Norsulauma

Norsut

Maapallomme suurimpien eläinten joukkoon kuuluvat norsut ovat älykkäitä ja sosiaalisia jättiläisiä. Näitä pitkäikäisiä ja hyvämuistisia nisäkkäitä tavataan Afrikassa ja Aasiassa. Norsuja uhkaavat ennen kaikkea salametsästys ja elinympäristöjen tuhoutuminen.

Tietoa norsuista

Norsut ovat maailman maalla elävistä nisäkkäistä kaikkein suurimpia. Ne painavat tyypillisesti 2500 – 6000 kilogrammaa, mutta suurimmat afrikannorsu-urokset voivat painaa jopa 8000 kilogrammaa. Norsuille tunnusomaisia piirteitä ovat massiivinen keho, suuret korvat ja pitkä kärsä.

Norsuilla on olennainen merkitys asuttamalleen ekosysteemille. Liikkuessaan ja ruokaillessaan ne raivaavat tiheää kasvillisuutta, mikä on tärkeää metsien uudistumisen kannalta. Norsut levittävät syömiensä kasvien ja hedelmien siemeniä ulosteessaan. Lisäksi norsut kaivavat vettä esiin maan pinnan alta helpottaen samalla myös muiden eläinten vedensaantia.

Tiesitkö, että...

Norsun kärsällä on monia eri käyt­tö­tar­koi­tuk­sia. Kärsällä voi poimia asioita, päästää va­roi­tusää­niä, ruiskuttaa vettä juotavaksi tai tervehtiä la­ji­to­ve­rei­ta.

Afrikannorsu

Valtaosa afrikannorsuista elään eteläisessä ja itäisessä Afrikassa. Kaikilla afrikannorsuilla, uroksilla ja naarailla, on syöksyhampaat.

Afrikannorsulla on kaksi alalajia, metsänorsu ja savanninorsu, jotka joidenkin tutkimusten mukaan ovat kaksi eri lajia. Asiantuntijoiden (The African Elephant Specialist Group) mukaan ehdotettuun uudelleenluokitteluun tarvitaan kuitenkin vielä laajempaa tutkimusta.

Aasiannorsu

Aasiannorsut ovat hieman sukulaisiaan afrikannorsuja pienempiä ja lisäksi niillä on tunnistettavasti pienemmät korvat. Aasiannorsut ovat yleensä tummanharmaita tai ruskeita. Aasiannorsuilla syöksyhampaita on harvemmin, vain joillain uroksilla.

Aasiannorsut elävät alueilla, joilla väestöntiheys on suurimpia maailmassa, ja se tuottaa niille haasteita. Yli puolet luonnossa elävistä aasiannorsuista elää Intiassa ja Nepalissa.

Uhat

Norsukannat ovat romahtaneet pääasiassa salametsästyksen ja sitä ylläpitävän norsunluukaupan vuoksi. Lisäksi norsuja uhkaa elinympäristöjen väheneminen.

Salametsästys

Afrikannorsuista noin 90% on menetetty viimeisen vuosisadan aikana pääasiassa salametsästyksen ja norsunluukaupan vuoksi, norsunluun kysyntä on pääosin Kiinassa ja muissa Itä-Aasian maissa.,. Arvioiden mukaan noin 20 000 afrikannorsua tapetaan vuosittain.

Salametsästys norsunluun ja muiden ruumiinosien vuoksi on suuri ongelma myös Aasiassa. Suurin osa laittomasta norsunluusta on kuitenkin ilmeisesti peräisin Afrikasta.

Elinympäristöjen pieneneminen

Aasian väkiluku kasvaa jatkuvasti ja ihmisten toiminnan levittäytymisen myötä aasiannorsujen elinalue on kaventunut ainoastaan 15 prosenttiin niiden alkuperäisestä elinalueesta. Nyt norsut elävät eristäytyneissä populaatioissa Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa. Vaikka joillain suojelualueilla norsujen populaatiot ovat jopa hieman kasvaneet, on elinympäristöjen pirstoutuminen uhka myös Afrikassa eläville norsuille.

Norsujen elintilan vähetessä ja ihmisasutuksen levitessä norsujen ja ihmisten väliset konfliktit lisääntyvät. Liian lähelle ihmisasutusta tulevat norsut saattavat esimerkiksi syödä paikallisten asukkaiden sadon tai tuhota heidän omaisuuttaan.

Mitä WWF tekee?

Tavoitteenamme on nostaa uhanalaisten norsujen määrää ja suojella niiden elinalueita turvataksemme norsujen selviytymisen myös tulevaisuudessa. Tavoitteenamme on lisäksi lopettaa norsujen salametsästys ja kitkeä laitonta norsunluukauppaa sulkemalla sen merkittävimmät markkinat.

  • Ehkäisemme norsujen salametsästystä

    Teemme salametsästyksen vastaista työtä erityisesti itäisessä ja eteläisessä Afrikassa. WWF auttaa ja varustaa paikallisia yhteisöjä ja puistonvartijoita työssä salametsästystä vastaan kouluttaen heitä esimerkiksi tarkkailemaan norsulaumojen liikkeitä.

  • Ehkäisemme laitonta norsunluukauppaa

    Pyrimme edistämään kestävää metsätaloutta. Vaikutamme maankäytön suunnitteluun niin, että norsuilla on tilaa vuosittaisiin vaelluksiinsa. Suojelemme aasiannorsujen elinympäristöä kehitysyhteistyöhankkeessamme Nepalissa.

  • Suojelemme norsujen elinympäristöjä
  • Tuemme norsujen ja ihmisten rinnakkaiseloa

    Kehitämme yhdessä paikallisten kanssa keinoja torjua norsujen aiheuttamia vahinkoja ja sopeutua elämään norsujen kanssa rinnakkain. Opetamme paikallisia yhteisöjä turvaamaan satonsa esimerkiksi tarkkailemalla norsulaumojen liikkeitä sekä viljelemällä kasveja jotka eivät houkuttele norsuja.

  • Perustamalla suojelualueita norsujen elinalueille

    Autamme myös nykyisiä suojelualueita kehittämään hyvää hallintaa

Mitä sinä voit tehdä?

Nyt tarvitaan selkärankaa pelastaa luonnon monimuotoisuus

Selkärankaisten villieläinten määrä on romahtanut keskimäärin 60 % reilun 40 vuoden aikana. WWF:n yleiskummina tukesi menee aina sinne, missä avun tarve on suurin.

Auta Yleiskummina

Nyt tarvitaan selkärankaa pelastaa luonnon monimuotoisuus

Selkärankaisten villieläinten määrä on romahtanut keskimäärin 60 % reilun 40 vuoden aikana. WWF:n yleiskummina tukesi menee aina sinne, missä avun tarve on suurin.

PYSY KARTALLA LUONNONSUOJELUN KUULUMISISTA - TILAA WWF SUOMEN UUTISKIRJE

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

PYSY KARTALLA LUONNONSUOJELUN KUULUMISISTA - TILAA WWF SUOMEN UUTISKIRJE

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.