vaikuttamaan suomalaisten kauppojen ja ravintoloiden kalavalikoimiin. WWF:n Kalaoppaan vihreällä listalla olevien kala- ja äyriäistuotteiden osuus on lisääntynyt Suomen markkinoilla, ja vältettäviä punaisen listan lajeja on tarjolla enää hyvin vähän.

Olemme mukana myös Freshabit LIFE IP -hankkeessa, jossa järjestämme virtavesitalkooleirejä. Lisäksi lisäämme ihmisten tietoisuutta muun muassa ympäristökasvatuksen keinoin.

Voinko itse auttaa järvilohta ja taimenta jollain tapaa?

Voimme jokainen vaikuttaa vesistöjemme puhtauteen ja vesistökuormitukseen. Lisäksi jokainen voi lisätä tietoisuutta vaelluskalojen ahdingosta, kuten turhien patojen poiston tärkeydestä ja vastuullisesta kalastuksesta.
Voit myös katsoa K-kalapolut -sivuilta, missä on vaelluskaloja auttavia talkoita ja ilmoittautua mukaan talkoovahvuuteen: https://www.kesko.fi/kalapolut

Voiko kalakamerassa näkyä muutakin virtavesilajistoa?

Suorassa lähetyksessä voi nähdä kalojen lisäksi useita virtaavissa vesissä viihtyviä lajeja, kuten simpukoita ja sukeltajalintuja. Kannattaa katsoa ja tarkkailla.

Kenen kanssa kamera on toteutettu?

WWF:n Luontoliven toteuttaminen ei olisi mahdollista ilman loistavia yhteistyökumppaneita. Kalakamera toteutetaan osana Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamaa Vauhtia vaellukseen -hanketta. Hankkeen omarahoitusosuuden mahdollistaa Lassi Leppinen Säätiön merkittävä lahjoitus WWF:lle. Kalakameran toteutuksessa mukana ovat olleet lisäksi Rautjärven kunta, paikalliset vapaaehtoiset,  Janne Neuvonen, Pukki Visuals ja Longitudi.

Saimaannorppa

Minkälainen laji saimaannorppa on?

Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä. Se jäi eristyksiin Saimaalle noin 8 000 vuotta sitten, kun yhteys Itämereen jääkauden jälkeen katkesi maankohoamisen seurauksena. Saimaan sameisiin ja sokkeloisiin vesiin sopeutuneena saimaannorpalla on sukulaisiaan suuremmat silmät ja aivot. Viime vuosikymmeninä saimaannorppakanta on tehostuneiden suojelutoimien myötä hitaasti kasvanut. Saimaannorppa on kuitenkin edelleen erittäin uhanalainen ja tarvitsee suojelua vielä pitkään.

Kuinka paljon saimaannorppia on?

Metsähallituksen asiantuntija-arvion mukaan saimaannorpan kannan koko on nyt noin 410 yksilöä. Kannalla tarkoitetaan talvehtinutta yksilömäärää ennen helmi-maaliskuussa syntyneitä poikasia eli kuutteja. Metsähallituksen vuosittain tekemä arvio on ainoa kattava, maastoinventointiin perustuva ja tieteelliseltä pohjalta tehtävä kannan arvio.

Missä päin Saimaata norppia elää?

Koko Saimaa on historiallisesti saimaannorpan levinneisyysaluetta. Norppa katosi välillä Pohjois-Saimaalta ja Puruvedeltä kokonaan, mutta viime vuosina se on alkanut levittäytyä uudestaan näille alueille. Myös Etelä-Saimaalla norppakanta on viime vuosina hitaasti elpynyt. Edelleen kanta keskittyy voimakkaasti keskiselle Saimaalle, Savonlinnan etelä- ja pohjoispuolelle. Yli puolet norpan poikasista syntyy Pihlajavedellä ja Haukivedellä.

Mitkä ovat saimaannorpan suurimmat uhat?

Norppa metsästettiin liki sukupuuttoon 1900-luvulla, ja nykyään sen suurimmat uhat ovat ihmisten harjoittama verkkokalastus ja ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos. Tästä huolimatta sinnikäs suojelutyö on tuottanut tulosta ja norppakanta on hitaasti kasvanut Saimaalla viime vuosikymmeninä.

Miksi saimaannorppaa pitää suojella?

Saimaannorppia elää vain Suomessa. Jos norppa häviää Saimaalta, se häviää koko maailmasta. Siksi meille suomalaisille onkin kunnia-asia pelastaa norppa sukupuutolta.

Mitä WWF tekee norpan suojelemiseksi?

Olemme suojelleet saimaannorppaa aktiivisesti vuodesta 1979. Tuotamme tietoa, toimimme kentällä, vaikutamme päätöksentekoon, toimimme yritysten kanssa ja teemme ympäristökasvatusta. Suojelun ansiosta norppakanta on säilynyt ja kasvanut Saimaalla. Norppa tarvitsee kuitenkin suojelua vielä pitkään. Lue lisää työstämme.

Mitä minä voin tehdä?

Kalanpyydysten aiheuttama sivusaaliskuolleisuus on suuri uhka saimaannorpalle. Jos asut tai mökkeilet Saimaalla, nosta kalaverkot pysyvästi vesistä ja käytä kalastukseen norppaturvallista katiskaa, niin kasvatat merkittävästi etenkin nuorten, kokemattomien norppien mahdollisuuksia selviytyä. Voit myös ryhtyä WWF:n tukijaksi.

Ilmastonmuutos uhkaa sulattaa norppien lumipesät. Eikö saimaannorppia voisi siirtää pohjoisemmaksi turvaan?

Siirtoistutusta on kokeiltu 1980-luvulla tutkimusmielessä erääseen Saimaan vesistöstä erilliseen lampeen, mutta yritys epäonnistui. Isoimpana syynä siihen, miksi istutuksia toisiin vesistöihin ei tällä hetkellä edes harkita on se, että Saimaankin kanta on edelleen aivan liian pieni. Jotta siirtoistutus johonkin toiseen vesistöön voisi edes teoriassa onnistua, olisi uusi istutettava kanta perustettava geneettisistä syistä vähintään useista kymmenistä yksilöistä, eikä sellaista määrää saimaannorppia ole mistään “otettavissa”. Sen sijaan siirrot Saimaan sisällä voivat joissain tapauksissa tulla kyseeseen, koska kanta on reuna-alueilla hajanainen ja yksilöt eivät välttämättä löydä lisääntymiskumppania. Tällainen kokeilu on myös tehty kerran ja se oli onnistunut.

Voiko saimaannorpalle tehdä keinopesiä?

Keinopesien kehittely on jo alkanut. Vuonna 2020 yhteen Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden asentamaan kelluvaan keinopesään syntyi poikanen.

Minkä kokoinen norppa on?

Aikuinen saimaannorppa on noin 130–145 cm pitkä ja painaa 50–90 kg.

Miten vanhaksi norppa elää?

Saimaannorppa voi elää jopa yli 30-vuotiaaksi.

Mitä norppa syö?

Saimaannorpan ravinto koostuu pääasiassa parvissa liikkuvasta pikkukalasta, kuten muikusta.

Kuinka nopea uimari saimaannorppa on?

Norppa ui keskimäärin noin 1-2 m/s nopeudella, mikä on lähes sama kuin ihmisen maksimaaliset suoritukset lyhyillä matkoilla. Miesuimareiden saavuttama maksimaalinen uintinopeus voi olla runsaat 2 m/s ja naisilla hieman alempi. Norppa vain jaksaa kauhoa huomattavasti pidempään – lähes ympärivuorokautisesti, jos on tarpeen.

Miten norppa nukkuu?

On vaikeaa määrittää sitä, kuinka monta tuntia norppa nukkuu. Norppa viettää noin 80 prosenttia ajastaan veden alla sen jälkeen, kun karvanvaihto on ohitse. Osa nukkumisesta tapahtuu vedessä niin sanottujen unisukellusten aikana. Ne ovat usein aamuyöntunteihin sijoittuvia erityisen pitkäkestoisia sukelluksia, jolloin norppien aineenvaihdunta hidastuu mahdollistaen esimerkiksi 12 minuutin unet kerrallaan. Torkkujen välillä norppa nousee pintaa hengittelemään vajotakseen taas syvyyksiin uneen. Erityisesti jos sataa ja on kurja keli, norppa nukkuu mieluummin sukelluksissa kuin sateessa kivellä. Muina vuodenaikoina kuin keväällä norppa torkkuu kivellä pääosin yöaikaan. Talvella norppa nukkuu lumipesässä.

Kuinka pitkään norppa voi sukeltaa?

Norppa viettää ajastaan veden alla jopa 80 prosenttia ajastaan. Se tekee matkaa sukelluksissa ja harrastaa pintauintia yleensä vain tarkkaillessaan jotain tai siirtyessään rannalle makuulle. Norpan hyvän sukelluskapasiteetin mahdollistavat veren ja lihasten hyvät happivarannot ja näiden varantojen säästeliäs ja tehokas käyttö. Norpalla on korkea hemoglobiiniarvo, joka on yli 250 g/l. Kaikista pisimmät sukellusajat (yli 20 minuuttia) on mitattu unisukelluksista.

Miten norppa suunnistaa?

Hämärissä vesissä suuntimisessa norppaa auttaa pimeään ja veteen sopeutunut näkö- ja viiksikarva-aisti.

Sääksi

Minkälainen laji sääksi on?

Haukkojen heimoon kuuluva kalasääski eli sääksi on keskikokoinen petolintu. Suomessa se on elinvoimainen laji, jonka pesimäkannaksi on arvioitu yli 1 100 paria. Sääksi on selkäpuolelta mustanruskea ja alapuolelta lähes kokonaan valkoinen.

Missä sääkset elävät?

Sääksi on eräs maailman laajimmalle levinneistä lintulajeista. Suomessa sääksiä elää koko maassa. Ne rakentavat pesänsä useimmiten vanhan puun latvaan, joskus myös muille korkeille paikoille. Sääksi sisustaa pesänsä esimerkiksi sammalilla ja jäkälillä. Sääksen pesäpuu on rauhoitettu.

Miten ne lisääntyvät?

Sääkset solmivat elinikäisen parisuhteen. Ne munivat huhti-toukokuussa 1–4 munaa, joita naaras hautoo. Koiras ruokkii hautovaa naarasta

Missä sääkset talvehtivat?

Sääkset tekevät pitkän muuttomatkan, sillä ne talvehtivat pääasiassa Länsi-Afrikassa. Keväällä ne palaavat takaisin usein samaan pesään. Syysmuutto alkaa elokuun puolivälissä, kevätmuutto huhtikuussa.

Mitä sääksi syö?

Nimensä mukaisesti sille kelpaa ravinnoksi lähes pelkästään kala. Havaittuaan saaliin sääksi syöksyy, sukeltaa ja nappaa kalan kynsillään. Etelä-Suomessa yleisimpiä saalislajeja ovat monet särkikalat, joista lahna on monin paikoin erityisesti keväällä kutuaikana yleisin. Myös ahvenet ja pienet hauet ovat yleisiä saaliskaloja. Se saalistaa yleensä muutaman kilometrin säteellä pesästään.

Uhkaako jokin sääksiä Suomessa?

Painava pesä tarvitse alustakseen jykevän puun. Sääksiä uhkaakin pula pesäpaikoista, sillä metsätalouden takia vanhojen metsien määrä on huvennut vähiin.

Mitä WWF tekee sääksen suojelemiseksi?

WWF pyrkii monilla tavoilla edistämään sekä metsien suojelua että luonnon monimuotoisuuden turvaamista talousmetsissä. WWF on muun muassa julkaissut Metsänhoito-oppaan, joka esittelee suuren valikoiman keinoja, joiden avulla luonnon monimuotoisuuden, mukaan lukien sääksien, turvaaminen onnistuu metsän käsittelyssä.

Missä sääksikamera sijaitsee?

Kamera sijaitsee Saimaalla.

Miten WWF:n Luontoliven sääksikameran paikka löytyi?

Teemme yhteistyötä luontokuvaaja Juha Taskisen kanssa, joka on seurannut sääksipoikueen elämää jo useiden vuosien ajan.

Kyy

Minkälainen laji kyy on?

Kyy on maailman pohjoisin käärmelaji. Se kuuluu Suomen luontoon. Kyyn lisäksi Suomessa on rantakäärmeitä, Ahvenanmaalla myös kangaskäärmeitä. Niistä ainoastaan kyy on myrkyllinen. Kyy voi elää jopa yli 30-vuotiaaksi.

Miten kyyn tunnistaa?

Monet ovat oppineet tunnistamaan kyyn sen selän sahanlaitakuviosta. Useimmiten kyyt ovat harmaita tai ruskeita. Joskus kyyt voivat kuitenkin olla väritykseltään niin tummia, ettei lajille ominainen sahanlaitakuvio erotu. Kyyllä ei ole päässä keltaisia korvaläiskiä, toisin kuin rantakäärmeellä useimmiten on. Kyy on melko pieni käärme. Pisimmät Suomessa tavattu kyyt ovat olleet noin metrin pituisia.

Ovatko kyyt vaarallisia?

Kyy ei hyökkää koskaan tarkoituksella ihmisen kimppuun: se puree vain viimeisenä puolustuskeinonaan. Kyyn puremia todetaan Suomessa vuosittain noin 50-150.

Terveelle aikuiselle purema ei ole kovin vaarallinen, kivulias kyllä. Kuitenkin lapsille ja vanhuksille purema voi olla riski, joten kyiden kanssa kannattaa olla varovainen. Kyyn purtua niin aikuisten kuin lastenkin tulee hakeutua välittömästi lääkärin hoitoon.

Pureman ensimmäinen oire on yleensä laajeneva turvotus ja kosketusherkkyys. Myöhemmin voi esiintyä esimerkiksi oksentamista ja päänsärkyä. Kyyn myrkylle voi olla myös allerginen, jolloin purema voi aiheuttaa muun muassa vaarallista kurkunpään turvotusta.

Koirille kyyn purema on vaarallisempi kuin ihmisille. Eläin pitääkin viedä pureman jälkeen välittömästi eläinlääkäriin.

Mitä pitää tehdä, jos kohtaa kyyn?

Kyyn kohdatessa kannattaa käyttäytyä rauhallisesti ja liikkua harkitusti. Tällöin kyy ei hätäänny. Saappaat, etenkin pitkävartiset, suojaavat puremilta.

Vaikka löytäisi kyyn omalta pihamaaltaan, sitä ei tarvitse tappaa. Kyyn voi kuljettaa turvallisesti pois. Apuna voi käyttää esimerkiksi haravaa. Jos kyyn kuljettaa kauemmas pihamaalta, voi sen tehdä esimerkiksi siirtämällä käärme kuljetuksen ajaksi suljettavaan ämpäriin. Aina kyytä ei tarvitse edes siirtää. Keväisin koiraat voivat olla vain läpikulkumatkalla etsiessään naaraita.

Vaikka kyyn purema ei ole terveelle aikuiselle hengenvaarallinen, hoitoon on syytä hakeutua aina. Lapsille ja vanhuksille purema voi olla vaarallinen, ja lääkärissä käynti on erityisen tärkeää. Kyyn pureman aiheuttama kipu voi olla voimakas. Siitä huolimatta kipua ei saa yrittää lievittää tulehduskipulääkkeillä, jotka saattavat vain pahentaa myrkyn aiheuttamia oireita. Kyypakkauksen sisältämästä kortisonista ei ole haittaa. Jos purema on kädessä tai jalassa, voi niitä pitää kohossa.

Missä kyyt elävät?

Kyitä elää Euraasian pohjoisosissa: Iso-Britanniasta Pohjoismaihin, Venäjälle ja aina Korean niemimaalle saakka. Suomessa kyitä elää melkein koko maassa, mutta niiden yleisyys vaihtelee. Ne viihtyvät paahteisilla paikoilla, joissa on tarjolla myös piilopaikkoja. Esimerkkejä tällaisista paikoista ovat mm. peltojen reunat, niityt ja vesakot. Kyyt ovat aktiivisia päivällä, hellejaksoina myös hämärän ja pimeän aikaan.

Missä kyitä voi nähdä?

Kyitä näkee eniten keväällä, jolloin ne lämmittelevät auringossa. Kesällä kyyt viihtyvät suojaisammilla paikoilla ja väistävät herkemmin ihmisiä. Tällöin niiden näkeminen on hankalampaa.

Miten kyyt lisääntyvät?

Koiraat painivat keväisin kilvoitellen siitä, ketkä pääsevät parittelemaan hieman myöhemmin pesistä nousseiden naaraiden kanssa. Parittelun jälkeen koiraat siirtyvät viettämään kesää kauemmas talvipesästä. Kun naaraat kantavat, ne liikkuvat mahdollisimman vähän. Naaraat saavat poikasia keskimäärin joka toinen vuosi. Poikasia syntyy enimmillään 20. Naaraat saavuttavat sukukypsyyden yleensä neljän vuoden ikäisinä.

Missä kyyt talvehtivat?

Kyyn talvilepoa kutsutaan hibernoimiseksi. Kyyt talvehtivat mieluiten maan alla tai kivenkolossa: hyviä paikkoja voivat olla esimerkiksi louhikot, kannot tai sortuneet rakennelmat. Enimmillään samassa pesässä voi olla jopa satoja yksilöitä. Tällaiset esiintymät ovat kuitenkin harvinaisia. Kyyt siirtyvät talvipesään horrostamaan Etelä-Suomessa syyskuun loppupuolella ja ilmestyvät esiin jälleen maalis-huhtikuun taitteessa. Kyiden rytmit vaihtelevat suuresti alueen ja lämpötilojen mukaan – esimerkiksi pohjoisessa ne voivat nousta pesistä vasta kesäkuussa. Kyyn lämpötila laskee horroksessa lähelle nollaa. Se ei juuri hengitä, ja sen sydän lyö vain vaivoin. Ne voivat liikkua talvehtiessaan hieman. Altistuminen pitkän aikaa nollakelille voi olla kyylle kohtalokasta. Pakkasasteita ne kestävät vain lyhyen aikaa.

Mitä kyyt syövät?

Kyyt syövät jyrsijöitä, sammakoita, liskoja, päästäisiä ja linnunpoikasia. Usein kyy puree saalistaan, ja päästää sen vapaaksi luottaen myrkyn vaikutukseen. Saaliinsa se löytää tarkan hajuaistin avulla. Yleensä se sulattelee ruokaansa muutamien päivien ajan.

Uhkaako jokin kyitä Suomessa?

Jotkut petolinnut, kuten varpus- ja hiirihaukka, saalistavat kyitä. Myös esimerkiksi varikset, korpit, fasaanit ja rastaat saattavat syödä poikasia. Saaristossa myös minkit voivat syödä kyitä. Kyyn isoin vihollinen on kuitenkin ihminen, ja yksilömäärät ovat laskeneet paikoin huomattavasti rakentamisen, liikenteen ja vainon takia. Kyy ei ole Suomessa rauhoitettu laji, joten sen tappamisesta ei rangaista.

Mitä WWF tekee kyiden suojelemiseksi?

Pyrimme vähentämään kyihin liittyviä pelkoja ja ennakkoluuloja lisäämällä tietoa käärmeistä ja niiden elintavoista.

Missä kyykamera sijaitsi?

Emme paljasta kyykameran sijaintia.

Miten WWF:n Luontoliven kyykameran paikka löytyi?

WWF tekee yhteistyötä käärmeasiantuntija Toni Beckmanin kanssa.

Kenen kanssa WWF:n Luontoliven kyykamera toteutettiin?

WWF:n Luontoliven toteuttaminen ei olisi mahdollista ilman loistavia yhteistyökumppaneita. Kyykameran toteutuksessa mukana olivat käärmeasiantuntija Toni Beckman, Koneen säätiö, Kyyatlas-kansalaistiedehanke, Janne Neuvonen ja Pukki Visuals.

Talvilintu

Mitä lajeja suorassa lähetyksessä saattoi nähdä?

WWF:n talvilintukamerassa saattoi nähdä niin yleisiä kuin uhanalaisiakin talvehtivia lintuja. Kamerassa vilahtivat muun muassa talitiainen, kuusitiainen, sinitiainen, hömötiainen, töyhtötiainen, käpytikka, valkoselkätikka ja närhi. Voit lukea lisää lähetyksessä esiintyneistä lajeista täältä.

Ovatko kamerassa esiintyvät linnut uhanalaisia?

Osa WWF:n talvilintukamerassa esiintyneistä lajeista on uhanalaisia. Hömötiainen on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi, töyhtötiainen ja valkoselkätikka vaarantuneiksi. Niiden uhkana ovat etenkin metsien hakkuut, jotka ovat lisääntyneet suomalaisissa metsissä. Valtaosa Suomen hakkuista toteutetaan edelleen avohakkuina, mikä tarkoittaa käytännössä koko metsän kaatamista. Se on tuhoisaa lukuisille metsän asukeille. Kaadettujen puiden tilalle istutetaan ja kasvaa kyllä uusia, mutta talousmetsissä on vähemmän puulajeja kuin luonnonmetsissä ja puut keskenään saman ikäisiä. Tämä on ongelmallista, koska luonnostaan metsän kuuluisi olla monimuotoinen: siellä kuuluisi olla eri ikäisiä, kokoisia ja näköisiä puita. Vanhat metsät ovat metsäluonnon aarreaittoja monine harvinaisuuksineen, nuoret talousmetsät taas verraten köyhiä.

Mitä WWF tekee lähetyksessä nähtyjen lintujen auttamiseksi?

Tavoitteemme on, että vuoteen 2025 mennessä Suomen metsäluonnon monimuotoisuus on turvattu suojelemalla Suomen metsäpinta-alasta vähintään 17 prosenttia alueellisesti edustavasti ja harjoittamalla talousmetsissä ekologisesti kestävää metsätaloutta. Tästä hyötyisivät myös Luontolivessä esiintyvät metsälinnut. Lue lisää työstämme Suomen metsien hyväksi (linkki).

Voinko auttaa talvilintukamerassa nähtyjä lajeja?

Lähetyksessä nähtyjen uhanalaisten lajien auttaminen on helppoa – etenkin, jos omistaa metsää. Kokosimme vinkkejä, joita toteuttamalla metsänomistajat voivat varmistaa luonnon hyvinvoinnin ja lintujen viserryksen omissa metsissään.

Voiko lintuja auttaa ruokkimalla niitä talvella?

Ihmisen tarjoama talviruokinta voi auttaa monia lintuja selviämään talven yli. Se ei kuitenkaan ole ensisijainen keino uhanalaisten metsälintujen suojelemiseksi, sillä WWF:n Luontolivessäkin lehahtelevien hömö- ja töyhtötiaisten suurin uhka ovat hakkuut ja metsien yksipuolistuminen, eivät talvi ja pakkaset. Talviruokinta on ennen kaikkea mukava ja antoisa harrastus, jonka ansiosta lintuja pääsee tiirailemaan läheltä. Lue lisää talviruokinnasta.

Kenen kanssa lähetys toteutettiin?

WWF:n Luontoliven talvilintukamera on toteutettu yhteistyössä luontokuvaaja Hannu Siitosen kanssa. Luontoliven teknisestä toteutuksesta vastaavat WWF, Janne Neuvonen ja Pukki Visuals.