Norsut
Maapallon suurimpien eläinten joukkoon kuuluvat norsut ovat älykkäitä ja sosiaalisia jättiläisiä. Näitä pitkäikäisiä ja hyvämuistisia nisäkkäitä tavataan Afrikassa ja Aasiassa. Norsuja uhkaavat ennen kaikkea salametsästys ja elinympäristöjen tuhoutuminen.
Tietoa norsuista
Norsut ovat maailman maalla elävistä nisäkkäistä kaikkein suurimpia. Ne painavat tyypillisesti 2500–6000 kiloa, mutta suurimpien savanninorsu-urosten paino voi nousta jopa 8000 kiloon. Norsuille tunnusomaisia piirteitä ovat massiivinen keho, suuret korvat ja pitkä kärsä.
Norsuilla on olennainen merkitys asuttamalleen ekosysteemille. Liikkuessaan ja ruokaillessaan ne raivaavat tiheää kasvillisuutta, mikä on tärkeää metsien uudistumisen kannalta. Norsut levittävät syömiensä kasvien ja hedelmien siemeniä ulosteessaan. Lisäksi norsut kaivavat vettä esiin maan pinnan alta helpottaen samalla myös muiden eläinten vedensaantia.
Opi lisää norsuista alla olevasta kuvagalleriasta:
Norsut ovat erittäin sosiaalisia eläimiä. Ne elävät matriarkan johtamissa hierarkkisissa laumoissa, joissa on naaraita ja poikasia. Urokset elävät useimmiten yksin, mutta joskus myös urosten muodostamissa pienissä laumoissa.
Naarasnorsut synnyttävät tyypillisesti yhden poikasen kerrallaan 4–5 vuoden välein. Norsuemon raskaus kestää jopa 22 kuukautta, mikä on pisin raskauden kesto nisäkkäillä. Poikaset elävät emojen kanssa vuosien ajan, ja myös lauman muut naaraat huolehtivat niistä.
Norsut tarvitsevat paljon tilaa, ruokaa ja vettä. Tämä johtaa usein konflikteihin ihmisväestön kanssa.
Tiesitkö, että...
Norsun kärsällä on monia eri käyttötarkoituksia. Kärsällä voi poimia asioita, päästää varoitusääniä, ruiskuttaa vettä juotavaksi tai tervehtiä lajitovereita.
Afrikassa elää metsänorsuja ja savanninorsuja, jotka luokitellaan kahdeksi eri lajiksi. Metsänorsu luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi ja savanninorsu erittäin uhanalaiseksi.
Valtaosa Afrikan norsuista elää eteläisessä ja itäisessä Afrikassa. Afrikassa elävillä norsuilla, sekä uroksilla ja naarailla, on syöksyhampaat.
Aasiannorsut ovat hieman Afrikan norsuja pienempiä ja lisäksi niillä on tunnistettavasti pienemmät korvat. Aasiannorsut ovat yleensä tummanharmaita tai ruskeita. Aasiannorsuilla syöksyhampaita on harvemmin, vain joillain uroksilla.
Aasiannorsut elävät alueilla, joilla väestöntiheys on suurimpia maailmassa, ja se tuottaa niille haasteita. Yli puolet luonnossa elävistä aasiannorsuista elää Intiassa ja Nepalissa.
Uhat
Norsukannat ovat romahtaneet pääasiassa norsunluukaupan ja siitä johtuvan salametsästyksen vuoksi. Lisäksi norsuja uhkaa elinympäristöjen häviäminen ja pirstoutuminen.
Salametsästys
Afrikassa elävistä norsuista noin 90 prosenttia on menetetty viimeisen vuosisadan aikana pääasiassa salametsästyksen ja norsunluukaupan vuoksi. Suurinta norsunluun kysyntä on Aasiassa.
Salametsästys norsunluun ja muiden ruumiinosien vuoksi on suuri ongelma myös Aasiassa. Suurin osa laittomasta norsunluusta on kuitenkin ilmeisesti peräisin Afrikasta.
Elinympäristöjen häviäminen ja pirstoutuminen
Ihmisen levittäytyminen jatkuvasti uusille alueille on kaventanut aasiannorsujen elinaluetta vain 15 prosenttiin alkuperäisestä elinpiiristä. Nyt norsut elävät eristäytyneissä populaatioissa Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa.
Vaikka joillain suojelualueilla Afrikassa norsujen populaatiot ovat jopa hieman kasvaneet, on elinympäristöjen pirstoutuminen uhka myös Afrikan norsuille. Norsujen elinalueet ovat vähentyneet, kun maata on otettu maatalouden, asutuksen ja infrastruktuurin käyttöön. Uusien teiden rakentaminen on myös mahdollistanut salametsästäjien pääsyn norsujen elinalueille.
Norsut tarvitsevat paljon ruokaa ja ne juovat 150-300 litraa vettä päivässä. Ilmastonmuutoksen seurauksena kuivuus lisääntyy, mikä voi vähentää sekä ravintokasvien että makean veden määrää. Norsuille tämä on kohtalokasta.
Norsujen elintilan vähetessä ja ihmisasutuksen levitessä norsujen ja ihmisten väliset konfliktit lisääntyvät. Liian lähelle ihmisasutusta tulevat norsut saattavat esimerkiksi syödä paikallisten asukkaiden sadon tai tuhota heidän omaisuuttaan. Näin on käynyt esimerkiksi kuivuuden piinaamassa Keniassa.
Mitä WWF tekee?
Tavoitteenamme on nostaa uhanalaisten norsujen määrää ja suojella niiden elinalueita turvataksemme norsujen selviytymisen myös tulevaisuudessa. Lisäksi tavoittelemme norsujen salametsästämisen lopettamista ja laittoman norsunluukaupan kitkemistä sulkemalla sen merkittävimmät markkinat.
-
Ehkäisemme norsujen salametsästystä
Teemme salametsästyksen vastaista työtä erityisesti itäisessä ja eteläisessä Afrikassa. WWF auttaa ja varustaa paikallisia yhteisöjä ja puistonvartijoita työssä salametsästystä vastaan kouluttaen heitä esimerkiksi tarkkailemaan norsulaumojen liikkeitä.
-
Torjumme laitonta norsunluukauppaa
Pyrimme vaikuttamaan lainsäädäntöön maissa, joissa norsunluukauppaa käydään ja kampanjoimme norsunluun kysynnän vähentämiseksi. Kampanjat ovat tuottaneet tulosta, ja esimerkiksi Kiinassa kiinnostusta norsunluun ostamiseen on saatu vähennettyä.
WWF työskentelee yhdessä eri maiden tulliviranomaisten, valtion viranomaisten ja syyttäjien kanssa vahvistaakseen lainvalvontaa.
-
Suojelemme norsujen elinympäristöjä
Perustamme suojelualueita norsujen elinalueille ja tuemme olemassa olevien alueiden hallintaa. Vaikutamme myös maankäytön suunnitteluun niin, että norsuilla olisi tilaa vuosittaisiin vaelluksiinsa. Suojelemme aasiannorsujen elinympäristöä esimerkiksi kehitysyhteistyöhankkeessamme Nepalissa.
-
Tuemme norsujen ja ihmisten rinnakkaiseloa
Kehitämme yhdessä paikallisten kanssa keinoja torjua norsujen aiheuttamia vahinkoja ja sopeutua elämään norsujen kanssa rinnakkain. Opetamme paikallisia yhteisöjä turvaamaan satonsa esimerkiksi tarkkailemalla norsulaumojen liikkeitä sekä viljelemällä kasveja, jotka eivät houkuttele norsuja.
-
Torjumme ilmastonmuutosta
Torjumme ilmastonmuutosta, joka vaikeuttaa niin norsujen kuin ihmisten elinoloja. Esimerkiksi Keniassa poikkeuksellisen rajut kuivuusjaksot ovat johtaneet norsujen kuolemiin, minkä lisäksi kuivuus kärjistää konflikteja ihmisten ja norsujen välillä.
Mitä sinä voit tehdä?
Suojele elämää WWF-kummina
Monimuotoinen luonto on kaiken elämän edellytys maapallollamme. Silti luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla. Nyt tarvitaan jokaista luonnonsuojelijaa!
Suojele elämää WWF-kummina
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista – tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.