Lumileopardi

Panthera uncia
4 000 - 6 600 yksilöä
Vaarantunut laji

Lumileopardi on uhanalainen mestarimaastoutuja, joka elää useiden kilometrien korkeudessa. Se on sopeutunut karuihin olosuhteisiin: paksu turkki, isot käpälät ja pitkä pörröinen häntä suojelevat sitä kylmältä.

Tietoa lajista

Himalajan ja Keski-Aasian vuoristojen arkajalka ei kylmästä välitä. Laji on sopeutunut erittäin hyvin karuihin ja kasvillisuudeltaan niukkoihin olosuhteisiin. Sen isot tassut toimivat lumikenkien tavoin ja pitkä häntä auttaa jyrkillä vuorenrinteillä tasapainoillessa.

Lumileopardi on vuoristoisten elinalueidensa indikaattorilaji, sillä se on ravintoketjun huipulla. Tämä tarkoittaa, että lumileopardien määrä ja hyvinvointi kertovat koko alueen luonnon tilasta. Lumileopardi saalistaa pääasiassa villejä vuohieläimiä, kuten baraaleja ja vuorikauriita.

Lumileopardien tarkkaa määrää on vaikea laskea, mutta yksilömäärien on arvioitu olevan laskussa. Lumileopardeja elää 12 valtion alueella: Afganistanissa, Bhutanissa, Kiinassa, Intiassa, Mongoliassa, Nepalissa, Pakistanissa, Venäjällä, Kazakstanissa, Kirgisiassa, Tadžikistanissa ja Uzbekistanissa. Lumileopardi voi elää jopa yli viiden kilometrin korkeudessa.

Opi lisää lumileopardista selaamalla alla olevaa kuvagalleriaa:

Lumileopardia kutsutaan Himalajalla vuorten haamuksi, sillä se on äärimmäisen arka eläin. Tämä tekee myös lumileopardien tutkimisesta erittäin vaikeaa. Tärkeä keino lumileopardien määrän ja elintapojen tutkimiseen ovat automaattikamerat. Infrapunalla ja itselaukaisimella varustettujen kameroiden avulla yksilöistä saadaan kuvia ja videota. Kuten tiikerin, myös lumileopardin turkin kuviointi on yksilöllinen, ja vertaamalla turkin kuvioita yksilöiden liikkeistä saadaan arvokasta tietoa.

Uhat

Lumileopardien määrä vähenee. Suurimmat uhat lumileopardeille ovat elinympäristöjen väheneminen esimerkiksi teiden, rautateiden ja kaivosten tieltä, salametsästys ja petoviha sekä ilmastonmuutos.

Infrastruktuurin rakentaminen

Infrastruktuurin rakentaminen, teollisuus ja ihmisten levittäytyminen uhkaavat pienentää lumileopardin elinalueita. Kestämätön metsästys sekä luonnonvaraisten eläinten ja karjan kilpailu elintilasta ovat verottaneet paikoin lumileopardien saaliseläinten määrää. Tämä on johtanut siihen, että lumileopardit hakeutuvat yhä hanakammin hakemaan saalista ihmisten karjasta. Joillain alueilla jopa puolet lumileopardin ravinnosta koostuu karjasta kuten lampaista, vuohista ja nuorista jakeista. Tämä on johtanut paikoin petovihaan ja salametsästykseen.

Salametsästys

Lumileopardeja salametsästetään myös niiden ruumiinosien takia. Lumileopardin nahkaa käytetään turkiksina ja sen ruumiinosia rohtoina vanhoissa aasialaisissa uskomushoidoissa.

Ilmastonmuutos

Himalajan vuoristo on erittäin herkkä ilmaston lämpenemisen vaikutuksille, kuten jäätiköiden sulamiselle. Lumileopardin selviytymismahdollisuuksia on kuitenkin arvioitu suhteellisen toiveikkaiksi myös muuttuvassa ympäristössä.

Kohoavat lämpötilat Himalajan vuoristossa pakottavat myös kylmempiin lämpötiloihin sopeutuneet eläin- ja kasvilajit vuoristossa yhä korkeammalle. Esimerkiksi avoimilla alueilla elävät lumileopardin saaliseläimet voivat vähentyä, mikäli puuraja nousee. Puurajan nouseminen uhkaa tuhota jopa kolmanneksen lumileopardin elinympäristöstä pelkästään Himalajalla.

Mitä WWF tekee?

Tavoitteenamme on nostaa lumileopardien määrää ja suojella niiden elinalueita turvataksemme lajin selviytymisen myös tulevaisuudessa.

  • Osallistumme lajin ja sen elinalueiden kartoittamiseen

    Parhaiten lumileopardeja tutkitaan riistakameroiden ja seurantapantojen avulla. Lumileopardeja tutkitaan myös eläinten jättämien jälkien ja dna-tutkimuksen avulla. Tutkimustulosten avulla suojelutoimia voidaan kohdistaa entistä tehokkaammin.

  • Tuemme yhteisöllistä luonnonsuojelua

    Tärkeimpänä ohjenuorana työssämme on paikallisten ihmisten ottaminen mukaan lajin suojeluun. Menetelmä on ollut tehokas WWF Suomen kehitysyhteistyöhankkeissa Nepalissa, missä paikalliset ihmiset ovat innostuneet lumileopardien suojelusta ja asenteet muuttuneet myönteisemmiksi. Työtä paikallisten ihmisten kanssa tehdään Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin. Paikalliset vapaaehtoiset tutkimusavustajat (citizen scientists) tutkivat lumileopardien liikkeitä muun muassa automaattikameroiden ja näköhavaintojen avulla. He ovat usein alueensa parhaita lumileopardiasiantuntijoita.

  • Suojelemme lumileopardien elinalueita Himalajalla ja Keski-Aasiassa

    Olemme olleet perustamassa Bhutanin suurinta kansallispuistoa Wangchuck Centennialia, missä lumileopardit ja tiikerit elävät samoilla elinalueilla.

  • Kehitämme ja tuemme petokorvausjärjestelmiä

    Korvauksia maksetaan paikallisille, joiden karjaa lumileopardit ovat tappaneet. Korvausjärjestelmä parantaa suhtautumista lumileopardeihin, sillä näin vastuu vahingoista ei jää pelkästään karjankasvattajille.

  • Torjumme ilmastonmuutosta

    Lumileopardin elinalueiden täytyy säilyä myös tulevaisuudessa. Ilmastotyössämme vaikutamme niin päättäjiin, yrityksiin kuin kansalaisiin.

Haluatko auttaa?

Auta Kissaeläin-kummina

Uhanalaisten kissaeläinten tulevaisuus on veitsenterällä. Ikonisten lajien ahdingon syynä on elinalueiden hävittäminen, salametsästys ja ilmastonmuutos. Katso, mitä kaikkea tuellasi saadaan aikaan.

Liity jo tänään

Auta Kissaeläin-kummina

Uhanalaisten kissaeläinten tulevaisuus on veitsenterällä. Ikonisten lajien ahdingon syynä on elinalueiden hävittäminen, salametsästys ja ilmastonmuutos. Katso, mitä kaikkea tuellasi saadaan aikaan.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista – tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista – tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.