Lumileopardi
Lumileopardi on uhanalainen mestarimaastoutuja, joka elää useiden kilometrien korkeudessa. Se on sopeutunut karuihin olosuhteisiin: paksu turkki, isot käpälät ja pitkä pörröinen häntä suojelevat sitä kylmältä.
Tietoa lajista
Himalajan ja Keski-Aasian vuoristojen arkajalka ei kylmästä välitä. Laji on sopeutunut erittäin hyvin karuihin ja kasvillisuudeltaan niukkoihin olosuhteisiin. Sen isot tassut toimivat lumikenkien tavoin ja pitkä häntä auttaa jyrkillä vuorenrinteillä tasapainoillessa.
Lumileopardi on vuoristoisten elinalueidensa indikaattorilaji, sillä se on ravintoketjun huipulla. Tämä tarkoittaa, että lumileopardien määrä ja hyvinvointi kertovat koko alueen luonnon tilasta. Lumileopardi saalistaa pääasiassa villejä vuohieläimiä, kuten baraaleja ja vuorikauriita.
Lumileopardien tarkkaa määrää on vaikea laskea, mutta yksilömäärien on arvioitu olevan laskussa. Lumileopardeja elää 12 valtion alueella: Afganistanissa, Bhutanissa, Kiinassa, Intiassa, Mongoliassa, Nepalissa, Pakistanissa, Venäjällä, Kazakstanissa, Kirgisiassa, Tadžikistanissa ja Uzbekistanissa. Lumileopardi voi elää jopa yli viiden kilometrin korkeudessa.
Opi lisää lumileopardista selaamalla alla olevaa kuvagalleriaa:
Lumileopardi ei pidä itsestään turhaa meteliä – se ei nimittäin osaa karjua. Sen sijaan lumileopardi kykenee naukumaan, murisemaan ja ulvomaan.
Lumileopardi pystyy kaatamaan itseään jopa kolme kertaa painavamman eläimen. Se saalistaa villejä vuorilampaita ja -vuohia sekä alppikauriita. Lisäksi sille kelpaavat muun muassa murmelit, jänikset, jyrsijät ja kanalinnut. Luonnollisten saaliiden puutteessa lumileopardit tappavat myös kotieläimiä.
Lumileopardin pennut syntyvät myöhään keväällä tai aikaisin kesällä. Yhdessä poikueessa on yleensä 2–3 pentua. Lumileopardien arvioidaan elävän 10–12 vuotta.
Lumileopardia kutsutaan Himalajalla vuorten haamuksi, sillä se on äärimmäisen arka eläin. Tämä tekee myös lumileopardien tutkimisesta erittäin vaikeaa. Tärkeä keino lumileopardien määrän ja elintapojen tutkimiseen ovat riistakamerat. Infrapunalla ja itselaukaisimella varustettujen kameroiden avulla yksilöistä saadaan kuvia ja videota. Kuten tiikerin, myös lumileopardin turkin kuviointi on yksilöllinen, ja vertaamalla turkin kuvioita yksilöiden liikkeistä saadaan arvokasta tietoa. Niistä 12 maasta, joiden alueella lumileopardeja elää, vain Bhutan, Mongolia ja Intia ovat kartoittaneet niiden määrää ja elinalueita maanlaajuisesti.
Uhat
Lumileopardien määrä vähenee, mutta positiivistakin kehitystä on ollut havaittavissa esimerkiksi Bhutanissa. Suurimmat uhat lumileopardeille ovat elinympäristöjen väheneminen esimerkiksi teiden, rautateiden ja kaivosten tieltä, salametsästys ja petoviha sekä ilmastonmuutos.
Elinalueiden häviäminen
Infrastruktuurin rakentaminen, teollisuus ja ihmisten levittäytyminen uhkaavat pienentää lumileopardin elinalueita. Kestämätön metsästys sekä luonnonvaraisten eläinten ja karjan kilpailu elintilasta ovat verottaneet paikoin lumileopardien saaliseläinten määrää. Tämä on johtanut siihen, että lumileopardit hakeutuvat yhä hanakammin hakemaan saalista ihmisten karjasta. Joillain alueilla jopa puolet lumileopardin ravinnosta koostuu karjasta kuten lampaista, vuohista ja nuorista jakeista. Tämä on johtanut paikoin petovihaan ja salametsästykseen.
Salametsästys
Lumileopardeja salametsästetään niiden aiheuttamien vahinkojen vuoksi, mutta myös niiden ruumiinosien takia. Lumileopardin nahkaa käytetään turkiksina ja sen ruumiinosia rohtoina vanhoissa aasialaisissa uskomushoidoissa. Arviolta jopa 450 lumileopardia tapetaan vuosittain.
Ilmastonmuutos
Himalajan vuoristo on erittäin herkkä ilmaston lämpenemisen vaikutuksille, kuten jäätiköiden sulamiselle. Lumileopardin selviytymismahdollisuuksia on kuitenkin arvioitu suhteellisen toiveikkaiksi myös muuttuvassa ympäristössä.
Kohoavat lämpötilat Himalajan vuoristossa pakottavat myös kylmempiin lämpötiloihin sopeutuneet eläin- ja kasvilajit vuoristossa yhä korkeammalle. Esimerkiksi avoimilla alueilla elävät lumileopardin saaliseläimet voivat vähentyä, mikäli puuraja nousee. Puurajan nouseminen uhkaa tuhota jopa kolmanneksen lumileopardin elinympäristöstä pelkästään Himalajalla.
Mitä WWF tekee?
Tavoitteenamme on nostaa lumileopardien määrää ja suojella niiden elinalueita turvataksemme lajin selviytymisen myös tulevaisuudessa.
-
Osallistumme lajin ja sen elinalueiden kartoittamiseen
Lumileopardien liikkeistä tiedetään valitettavan vähän: WWF:n vuonna 2021 julkaiseman selvityksen mukaan jopa 70 prosenttia lumileopardin elinympäristöistä on edelleen tutkimatta. Tämä ei ole ihme, sillä lumileopardi elää karuissa oloissa korkeilla vuorilla.
Lumileopardien liikkeitä selvitetään riistakameroiden ja seurantapantojen avulla. Lumileopardeja tutkitaan myös eläinten jättämien jälkien ja dna-tutkimuksen avulla. Tutkimustulosten avulla suojelutoimia voidaan kohdistaa entistä tehokkaammin.
-
Tuemme yhteisöllistä luonnonsuojelua
Tärkeimpänä ohjenuorana työssämme on paikallisten ihmisten ottaminen mukaan lajin suojeluun. Menetelmä on ollut tehokas WWF Suomen kehitysyhteistyöhankkeissa Nepalissa, missä paikalliset ihmiset ovat innostuneet lumileopardien suojelusta ja asenteet muuttuneet myönteisemmiksi. Työtä paikallisten ihmisten kanssa tehdään Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin ja WWF-kummien tuella.
Paikalliset vapaaehtoiset tutkimusavustajat (citizen scientists) tutkivat lumileopardien liikkeitä muun muassa riistakameroiden ja näköhavaintojen avulla. He ovat usein alueensa parhaita lumileopardiasiantuntijoita.
-
Suojelemme lumileopardien elinalueita Himalajalla ja Keski-Aasiassa
Olemme olleet perustamassa Bhutanin suurinta kansallispuistoa Wangchuck Centennialia, missä lumileopardit ja tiikerit elävät samoilla elinalueilla.
-
Kehitämme ja tuemme petokorvausjärjestelmiä
Korvauksia maksetaan paikallisille, joiden karjaa lumileopardit ovat tappaneet. Korvausjärjestelmä parantaa suhtautumista lumileopardeihin, sillä näin vastuu vahingoista ei jää pelkästään karjankasvattajille.
-
Torjumme ilmastonmuutosta
Lumileopardin elinalueiden täytyy säilyä myös tulevaisuudessa. Ilmastotyössämme vaikutamme niin päättäjiin, yrityksiin kuin kansalaisiin.
Haluatko auttaa?
Auta Kissaeläin-kummina
Uhanalaisten kissaeläinten tulevaisuus on veitsenterällä. Ikonisten lajien ahdingon syynä on elinalueiden hävittäminen, salametsästys ja ilmastonmuutos. Katso, mitä kaikkea tuellasi saadaan aikaan.
Auta Kissaeläin-kummina
Tue lumileopardeja yrityslahjoituksella
Lumileopardien määrä on laskussa. Arvioiden mukaan niitä on enää 4000–6600 yksilöä. Lahjoittamalla lumileopardille yrityksesi on mukana suojelemassa tätä uhanalaista lajia.
Tue lumileopardeja yrityslahjoituksella
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista – tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.