Liity
kummiksi
Valitse
kohde
Sinua tarvitaan. Ilman säännöllisiä tukijoita moni uhattu luontokohde jäisi ilman apua. Sitä vahvempia olemme mitä enemmän meitä on.
Tukesi merkitsee
Meidän tavoitteemme on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. Kummina olet ratkaisemassa kanssamme maapallon vakavimpia ympäristöongelmia.
WWF on kasvanut pienestä, uhanalaisten lajien suojeluun keskittyvästä järjestöstä maailman vaikuttavimmaksi ympäristöjärjestöksi, jolla on toimintaa yli 100 maassa. Sinä säännöllisenä tukijana eli kummina mahdollistat pitkäjänteisen ympäristönsuojelutyömme.
Yli puolet toimintamme rahoituksesta tulee yksityisiltä ihmisiltä ja jokainen euro tulee tarpeeseen. Varoista noin 80% käytetään tehokkaasti suoraan luonnonsuojelun tarpeisiin. Noin 20% käytetään raportointiin, hallintoon ja varainhankintaan.
Kummina pysyt ajan tasalla
Kummina saat ajankohtaista tietoa luonnon tilasta ja tukijuuskohteestasi niin uutiskirjeiden, kummiuutisten kuin WWF-lehdenkin muodossa.
60 vuoden aikana olemme saaneet tukijoidemme kanssa aikaan suurenmoisia luonnonsuojelun onnistumisia, jotka ovat muuttaneet maailmaa. Yhdessä olemme päässeet pitkälle, mutta emme ole vielä perillä.
2020-luku on planeettamme kohtalon vuosikymmen, sillä luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historian aikana. Meidän on muutettava kehityksen suunta nopeasti siten, että emme elä enää yli maapallon kantokyvyn. WWF-kummina sinulla on tärkeä rooli tulevissa onnistumistarinoissa. Mitä enemmän meitä on, sitä vahvempia olemme.
Yhdessä olemme päässeet pitkälle, mutta emme ole vielä perillä
YHDESSÄ saimme perustettua Amazonille maailman suurimman sademetsäkansallispuiston. Tanskan kokoinen alue on koti noin 3000 eri lajille, joista osaa ei tavata missään muualla. MUTTA yhä ympäri maailmaa kaadetaan kymmenen miljoonaa hehtaaria metsää vuodessa. Kadon suurin syy on alati kasvava maatalouden levittäytyminen.
YHDESSÄ vaikutimme siihen, että maailma suurin norsunluumarkkina Kiina viimein kielsi norsunluukaupan. Hong Kongin ja Singaporen odotetaan toimeenpanevan omat kieltonsa tänä vuonna. MUTTA yhä vuosittain jopa 20000 norsua menettää henkensä salametsästyksen vuoksi. Laitonta villieläinkauppaa käydään yli 7000 lajilla yli 120 maassa 23 miljardilla dollarilla vuodessa.
YHDESSÄ onnistuimme pelastamaan isopandan välittömältä sukupuutolta: kanta on kasvanut 68 % viimeisen 40 vuoden aikana. Nykyisin 2/3 maailman villeistä pandoista elää suojelualueilla, joita olemme olleet perustamassa. MUTTA 1800 yksilön kanta on yhä hyvin haavoittuva ja sitä uhkaa elinympäristöjä tuhoava maankäyttö ja ilmastonmuutos.
YHDESSÄ saimme perustettua maailman suurimman mertensuojelualueen eteläiselle Jäämerelle. Yhteensä Saksan, Ranskan ja Espanjan kokoisella alueella elää yli 16000 eri lajia hylkeistä merilintuihin. MUTTA ainoastaan kahdeksan prosenttia maailman meristä on virallisesti suojeltu, ja näistäkin vain murto-osaa hallinnoidaan hyvin.
YHDESSÄ onnistuimme äärimmäisen uhanlaisten vuorigorillojen suojelussa: kymmenessä vuodessa kanta on kasvanut 25 % eli noin 1000 yksilöön. MUTTA elinympäristöjä tuhoava maankäyttö ja salametsästys ovat yhä valtava uhka niin vuorigorilloille kuin muillekin ihmisapinoille.
YHDESSÄ annoimme ainutlaatuiselle saimaannorpalle tulevaisuuden. Suojelutyön alkaessa vuonna 1979 norppia oli jäljellä vain noin sata, nyt niitä on arviolta 430 yksilöä. MUTTA saimaannorppa on edelleen erittäin uhanalainen ja ihmisen suojelun varassa. Kalanpyydykset ovat norpalle välitön vaara ja ilmastonmuutos uhkaa pesimistä.
Sinun tukesi on tärkeää
60-vuotias WWF on kasvanut pienestä, uhanalaisten lajien suojeluun keskittyvästä järjestöstä maailman vaikuttavimmaksi ympäristöjärjestöksi, jolla on toimintaa yli 100 maassa. Tavoitteemme on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. Meillä on kolme konkreettista suojelutavoitetta vuodelle 2030:
- Luonnon elinympäristöjen heikkeneminen on pysäytetty.
- Ihmisen aiheuttama lajien sukupuuttouhka on poistettu.
- Luonnonvarojen kulutuksen ja tuotannon haitalliset ympäristövaikutukset on puolitettu.
Sinä säännöllisenä tukijana eli kummina mahdollistat pitkäjänteisen ympäristönsuojelutyömme, sillä yli puolet toimintamme rahoituksesta tulee yksityisiltä ihmisiltä. Varoista noin 80 % käytetään luonnonsuojelun tarpeisiin ja noin 20 % käytetään raportointiin, hallintoon ja varainhankintaan.
Mitä kummien tuella tehdään?
-
Työskentelemme luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimpien ekosysteemien säilyttämiseksi
-
Teemme konkreettisia kenttähankkeita lajien ja niiden elinympäristöjen suojelemiseksi
-
Vaikutamme poliittiseen päätöksentekoon ympäristöongelmien ratkaisemiseksi
-
Tuemme suojelualueiden perustamista, kehittämistä ja ylläpitoa maalla sekä merellä
-
Osallistumme ilmastoneuvotteluihin ja valvomme ilmastosopimusten noudattamista
-
Vaikutamme yrityksiin päästöjen vähentämiseksi
-
Autamme ihmisiä tekemään ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja arjessaan
-
Ehkäisemme salametsästystä, ylikalastusta ja villieläinkauppaa
Kummina pysyt ajan tasalla
Kummina saat ajankohtaista tietoa luonnon tilasta ja työmme tuloksista niin uutiskirjeiden, kummiuutisten kuin neljä kertaa vuodessa ilmestyvän WWF-lehden muodossa.
Ilmaston lämpeneminen ihmisen toiminnan seurauksena on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistämme. Nykytoimilla maapallon keskilämpötila nousisi yli kolmeen asteeseen, ja jo 1,5 asteen rajan ylittäminen tarkoittaisi katastrofaalisia seurauksia luonnolle ja ihmisille. Ilmastotyömme tärkein tavoite on rajata ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Se on vielä mahdollista, ja sinä voit auttaa.
Uhat ja ratkaisumme
Suomen uhanalaisista lajeista jo moni kärsii ilmaston lämpenemisestä | Autamme lajeja sopeutumaan vähälumisiin talviin
Metsäkato kiihdyttää ilmastonmuutosta | Torjumme metsäkatoa Suomen lisäksi mm. Himalajalla, Borneolla ja Itä-Afrikassa
Sään ääri-ilmiöt vaikeuttavat ruoantuotantoamme | Edistämme kestävää ruuantuotantoa ja -kulutusta
Ilmastonmuutos lisää lajien sukupuuttoa ympäri maailman | Teemme töitä lajien suojelemiseksi koko kansainvälisen verkostomme voimin
Huomattava osa arktisen alueen ympärivuotisesta jääpeitteestä on jo hävinnyt | Vaikutamme ilmastopolitiikkaan Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti
Tukesi merkitsee
Luonnonsuojelu on kestävyyslaji, joten sinä säännöllisenä tukijana eli kummina olet todella tärkeä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii paljon erilaista työtä. Torjumme ilmastonmuutosta niin vaikuttamalla poliittisiin päätöksiin ja ilmastoystävällisiin sijoituksiin kuin kolaamalla pesäkinoksia saimaannorpalle.
Jokainen euro tulee tarpeeseen. Varoista noin 80% käytetään tehokkaasti suoraan luonnonsuojelun tarpeisiin. Noin 20% käytetään raportointiin, hallintoon ja varainhankintaan.
Mitä kummien tuella tehdään?
-
Ilmastonmuutoksesta kärsivien eläinten ja lajien suojelutyö kaikkialla maailmassa
-
Metsäkadon torjuminen suojelemalla, kasvattamalla ja ennallistamalla metsiä
-
Suojelualueiden perustaminen Suomessa ja ulkomailla
-
Poliittisiin päätöksiin vaikuttaminen Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti
-
Kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin osallistuminen ja ilmastosopimusten noudattamisen valvominen
-
Luonnonvarojen ylikulutuksen hillitseminen sekä ruuantuotannon ja -kulutuksen ohjaaminen ilmastoystävällisiksi
-
Ihmisten ja lajien auttaminen sopeutumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin
Kummina pysyt ajan tasalla
Kummina saat ajankohtaista tietoa luonnon tilasta ja tukijuuskohteestasi niin uutiskirjeiden, kummiuutisten kuin WWF-lehdenkin muodossa.
Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa aivan kaikkeen maapallollamme. Ilmasto-kummina tuen WWF:n valistus- ja vaikutustyötä. Tätä tärkeämpää avustuskohdetta on vaikea keksiä!
Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa aivan kaikkeen maapallollamme. Ilmasto-kummina tuen WWF:n valistus- ja vaikutustyötä. Tätä tärkeämpää avustuskohdetta on vaikea keksiä!
Meille suomalaisille on kunnia-asia pelastaa maailman harvinaisin hylje sukupuutolta. Jos saimaannorppa häviää Saimaalta, se häviää koko maailmasta. Liity pelastajien eturiviin.
Uhat ja ratkaisumme
Norpat hukkuvat kalaverkkoihin | Vaikutamme päätöksentekoon kalastusrajoituksista
Ilmastonmuutos sulattaa pesäkinokset | Kolaamme pesäkinoksia vähälumisina talvina
Liikkuminen pesien lähellä häiritsee norppia | Julistamme vuosittain pesärauhan
Geneettisen vaihtelun vähyys heikentää norppien sopeutumiskykyä | Aloitimme suojelututkimuksen Suomessa 1970-luvulla
Norpan tilanne yhä monille tuntematon | Innostamme tiedolla: Norppalive, ympäristökasvatus, Norppagalleria
Tukesi merkitsee
Luonnonsuojelu on kestävyyslaji, joten sinä säännöllisenä tukijana eli kummina olet todella tärkeä. Aloitimme saimaannorpan suojelun jo vuonna 1979, minkä jälkeen norppakanta on kasvanut Saimaalla. Saimaannorppa on kuitenkin edelleen erittäin uhanalainen ja tarvitsee suojelua vielä pitkään.
Jokainen euro tulee tarpeeseen. Varoista noin 80% käytetään tehokkaasti suoraan luonnonsuojelun tarpeisiin. Noin 20% käytetään raportointiin, hallintoon ja varainhankintaan.
Mitä kummien tuella tehdään?
-
Varusteet vapaaehtoisille apukinoskolauksiin
-
Saimaannorpan poikasten pesälaskentojen kulut
-
Suojelututkimuksen taloudellinen tukeminen
-
Vaatimusten ja aloitteiden laatiminen päätöksentekijöille
-
Norpparekisterin kehittäminen suojelutyön tueksi
Kummina pysyt ajan tasalla
Kummina saat ajankohtaista tietoa luonnon tilasta ja tukijuuskohteestasi niin uutiskirjeiden, kummiuutisten kuin WWF-lehdenkin muodossa.
Saimaannorppa edustaa uhanalaista luontoa, jonka selviytyminen on meistä kiinni. On kunniatehtävä olla mukana suojelemassa ainutlaatuista järvihyljettä ja sen valtakuntaa.
Saimaannorppa edustaa uhanalaista luontoa, jonka selviytyminen on meistä kiinni. On kunniatehtävä olla mukana suojelemassa ainutlaatuista järvihyljettä ja sen valtakuntaa.
Uhanalaisten kissaeläinten tulevaisuus on veitsenterällä. Ikonisten lajien ahdingon syynä on ihmisen toiminta: elinalueiden hävittäminen, salametsästys ja ilmastonmuutos.
Erityisesti isot kissaeläimet, kuten tiikerit ja lumileopardit, ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta avainlajeja. Petoeläinten väheneminen voi sekoittaa kokonaisen ekosysteemin, jolloin seuraukset ovat vakavat myös ihmiselle. Meillä on tilanteen muuttamiseksi ratkaisuja, mutta niiden toteuttaminen on mahdollista vain säännöllisten tukijoidemme avulla. Ryhdy kissaeläinten pelastajaksi WWF:n kummina!
Uhat ja ratkaisumme
Kissaeläinten elintila kapenee: Tiikerit ovat menettäneet 93 prosenttia niiden historiallisista elinalueista ihmisen toiminnan seurauksena. Luonnonvaraisia tiikereitä on maapallolla enää alle 4000 yksilöä. | Suojelemme kissaeläimiä sekä niiden elinalueita. Tavoitteenamme on tuplata villien tiikerien määrä vuoden 2010 tasosta vuoteen 2022 mennessä.
Infrastruktuurin rakentamisen ja salametsästyksen lisäksi lumileopardeja uhkaa ilmaston lämpeneminen, joka vaikeuttaa lajin ravinnonsaantia ja tuhoaa elinympäristöjä. Lumileopardeja on enää 4 000–6500 yksilöä. | Suojelualueiden perustamisen ja tukemisen lisäksi vaikutamme ilmastopolitiikkaan maailmanlaajuisen verkostomme voimin.
Metsäkato ajaa monia kissaeläimiä ahdinkoon. Amazonin sademetsien viime vuosien rajuista paloista kärsivät etenkin jaguaarit, jotka vaativat laajan elintilan selviytyäkseen. | Suojelemme maailman metsiä sekä toimimalla kentällä että vaikuttamalla päättäjiin. Tavoitteemme on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä.
Salametsästys ja laiton villieläinkauppa uhkaavat ikonisia kissaeläimiä. Eläinten osilla käydään raakaa miljardibisnestä, joka liittyy myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen. | Toimimme yhteistyössä valtioiden kanssa laittomien eläinmarkkinoiden sulkemiseksi ja kuluttajien tietoisuuden lisäämiseksi. Teemme kenttätyötä esimerkiksi poistamalla ansalankoja.
Ahdingossa ovat nyt myös lajit, joista ei ole aiemmin tarvinnut kantaa niin suurta huolta. Esimerkiksi leijonien määrä on vähentynyt puoleen 25 vuodessa elinympäristöjen katoamisen seurauksena | Leijonien populaatiot myös elpyvät nopeasti, mikäli siihen annetaan mahdollisuus. Siksi panostamme etenkin suojelualueiden valvontaan ja kehittämiseen.
Koronapandemia on vähentänyt luontoturismia. Sekä suojelualueiden että turismista elantonsa saavien ihmisten tulot ovat romahtaneet. Tämä yhdessä vähentyneen valvonnan kanssa on johtanut salametsästyksen lisääntymiseen. | Vaadimme päättäjiltä luonnon huomioivaa talouselvytystä koronakriisin ratkaisemisessa. Parantamalla luonnon monimuotoisuutta alennamme myös riskiä uusien tautiepidemioiden leviämiseen.
Tukesi merkitsee
Isojen kissaeläinten suojelussa on suuria haasteita, mutta tutkimukset osoittavat, että toimenpiteet tuottavat merkittäviä tuloksia. Esimerkiksi ensimmäistä kertaa sataan vuoteen luonnonvaraisten tiikereiden määrä on nyt nousussa.
Säännöllisenä tukijana eli kummina olet todella tärkeä. Jokainen euro tulee tarpeeseen. Varoista noin 80% käytetään suoraan luonnonsuojelun tarpeisiin. Noin 20% käytetään raportointiin, hallintoon ja varainhankintaan, mikä mahdollistaa pitkäjänteisen suojelutyön.
Mitä kummien tuella tehdään?
-
Tuemme suojelualueiden perustamista, kehittämistä ja ylläpitämistä
-
Ehkäisemme salametsästystä ja villieläinkauppaa
-
Suojelemme maailman metsiä ja ennallistamme niitä takaisin luonnontilaisiksi
-
Tuemme tutkimuksia, joiden avulla suojelutoimia voidaan kohdistaa tehokkaasti
-
Seuraamme kantojen kehitystä esimerkiksi riistakameroiden ja satelliittipantojen avulla
-
Vaikutamme ilmastopolitiikkaan ja valvomme ilmastosopimusten noudattamista
-
Koulutamme ja varustamme paikallisia vapaaehtoisia suojelutyöhön
-
Työskentelemme luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimpien ekosysteemien säilyttämiseksi
Kummina pysyt ajan tasalla
Kummina saat ajankohtaista tietoa luonnon tilasta ja tukijuuskohteestasi niin uutiskirjeiden, kummiuutisten kuin WWF-lehdenkin muodossa.
Auta suojelemaan uljaita kissaeläimiä, joita uhkaa salametsästys, ilmastonmuutos ja elinalueiden hävittäminen. Ihminen on näiden ikonisten lajien suurin vihollinen, mutta ihminen voi olla myös niiden pelastaja.
Auta suojelemaan uljaita kissaeläimiä, joita uhkaa salametsästys, ilmastonmuutos ja elinalueiden hävittäminen. Ihminen on näiden ikonisten lajien suurin vihollinen, mutta ihminen voi olla myös niiden pelastaja.
Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Suurin syy sen huonoon tilaan on ihmisen toimet. Itämeri on myös meidän ainoa meremme, joten pidetään yhdessä huolta sen ainutlaatuisesta luonnosta. Nyt on toimittava, jotta myös tulevat sukupolvet saavat nauttia rakkaasta merestämme. Liity pelastajien joukkoon!
Uhat ja ratkaisumme
Moni Itämeren laji kärsii jo ilmastonmuutoksen vaikutuksista | Edistämme suojelualueiden perustamista ja vaadimme vedenalaista suojelua
Ravinteiden aiheuttama rehevöityminen on Itämeren ongelmista suurin | Rakennamme kosteikkoja, ennallistamme soita ja vaikutamme maatalouspolitiikkaan
Suurin osa Itämeren vaelluskaloista on uhanalaisia, koska kulku kutupaikoille on estetty | Poistamme turhia patoja ja vaellusesteitä ympäri Suomen
Öljyonnettomuuden vaikutukset herkkään Itämereen ovat erittäin vakavia | Ylläpidämme ja koulutamme vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkoja
Itämeren antimien käyttö on kestämätöntä | Edistämme kestävää kalastusta ja kannustamme kestäviin ruokavalintoihin
Tukesi merkitsee
Luonnonsuojelu on kestävyyslaji, joten sinä säännöllisenä tukijana eli kummina olet todella tärkeä. Itämeren ongelmat voidaan parantaa vain valtioiden rajat ylittävällä, pitkäjänteisellä yhteistyöllä. WWF toimii tehokkaasti kaikissa Itämeren maissa.
Tavoitteenamme on Itämeren palauttaminen hyvään ekologiseen tilaan sekä terveet ja elinvoimaiset eliöyhteisöt. Jokainen euro tulee tarpeeseen. Varoista noin 80% käytetään tehokkaasti suoraan luonnonsuojelun tarpeisiin. Noin 20% käytetään raportointiin, hallintoon ja varainhankintaan.
Mitä kummien tuella tehdään?
-
Uhanalaisten lajien auttaminen, mm. itämerennorpan laskentojen rahoitus
-
Rannikkovesien tilan parantaminen rakentamalla kosteikkoja ja ennallistamalla soita
-
Itämeren valtioiden suojelutoimenpiteiden valvominen ja tiedon jakaminen
-
Vaelluskalojen lisääntymistä estävien turhien patojen purkutyöt
-
Vaikuttamistyö EU:n ja Suomen meripolitiikassa
-
Vapaaehtoisten öljyntorjuntajoukkojen varustaminen
-
Tiedonvälitys, mm. Kalaopas kuluttajien ja kalakauppiaiden kestäviin valintoihin
Kummina pysyt ajan tasalla
Kummina saat ajankohtaista tietoa luonnon tilasta ja tukijuuskohteestasi niin uutiskirjeiden, kummiuutisten kuin WWF-lehdenkin muodossa.
Olen ollut WWF:n Itämeri-kummina jo yli 10 vuotta, koska meri on minulle rakas ja se tarvitsee meidän kaikkien apua.
Olen ollut WWF:n Itämeri-kummina jo yli 10 vuotta, koska meri on minulle rakas ja se tarvitsee meidän kaikkien apua.
Arktisen alueen kohtalo vaikuttaa koko maapallon tulevaisuuteen. Jäätiköiden sulaminen pohjoisessa nostaa merenpintaa toisella puolella maapalloa. Osaa alueen lajeista, kuten jääkarhuja, ei tavata missään muualla. Lumesta ja jäästä riippuvaisten eläinten tulevaisuus on vakavasti uhattuna jo nyt – myös Suomessa. Lumi-kummina olet pelastamassa pohjoista luontoa.
Uhat ja ratkaisumme
Arktinen alue lämpenee kaksi kertaa muuta maapalloa nopeammin | Vaikutamme ilmastopolitiikkaan ja -neuvotteluihin
Jääkarhujen ja ihmisten yhteenotot lisääntyvät ilmaston lämmetessä | Tuemme konflikteja ehkäiseviä partioita
Naali ei enää pesi Suomessa | Tuemme ruokinta-automaattien ylläpitoa Suomen Lapissa
Jäämerelle kulkeutuu muovijätettä arktisen alueen ulkopuolelta | Toimimme maailmanlaajuisesti muovijätteen vähentämiseksi
Raskas polttoöljy kiihdyttää arktisen alueen lämpenemistä | Ajamme raskaan polttoöljyn käytön kieltämistä alueella
Arktisten lajien elintila kapenee | Edistämme luonnonsuojelualueiden perustamista alueelle
Tukesi merkitsee
Luonnonsuojelu on kestävyyslaji, joten sinä säännöllisenä tukijana eli kummina olet todella tärkeä. Jotta voisimme turvata arktisten lajien säilymisen tulevaisuudessa, tulee ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä arktisen luonnon suojeluun, seurantaan ja tutkimukseen panostaa entistä voimakkaammin.
Jokainen euro tulee tarpeeseen. Varoista noin 80% käytetään tehokkaasti suoraan luonnonsuojelun tarpeisiin. Noin 20% käytetään raportointiin, hallintoon ja varainhankintaan.
Mitä kummien tuella tehdään?
-
Konflikteja estävien jääkarhupartioiden toiminnan rahoitus
-
Naalin ruoka-automaattien rahoitus Suomen lapissa
-
Tutkimushankkeiden tukeminen, mm. jääkarhujen ja kiljuhanhien satelliittiseuranta
-
Itämerennorpan laskentojen kulut ja tunnistustutkimuksen tukeminen
-
Ilmastopolitiikkaan vaikuttaminen ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin osallistuminen
Kummina pysyt ajan tasalla
Kummina saat ajankohtaista tietoa luonnon tilasta ja tukijuuskohteestasi niin uutiskirjeiden, kummiuutisten kuin WWF-lehdenkin muodossa.
”Pohjoinen, luminen luonto on mielestäni maailman kaunein. Se ei saa kadota. Tuen WWF:n työtä arktisten lajien suojelemiseksi.”
”Pohjoinen, luminen luonto on mielestäni maailman kaunein. Se ei saa kadota. Tuen WWF:n työtä arktisten lajien suojelemiseksi.”
Sademetsissä elää 2/3 maapallon eläin- ja kasvilajeista, ja ne ovat vakavasti uhattuna elinalueiden kapenemisen vuoksi. Joka minuutti häviää jopa 27 jalkapallokentällistä sademetsää. Metsiä kaadetaan ja poltetaan erityisesti kestämättömän maatalouden takia. Trooppisten metsien tuhoutuminen kiihdyttää luonnon monimuotoisuuden häviämisen lisäksi ilmastonmuutosta. Liity WWF:n Sademetsä-kummiksi ja olet eturivissä suojelemassa maailman lajirikkaimpia elinympäristöjä. Metsät ovat elinehto kaikelle elämälle.
Uhat ja ratkaisumme
Metsäpalojen määrä globaalisti oli jo huhtikuuhun 2020 mennessä 13 % suurempi kuin vuonna 2019 | Vaadimme koko verkostomme voimin valtioilta välitöntä reagointia palojen pysäyttämiseksi
Viimeisen sadan vuoden aikana olemme menettäneet jopa 97 prosenttia maailman villeistä tiikereistä | Vähennämme salametsästystä ja villieläintuotteiden kysyntää pysäyttääksemme laittoman villieläinkaupan
Yli 100 000 orankia on menetetty vain 16 vuodessa Borneossa | Sitoutamme plantaasi- ja metsäyhtiöitä orankien sekä muiden lajien suojeluun Borneolla
Maailman hieman yli tuhatta vuorigorillaa uhkaa elinympäristöjen pieneneminen ja ilmastonmuutos | Torjumme ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja etsimme keinoja niin lajien kuin ihmisten sään ääri-ilmiöihin sopeutumiseen
Sumatransarvikuonoja arvoidaan olevan enää noin 80 | Siirrämme yksilöitä elinalueille joissa on paremmat mahdollisuudet selvitä
Metsäkato uhkaa laajasti maailman luonnon monimuotoisuutta | Suojelemme lajien elinympäristöjä esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa Indonesiassa ja Mekongin alueella sekä Afrikan sademetsissä ja Amazonilla
Tukesi merkitsee
Luonnonsuojelu on kestävyyslaji, joten sinä säännöllisenä tukijana eli kummina olet todella tärkeä. WWF:n tavoitteena on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä sekä saattaa puolet maailman metsistä suojelun tai kestävän käytön piiriin. Viime vuosien aikana sademetsistä on löydetty satoja ennestään tuntemattomia kasvi- ja eläinlajeja. Elinympäristöjen tuhoutumisen vuoksi saatamme menettää lajeja pysyvästi jo ennen kuin ne edes löydetään.
Jokainen euro tulee tarpeeseen. Varoista noin 80% käytetään tehokkaasti suoraan luonnonsuojelun tarpeisiin. Noin 20% käytetään raportointiin, hallintoon ja varainhankintaan.
Mitä kummien tuella tehdään?
-
Metsien ennallistaminen takaisin luonnontilaisiksi
-
TUEMME SUOJELUALUEIDEN HALLINTOA JA NIITÄ YHDISTÄVIEN METSÄKÄYTÄVIEN PERUSTAMISTA
-
Vastuullisesta tuotannosta kertovien sertifikaattien, kuten puutuotteiden FSC:n, kehittäminen
-
Kyläyhteisöjen kouluttaminen ja varustaminen suojelemaan metsiä metsäpaloilta
-
Tiedotustyö kulutustottumuksien muuttamiseksi ja metsäkadon pysäyttämiseksi
-
Kehittyvissä maissa paikallisväestöä osallistavan kylämetsätalouden tukeminen
Kummina pysyt ajan tasalla
Kummina saat ajankohtaista tietoa luonnon tilasta ja tukijuuskohteestasi niin uutiskirjeiden, kummiuutisten kuin WWF-lehdenkin muodossa.
Me emme saa tuhota ja surkastuttaa metsiä ja samalla viedä tätä puhtaan ilman tuottamaa elämystä jälkeläisiltämme. Koen myös äärimmäisen tärkeänä metsien monimuotoisuuden säilymisen ja siksi olen mukana WWF:n toiminnassa Sademetsä-kummina.
Me emme saa tuhota ja surkastuttaa metsiä ja samalla viedä tätä puhtaan ilman tuottamaa elämystä jälkeläisiltämme. Koen myös äärimmäisen tärkeänä metsien monimuotoisuuden säilymisen ja siksi olen mukana WWF:n toiminnassa Sademetsä-kummina.