Liity
kummiksi
Valitse
kohde
Sinua tarvitaan. Ilman säännöllisiä kuukausilahjoittajia moni uhattu luontokohde jäisi ilman apua. Sitä vahvempia olemme mitä enemmän meitä on.
Tukesi merkitsee
Meidän tavoitteemme on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. Kummina olet ratkaisemassa kanssamme maapallon vakavimpia ympäristöongelmia.
WWF on kasvanut pienestä, uhanalaisten lajien suojeluun keskittyvästä järjestöstä maailman vaikuttavimmaksi ympäristöjärjestöksi, jolla on toimintaa yli 100 maassa. Sinä säännöllisenä tukijana eli kummina mahdollistat pitkäjänteisen ympäristönsuojelutyömme.
Yli puolet toimintamme rahoituksesta tulee yksityisiltä ihmisiltä ja jokainen euro tulee tarpeeseen. Varoista vähintään 70 % käytetään luonnonsuojelun tarpeisiin ja enintään 30 % käytetään raportointiin, hallintoon ja varainhankintaan.
Kummina pysyt ajan tasalla
Kummina saat ajankohtaista tietoa luonnon tilasta ja tukijuuskohteestasi niin uutiskirjeiden, kummiuutisten, tapahtumien kuin WWF-lehdenkin muodossa.
Monimuotoinen luonto on kaiken elämän edellytys maapallollamme. Silti luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana.
- Selkärankaisten lajien populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 73 % vuodesta 1970. (Living Planet Report)
- Maapallomme tutkituista lajeista jo 28 % on uhanalaisia. (Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN)
- Nykykehityksellä yli miljoona lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon. (Kansainvälinen luontopaneeli IPBES)
- Suomen tutkituista lajeista uhanalaisia on jo 2 667 eli joka yhdeksäs. (Suomen lajien Punainen kirja)
- Luontokato on yksi suurimmista uhkista maailmantaloudelle. (Maailman Talousfoorumi WEF)
Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla. Luonto tarvitsee hyväntekijöitä enemmän kuin koskaan – nyt on kiire toimia yhdessä.
Tukeasi tarvitaan nyt
WWF työskentelee kaikilla mantereilla ja merialueilla ratkaisemassa ympäristökriisejä. Yleiskummina lahjoituksesi menee aina sinne, missä apua parhaillaan tarvitaan. Tässä akuutteja uhkia, joiden ehkäisemiseksi työskentelemme juuri nyt.
Suomessa avohakataan metsää vuosittain noin 140 000 jalkapallokentällistä
Lähes 80 % maamme metsätyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi, muun muassa korvet, lehdot ja vanhat kangasmetsät. Myös monet metsiemme ikoniset lajit, kuten ahma, susi, liito-orava ja valkoselkätikka ovat uhanalaisia. Monimuotoiset metsät ovat elintärkeitä myös ihmisille, niin terveyden, toimeentulon kuin ilmastomuutoksen hillitsemisen kannalta. Kummina olet vaikuttamassa metsäpolitiikkaan, vaatimassa suojelualueiden lisäämistä ja ekologisesti kestävää metsätaloutta sekä suojelemassa lajeja.
Yhä useampi kasveja pölyttävä hyönteislaji on ajautumassa kohti sukupuuttoa
Maailmanlaajuisesti pölyttäjiä uhkaa muun muassa tehomaatalous, kasvinsuojeluaineiden käyttö, vieraslajit ja ilmastonmuutos. Suomessa monet kasveja pölyttävät hyönteiset kärsivät etenkin niittyjen ja luonnonlaitumien häviämisestä ja umpeenkasvusta. Tämä on huono uutinen paitsi luonnon monimuotoisuuden, myös ruokaturvamme kannalta, sillä noin 75 % maapallon viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä. Kummien tuella suojelemme pölyttäjiä esimerkiksi kunnostamalla niiden elinympäristöjä sekä vaikuttamalla yrityksiin ja maatalouspolitiikkaan.
Ihminen käyttää noin 7 kuukaudessa koko vuoden uusiutuvat luonnonvarat
Ja jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvittaisiin noin neljä maapalloa. Ylikuluttavien elämäntapojen ja teollisuuden liiallisen luonnonvarojen kulutuksen aiheuttama luontokato uhkaa tulevien sukupolvien mahdollisuutta hyvään elämään. Kummina olet vaikuttamassa yrityksiin ja valtioihin luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseksi, edistämässä kestäviä ruokavalintoja, ohjaamassa sijoituksia kestäviksi sekä auttamassa ihmisiä tekemään luontoystävällisiä kulutusvalintoja arjessaan.
Maailman merissä on yli 150 miljoonaa tonnia muovijätettä
Mikäli nykyistä kehitystä ei pysäytetä, merten muoviroska saattaa jopa nelinkertaistua vuoteen 2050 mennessä. Nyt on kiire toimia: muovijätteen on arvioitu tappavan 100 000 merinisäkästä vuosittain ja yli 900 mereisen lajin on todettu sotkeutuneen muoviin tai nielleen sitä. Kummina tuet muovijäteongelman ratkaisemista, merilajien suojelua, muoviroskan keruutalkoita, muovin käytön vähentämistä yrityksiin vaikuttamalla ja kuluttajien tietoisuutta lisäämällä sekä YK:n muoviroskasopimuksen läpiviemistä.
90 % afrikannorsuista on tapettu viimeisen sadan vuoden aikana
Norsujen lisäksi raakaa miljardibisnestä käydään muun muassa sarvikuonojen, muurahaiskäpyjen ja kissaeläinten osilla, joita käytetään uskomushoidoissa ja statussymboleina. Kummina tuellasi koulutetaan ja varustetaan salametsästyksen vastaisia partioita, vaikutetaan hallituksiin laittoman villieläinkaupan pysäyttämiseksi ja kampanjoidaan kysynnän pienentämiseksi.
Mitä kummien tuella tehdään?
Tavoitteemme on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. WWF on kasvanut pienestä, uhanalaisten lajien suojeluun keskittyvästä hyväntekeväisyysjärjestöstä vaikuttavaksi ympäristötoimijaksi, jolla on toimintaa yli 100 maassa. Olemme saaneet yli puoli vuosisataa kestäneellä matkallamme aikaan historiallisia suojeluvoittoja, joiden eteen on usein tehty vuosien, jopa vuosikymmenten työ. Luonnonsuojelussa ei ole pikavoittoja.
Kummien kuukausittainen lahjoitus takaa sen, että pitkäjänteinen ja vaikuttava luonnonsuojelu on mahdollista. Yli puolet toimintamme rahoituksesta tulee yksityisiltä ihmisiltä. Varoista vähintään 70 % käytetään luonnonsuojelun tarpeisiin ja enintään 30 % käytetään raportointiin, hallintoon ja varainhankintaan.
-
Toimimme kentällä
Suojelemme uhanalaisia eläimiä ja kasveja sekä niiden elinympäristöjä, kuten sademetsiä, meriä, virtavesiä ja arktista aluetta. Kehitysyhteistyöhankkeissamme koulutamme paikallisia tekemään itse suojelutyötä esimerkiksi metsien hyväksi. Suomessa luonnonsuojelujoukkoihimme kuluu tuhansia vapaaehtoisia.
-
Vaikutamme päätöksentekoon
Olemme mukana merkittävimmissä kansainvälisissä ilmasto- ja ympäristökokouksissa vaikuttamassa niiden lopputulokseen. Suomessa vaikutamme mm. lakien valmisteluun ja hallituksen ohjelmiin. Kannustamme yrityksiä toimimaan vastuullisesti ja ihmisiä tekemään ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja arjessaan.
-
Tuotamme tietoa
Tuotamme säännöllisesti selvityksiä ja raportteja luonnon tilasta. Seuraamme tiiviisti eri uhanalaisten lajien tilannetta ja tuotamme ratkaisuja niiden suojelemiseksi. Joka toinen vuosi ilmestyvä Living Planet -raporttimme seuraa maapallon luonnon monimuotoisuuden tilan ja ihmisten ekologisen jalanjäljen kehitystä ja vaikutusta sekä esittää ratkaisuja tilanteen parantamiseksi.
Kummina pysyt ajan tasalla
Kummina saat ajankohtaista tietoa luonnon tilasta ja työmme tuloksista sekä kummiuutisten että neljä kertaa vuodessa ilmestyvän WWF-lehden muodossa.
Ilmaston lämpeneminen ihmisen toiminnan seurauksena on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistämme. Nykytoimilla maapallon keskilämpötila nousisi 2,5 asteeseen, ja jo 1,5 asteen rajan ylittäminen tarkoittaisi katastrofaalisia seurauksia luonnolle ja ihmisille. Ilmastotyömme tärkein tavoite on rajata ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Se on vielä mahdollista, ja sinä voit auttaa.
Uhat ja ratkaisumme
Lämpöaallot, maastopalot, tulvat, myrskyt ja muut sään ääri-ilmiöt vahvistuvat ilmastonmuutoksen myötä. | Teemme verkostomme voimin töitä sään ääri-ilmiöihin varautumiseksi kuin myös tuhojen korjaamiseksi ja elinympäristöjen ennallistamiseksi
Suomen uhanalaisista lajeista jo moni kärsii ilmaston lämpenemisestä | Autamme lajeja sopeutumaan vähälumisiin talviin
Metsäkato kiihdyttää ilmastonmuutosta | Torjumme metsäkatoa Suomen lisäksi mm. Himalajalla, Borneolla ja Itä-Afrikassa
Sään ääri-ilmiöt vaikeuttavat ruoantuotantoamme | Edistämme kestävää ruuantuotantoa ja -kulutusta
Ilmastonmuutos lisää lajien sukupuuttoa ympäri maailman | Teemme töitä lajien suojelemiseksi koko kansainvälisen verkostomme voimin
Huomattava osa arktisen alueen ympärivuotisesta jääpeitteestä on jo hävinnyt | Vaikutamme ilmastopolitiikkaan Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti
Tukesi merkitsee
Luonnonsuojelu on kestävyyslaji, joten sinä säännöllisenä tukijana eli kummina olet todella tärkeä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii paljon erilaista työtä. Torjumme ilmastonmuutosta niin vaikuttamalla poliittisiin päätöksiin ja ilmastoystävällisiin sijoituksiin kuin kolaamalla pesäkinoksia saimaannorpalle.
Jokainen euro tulee tarpeeseen. Varoista vähintään 70 % käytetään luonnonsuojelun tarpeisiin ja enintään 30 % käytetään raportointiin, hallintoon ja varainhankintaan.
Mitä kummien tuella tehdään?
-
Ilmastonmuutoksesta kärsivien eläinten ja lajien suojelutyö kaikkialla maailmassa
-
Metsäkadon torjuminen suojelemalla, kasvattamalla ja ennallistamalla metsiä
-
Suojelualueiden perustaminen Suomessa ja ulkomailla
-
Poliittisiin päätöksiin vaikuttaminen Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti
-
Kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin osallistuminen ja ilmastosopimusten noudattamisen valvominen
-
Luonnonvarojen ylikulutuksen hillitseminen sekä ruuantuotannon ja -kulutuksen ohjaaminen ilmastoystävällisiksi
-
Ihmisten ja lajien auttaminen sopeutumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin
Kummina pysyt ajan tasalla
Kummina saat ajankohtaista tietoa luonnon tilasta ja tukijuuskohteestasi niin uutiskirjeiden, kummiuutisten kuin WWF-lehdenkin muodossa.
Meille suomalaisille on kunnia-asia pelastaa maailman harvinaisin hylje sukupuutolta. Jos saimaannorppa häviää Saimaalta, se häviää koko maailmasta. Liity pelastajien eturiviin.
Uhat ja ratkaisumme
Ilmastonmuutos sulattaa pesäkinokset | Kolaamme pesäkinoksia vähälumisina talvina
Liikkuminen pesien lähellä häiritsee norppia | Julistamme vuosittain pesärauhan
Norpat hukkuvat kalaverkkoihin | Vaikutamme päätöksentekoon kalastusrajoituksista
Geneettisen vaihtelun vähyys heikentää norppien sopeutumiskykyä | Aloitimme suojelututkimuksen Suomessa 1970-luvulla
Norpan tilanne yhä monille tuntematon | Innostamme tiedolla: Norppalive, ympäristökasvatus, Norppagalleria
Tukesi merkitsee
Luonnonsuojelu on kestävyyslaji, joten sinä säännöllisenä tukijana eli kummina olet todella tärkeä. Aloitimme saimaannorpan suojelun jo vuonna 1979, minkä jälkeen norppakanta on kasvanut Saimaalla. Saimaannorppa on kuitenkin edelleen erittäin uhanalainen ja tarvitsee suojelua vielä pitkään.
Jokainen euro tulee tarpeeseen. Varoista vähintään 70 % käytetään luonnonsuojelun tarpeisiin ja enintään 30 % käytetään raportointiin, hallintoon ja varainhankintaan.
Mitä kummien tuella tehdään?
-
Varusteet vapaaehtoisille apukinoskolauksiin
-
Saimaannorpan poikasten pesälaskentojen kulut
-
Suojelututkimuksen taloudellinen tukeminen
-
Vaatimusten ja aloitteiden laatiminen päätöksentekijöille
-
Norpparekisterin kehittäminen suojelutyön tueksi
Kummina pysyt ajan tasalla
Kummina saat ajankohtaista tietoa luonnon tilasta ja tukijuuskohteestasi niin uutiskirjeiden, kummiuutisten kuin WWF-lehdenkin muodossa.
Uhanalaisten kissaeläinten tulevaisuus on veitsenterällä. Ikonisten lajien ahdingon syynä on ihmisen toiminta: elinalueiden hävittäminen, salametsästys ja ilmastonmuutos.
Erityisesti isot kissaeläimet, kuten tiikerit ja lumileopardit, ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta avainlajeja. Petoeläinten väheneminen voi sekoittaa kokonaisen ekosysteemin, jolloin seuraukset ovat vakavat myös ihmiselle. Meillä on tilanteen muuttamiseksi ratkaisuja, mutta niiden toteuttaminen on mahdollista vain säännöllisten tukijoidemme avulla. Ryhdy kissaeläinten pelastajaksi WWF:n kummina!
Uhat ja ratkaisumme
Salametsästys ja laiton villieläinkauppa uhkaavat ikonisia kissaeläimiä. Eläinten osilla käydään raakaa miljardibisnestä, joka liittyy myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen. | Toimimme yhteistyössä valtioiden kanssa laittomien eläinmarkkinoiden sulkemiseksi ja kuluttajien tietoisuuden lisäämiseksi. Teemme kenttätyötä esimerkiksi poistamalla ansalankoja.
Olemme menettäneet jopa 96 prosenttia maailman villeistä tiikereistä alkaen 1900-luvun alusta. Luonnonvaraisia tiikereitä on maapallolla enää noin 5500 yksilöä. | Suojelemme tiikereitä ja niiden elinympäristöjä, ehkäisemme salametsästystä, kartoitamme tiikerikannan kokoa ja työskentelemme yhdessä paikallisten ihmisten kanssa tiedon lisäämiseksi
Infrastruktuurin rakentamisen ja salametsästyksen lisäksi lumileopardeja uhkaa ilmaston lämpeneminen, joka vaikeuttaa lajin ravinnonsaantia ja tuhoaa elinympäristöjä. Lumileopardeja on enää 4 000–6500 yksilöä. | Suojelualueiden perustamisen ja tukemisen lisäksi vaikutamme ilmastopolitiikkaan maailmanlaajuisen verkostomme voimin.
Metsäkato ajaa monia kissaeläimiä ahdinkoon. Amazonin sademetsien viime vuosien rajuista paloista kärsivät etenkin jaguaarit, jotka vaativat laajan elintilan selviytyäkseen. | Suojelemme maailman metsiä sekä toimimalla kentällä että vaikuttamalla päättäjiin. Tavoitteemme on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä.
Ahdingossa ovat nyt myös lajit, joista ei ole aiemmin tarvinnut kantaa niin suurta huolta. Esimerkiksi leijonien määrä on vähentynyt puoleen 25 vuodessa elinympäristöjen katoamisen seurauksena | Leijonien populaatiot myös elpyvät nopeasti, mikäli siihen annetaan mahdollisuus. Siksi panostamme etenkin suojelualueiden valvontaan ja kehittämiseen.
Tukesi merkitsee
Isojen kissaeläinten suojelussa on suuria haasteita, mutta tutkimukset osoittavat, että toimenpiteet tuottavat merkittäviä tuloksia. Esimerkiksi ensimmäistä kertaa sataan vuoteen luonnonvaraisten tiikereiden määrä on nyt kasvussa.
Säännöllisenä tukijana eli kummina olet todella tärkeä. Jokainen euro tulee tarpeeseen. Varoista vähintään 70 % käytetään luonnonsuojelun tarpeisiin ja enintään 30 % käytetään raportointiin, hallintoon ja varainhankintaan.
Mitä kummien tuella tehdään?
-
Tuemme suojelualueiden perustamista, kehittämistä ja ylläpitämistä
-
Ehkäisemme salametsästystä ja villieläinkauppaa
-
Suojelemme maailman metsiä ja ennallistamme niitä takaisin luonnontilaisiksi
-
Tuemme tutkimuksia, joiden avulla suojelutoimia voidaan kohdistaa tehokkaasti
-
Seuraamme kantojen kehitystä esimerkiksi riistakameroiden ja satelliittipantojen avulla
-
Vaikutamme ilmastopolitiikkaan ja valvomme ilmastosopimusten noudattamista
-
Koulutamme ja varustamme paikallisia vapaaehtoisia suojelutyöhön
-
Työskentelemme luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimpien ekosysteemien säilyttämiseksi
Kummina pysyt ajan tasalla
Kummina saat ajankohtaista tietoa luonnon tilasta ja tukijuuskohteestasi niin uutiskirjeiden, kummiuutisten kuin WWF-lehdenkin muodossa.
Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Suurin syy sen huonoon tilaan on ihmisen toimet. Itämeri on myös meidän ainoa meremme, joten pidetään yhdessä huolta sen ainutlaatuisesta luonnosta. Nyt on toimittava, jotta myös tulevat sukupolvet saavat nauttia rakkaasta merestämme. Liity pelastajien joukkoon!
Uhat ja ratkaisumme
Öljyonnettomuuden vaikutukset herkkään Itämereen ja sen lajistoon ovat erittäin vakavia | Ylläpidämme ja koulutamme vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkoja
Ravinteiden aiheuttama rehevöityminen on Itämeren ongelmista suurin, sen seurauksena esimerkiksi sinilevän määrä lisääntyy | Rakennamme kosteikkoja, ennallistamme soita ja vaikutamme maatalouspolitiikkaan
Moni Itämeren laji kärsii jo ilmastonmuutoksen vaikutuksista | Edistämme suojelualueiden perustamista ja vaadimme vedenalaista suojelua
Suurin osa Itämeren vaelluskaloista on uhanalaisia, koska kulku kutupaikoille on estetty | Poistamme turhia patoja ja vaellusesteitä ympäri Suomen
Itämeren antimien käyttö on kestämätöntä | Edistämme kestävää kalastusta ja kannustamme kestäviin ruokavalintoihin
Tukesi merkitsee
Luonnonsuojelu on kestävyyslaji, joten sinä säännöllisenä tukijana eli kummina olet todella tärkeä. Itämeren ongelmat voidaan parantaa vain valtioiden rajat ylittävällä, pitkäjänteisellä yhteistyöllä. WWF toimii tehokkaasti kaikissa Itämeren maissa.
Tavoitteenamme on Itämeren palauttaminen hyvään ekologiseen tilaan sekä terveet ja elinvoimaiset eliöyhteisöt. Jokainen euro tulee tarpeeseen. Varoista vähintään 70 % käytetään luonnonsuojelun tarpeisiin ja enintään 30 % käytetään raportointiin, hallintoon ja varainhankintaan.
Mitä kummien tuella tehdään?
-
Uhanalaisten lajien auttaminen, mm. itämerennorpan laskentojen rahoitus
-
Rannikkovesien tilan parantaminen rakentamalla kosteikkoja ja ennallistamalla soita
-
Itämeren valtioiden suojelutoimenpiteiden valvominen ja tiedon jakaminen
-
Vaelluskalojen lisääntymistä estävien turhien patojen purkutyöt
-
Vaikuttamistyö EU:n ja Suomen meripolitiikassa
-
Vapaaehtoisten öljyntorjuntajoukkojen varustaminen
-
Tiedonvälitys, mm. Kalaopas kuluttajien ja kalakauppiaiden kestäviin valintoihin
Kummina pysyt ajan tasalla
Kummina saat ajankohtaista tietoa luonnon tilasta ja tukijuuskohteestasi niin uutiskirjeiden, kummiuutisten kuin WWF-lehdenkin muodossa.
Arktisen alueen kohtalo vaikuttaa koko maapallon tulevaisuuteen. Jäätiköiden sulaminen pohjoisessa nostaa merenpintaa toisella puolella maapalloa. Osaa alueen lajeista, kuten jääkarhuja, ei tavata missään muualla. Lumesta ja jäästä riippuvaisten eläinten tulevaisuus on vakavasti uhattuna jo nyt – myös Suomessa. Lumi-kummina olet pelastamassa pohjoista luontoa.
Uhat ja ratkaisumme
Naali on maamme uhanalaisin nisäkäs, joka ei ole ennen vuotta 2022 pesinyt Suomessa yli 25 vuoteen. | Nyt pesintä on onnistunut jo kolmena vuonna peräkkäin, mikä on tulosta pitkäjänteisestä suojelutyöstä, kuten naalien lisäruokinnasta ja pesäpaikkojen vuosittaisista tarkastuksista. Tuorein hanke on informaatiokampanja tunturissa liikkujille jätteidenkäsittelystä, jonka tavoitteena on vähentää ketun leviämistä naalin elinalueille. Lisäksi torjumme koko verkostomme voimin ilmastonmuutosta, joka on pitkällä aikavälillä naalin ja koko pohjoisen luonnon suurin uhka.
Arktinen alue lämpenee jopa kolme kertaa muuta maapalloa nopeammin | Vaikutamme ilmastopolitiikkaan ja -neuvotteluihin
Jääkarhujen ja ihmisten yhteenotot lisääntyvät ilmaston lämmetessä | Tuemme konflikteja ehkäiseviä partioita
Jäämerelle kulkeutuu muovijätettä arktisen alueen ulkopuolelta | Toimimme maailmanlaajuisesti muovijätteen vähentämiseksi
Raskas polttoöljy kiihdyttää arktisen alueen lämpenemistä | Ajamme raskaan polttoöljyn käytön kieltämistä alueella
Arktisten lajien elintila kapenee | Edistämme luonnonsuojelualueiden perustamista alueelle
Tukesi merkitsee
Luonnonsuojelu on kestävyyslaji, joten sinä säännöllisenä tukijana eli kummina olet todella tärkeä. Jotta voisimme turvata arktisten lajien säilymisen tulevaisuudessa, tulee ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä arktisen luonnon suojeluun, seurantaan ja tutkimukseen panostaa entistä voimakkaammin.
Jokainen euro tulee tarpeeseen. Varoista vähintään 70 % käytetään luonnonsuojelun tarpeisiin ja enintään 30 % käytetään raportointiin, hallintoon ja varainhankintaan.
Mitä kummien tuella tehdään?
-
Naalin suojelutoimien rahoitus Suomen Lapissa
-
Itämerennorpan laskentojen kulut ja tunnistustutkimuksen tukeminen
-
Konflikteja estävien jääkarhupartioiden toiminnan rahoitus
-
Tutkimushankkeiden tukeminen, mm. jääkarhujen ja kiljuhanhien satelliittiseuranta
-
Ilmastopolitiikkaan vaikuttaminen ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin osallistuminen
Kummina pysyt ajan tasalla
Kummina saat ajankohtaista tietoa luonnon tilasta ja tukijuuskohteestasi niin uutiskirjeiden, kummiuutisten kuin WWF-lehdenkin muodossa.
Sademetsissä elää 2/3 kaikista eläin- ja kasvilajeista. Monimuotoinen luonto on edellytys kaikelle elämälle, ja nyt se on vakavasti uhattuna. Joka minuutti häviää jopa 27 jalkapallokentällistä sademetsää, erityisesti kestämättömän maatalouden takia. Trooppisten metsien tuhoaminen ja metsäpalot kiihdyttävät myös ilmastonmuutosta. Liity WWF:n Sademetsä-kummiksi ja olet eturivissä suojelemassa maailman lajirikkaimpia elinympäristöjä.
Uhat ja ratkaisumme
Yli 30 % Amazonin metsistä on hävinnyt tai pirstoutunut. Alue on lähellä kriittistä pistettä, jossa sademetsä alkaa muuttua savanniksi. | Tuemme Amazonin suojelualueiden hallinnointia sekä turvaamista muun muassa laittomilta hakkuilta ja kaivoksilta sekä metsäpaloilta. Vaadimme valtioilta ja yrityksiltä siirtymistä metsäkatovapaaseen tuotantoon.
Mekongin alueen 44:stä kädellislajista jopa 40 on uhanalaisia | Suojelemme lajikirjoa vähentämällä metsäkatoa, elinympäristöjen tuhoutumista, salametsästystä ja villieläinkauppaa
Maailman hieman yli tuhatta vuorigorillaa uhkaa elinympäristöjen pieneneminen ja ilmastonmuutos | Torjumme ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja etsimme keinoja niin lajien kuin ihmisten sään ääri-ilmiöihin sopeutumiseen
Sumatransarvikuonoja arvoidaan olevan enää noin 80 | Siirrämme yksilöitä elinalueille joissa on paremmat mahdollisuudet selvitä
Metsäkato uhkaa laajasti maailman luonnon monimuotoisuutta | Suojelemme lajien elinympäristöjä esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa Indonesiassa ja Mekongin alueella sekä Afrikan sademetsissä ja Amazonilla
Yli 100 000 orankia on menetetty vain 16 vuodessa Borneossa | Olemme sitouttaneet plantaasi- ja metsäyhtiöitä orankien sekä muiden lajien suojeluun Borneolla
Tukesi merkitsee
Luonnonsuojelu on kestävyyslaji, joten sinä säännöllisenä tukijana eli kummina olet todella tärkeä. WWF:n tavoitteena on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä sekä saattaa puolet maailman metsistä suojelun tai kestävän käytön piiriin. Viime vuosien aikana sademetsistä on löydetty satoja ennestään tuntemattomia kasvi- ja eläinlajeja. Elinympäristöjen tuhoutumisen vuoksi saatamme menettää lajeja pysyvästi jo ennen kuin ne edes löydetään.
Jokainen euro tulee tarpeeseen. Varoista vähintään 70 % käytetään luonnonsuojelun tarpeisiin ja enintään 30 % käytetään raportointiin, hallintoon ja varainhankintaan.
Mitä kummien tuella tehdään?
-
Metsien ennallistaminen takaisin luonnontilaisiksi
-
Tuemme suojelualueiden hallintoa ja niitä yhdistävien metsäkäytävien perustamista
-
Vastuullisesta tuotannosta kertovien sertifikaattien, kuten puutuotteiden FSC:n, kehittäminen
-
Kyläyhteisöjen kouluttaminen ja varustaminen suojelemaan metsiä metsäpaloilta
-
Tiedotustyö kulutustottumuksien muuttamiseksi ja metsäkadon pysäyttämiseksi
-
Kehittyvissä maissa paikallisväestöä osallistavan kylämetsätalouden tukeminen
Kummina pysyt ajan tasalla
Kummina saat ajankohtaista tietoa luonnon tilasta ja tukijuuskohteestasi niin uutiskirjeiden, kummiuutisten kuin WWF-lehdenkin muodossa.