Norsulauma

Norsut

Maapallon suurimpien eläinten joukkoon kuuluvat norsut ovat älykkäitä ja sosiaalisia jättiläisiä. Näitä pitkäikäisiä ja hyvämuistisia nisäkkäitä tavataan Afrikassa ja Aasiassa. Norsuja uhkaavat ennen kaikkea salametsästys ja elinympäristöjen tuhoutuminen.

Tietoa norsuista

Norsut ovat maailman maalla elävistä nisäkkäistä kaikkein suurimpia. Ne painavat tyypillisesti 2500–6000 kiloa, mutta suurimmat savanninorsu-urosten paino voi nousta jopa 8000 kiloon. Norsuille tunnusomaisia piirteitä ovat massiivinen keho, suuret korvat ja pitkä kärsä.

Norsuilla on olennainen merkitys asuttamalleen ekosysteemille. Liikkuessaan ja ruokaillessaan ne raivaavat tiheää kasvillisuutta, mikä on tärkeää metsien uudistumisen kannalta. Norsut levittävät syömiensä kasvien ja hedelmien siemeniä ulosteessaan. Lisäksi norsut kaivavat vettä esiin maan pinnan alta helpottaen samalla myös muiden eläinten vedensaantia.

Opi lisää norsuista alla olevasta kuvagalleriasta:

Tiesitkö, että...

Norsun kärsällä on monia eri käyttötarkoituksia. Kärsällä voi poimia asioita, päästää varoitusääniä, ruiskuttaa vettä juotavaksi tai tervehtiä lajitovereita.

Afrikassa elää metsänorsuja ja savanninorsuja, jotka luokitellaan kahdeksi eri lajiksi. Metsänorsu luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi ja savanninorsu erittäin uhanalaiseksi.

Valtaosa Afrikan norsuista elää eteläisessä ja itäisessä Afrikassa. Kaikilla Afrikassa elävillä norsuilla, uroksilla ja naarailla, on syöksyhampaat.

Aasiannorsut ovat hieman sukulaisiaan afrikannorsuja pienempiä ja lisäksi niillä on tunnistettavasti pienemmät korvat. Aasiannorsut ovat yleensä tummanharmaita tai ruskeita. Aasiannorsuilla syöksyhampaita on harvemmin, vain joillain uroksilla.

Aasiannorsut elävät alueilla, joilla väestöntiheys on suurimpia maailmassa, ja se tuottaa niille haasteita. Yli puolet luonnossa elävistä aasiannorsuista elää Intiassa ja Nepalissa.

Uhat

Norsukannat ovat romahtaneet pääasiassa norsunluukaupan ja siitä johtuvan salametsästyksen vuoksi. Lisäksi norsuja uhkaa elinympäristöjen väheneminen.

Salametsästys

Afrikassa elävistä norsuista noin 90 prosenttia on menetetty viimeisen vuosisadan aikana pääasiassa salametsästyksen ja norsunluukaupan vuoksi. Suurinta norsunluun kysyntä on Aasiassa. Arvioiden mukaan noin 20 000 Afrikassa elävää norsua tapetaan vuosittain.

Salametsästys norsunluun ja muiden ruumiinosien vuoksi on suuri ongelma myös Aasiassa. Suurin osa laittomasta norsunluusta on kuitenkin ilmeisesti peräisin Afrikasta.

Elinympäristöjen pieneneminen

Aasian väkiluku kasvaa jatkuvasti ja ihmisten toiminnan levittäytyminen on kaventanut aasiannorsujen elinaluetta vain 15 prosenttiin niiden alkuperäisestä elinalueesta. Nyt norsut elävät eristäytyneissä populaatioissa Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa. Vaikka joillain suojelualueilla norsujen populaatiot ovat jopa hieman kasvaneet, on elinympäristöjen pirstoutuminen uhka myös Afrikassa eläville norsuille.

Norsujen elintilan vähetessä ja ihmisasutuksen levitessä norsujen ja ihmisten väliset konfliktit lisääntyvät. Liian lähelle ihmisasutusta tulevat norsut saattavat esimerkiksi syödä paikallisten asukkaiden sadon tai tuhota heidän omaisuuttaan.

Mitä WWF tekee?

Tavoitteenamme on nostaa uhanalaisten norsujen määrää ja suojella niiden elinalueita turvataksemme norsujen selviytymisen myös tulevaisuudessa.  Lisäksi tavoittelemme norsujen salametsästämisen lopettamista ja laittoman norsunluukaupan kitkemistä sulkemalla sen merkittävimmät markkinat.

  • Ehkäisemme norsujen salametsästystä

    Teemme salametsästyksen vastaista työtä erityisesti itäisessä ja eteläisessä Afrikassa. WWF auttaa ja varustaa paikallisia yhteisöjä ja puistonvartijoita työssä salametsästystä vastaan kouluttaen heitä esimerkiksi tarkkailemaan norsulaumojen liikkeitä.

  • Torjumme laitonta norsunluukauppaa
  • Suojelemme norsujen elinympäristöjä

    Perustamme suojelualueita norsujen elinalueille ja tuemme olemassa olevien alueiden hallintaa. Vaikutamme myös maankäytön suunnitteluun niin, että norsuilla on tilaa vuosittaisiin vaelluksiinsa. Suojelemme aasiannorsujen elinympäristöä esimerkiksi kehitysyhteistyöhankkeessamme Nepalissa.

  • Tuemme norsujen ja ihmisten rinnakkaiseloa

    Kehitämme yhdessä paikallisten kanssa keinoja torjua norsujen aiheuttamia vahinkoja ja sopeutua elämään norsujen kanssa rinnakkain. Opetamme paikallisia yhteisöjä turvaamaan satonsa esimerkiksi tarkkailemalla norsulaumojen liikkeitä sekä viljelemällä kasveja, jotka eivät houkuttele norsuja.

Mitä sinä voit tehdä?

Auta WWF-kummina

Luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Ellemme toimi välittömästi, elinympäristöjen tuho, lajien sukupuuttoaalto ja ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat vaikeuttamaan kaikkea elämää maapallolla.

Liity jo tänään

Auta WWF-kummina

Luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Ellemme toimi välittömästi, elinympäristöjen tuho, lajien sukupuuttoaalto ja ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat vaikeuttamaan kaikkea elämää maapallolla.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista – tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista – tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.