Ylikulutus

Luonto on hyvinvointimme perusta. Se ei kuitenkaan kykene uusiutumaan niin nopeasti kuin ihmiset sitä kuluttavat. Suomalaiset ovat maailman eniten kuluttavien joukossa: me kulutamme noin nelinkertaisesti sen, mikä olisi maapallon rajoissa kestävää. Meidän on kuitenkin mahdollista muuttaa kulutustamme niin, ettei ylikulutuksesta johtuva luontokato uhkaa jälkipolvien mahdollisuutta hyvään elämään.

Suomalaisten ylikulutuspäivä jo alkuvuodesta

Ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.

Maailman ylikulutuspäivä on viime vuodet pysytellyt heinä-elokuun vaihteessa. Poikkeus on vuosi 2020, jonka laskelmissa näkyy koronasulkujen vaikutus, mutta sen jälkeen ylikulutus on palannut aiemmalle tasolleen kuun vaihteeseen. Käytämme siis noin seitsemässä kuukaudessa luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi. Suurimmat syyt tähän on energiantuotanto, liikenne ja ruoantuotanto.

Suomalaisten ylikulutuspäivä ajoittuu alkuvuoteen, sillä suomalaiset kuluttavat oman osansa maailman luonnonvaroista noin nelisen kuukautta maailman keskiarvoa nopeammin. Vuonna 2024 suomalaisten laskennallinen ylikulutuspäivä oli 12. huhtikuuta.

Ylikulutuksen vaikutukset

Ylikulutus on juurisyy sekä luontokadolle että ilmastonmuutokselle. Käytämme luonnonvaroja yli kestävyyden rajojen ja tuotamme luonnonvaroista hyödykkeitä tavoilla, jotka kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä.

Ylikulutuksen merkkejä Suomessa ovat esimerkiksi metsäluonnon köyhtyminen, uhanalaiset kalakannat ja arvokkaiden luontotyyppien väheneminen. Kaikki ylikulutuksen vaikutukset eivät kuitenkaan näy Suomessa, koska merkittävä osa ylikulutuksen haitoista on ulkoistettu muualle. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kivihiilen, tuotanto tuhoaa elinympäristöjä eri puolilla maailmaa. Fossiilisista polttoaineista aiheutuvat päästöt taas kiihdyttävät ilmastonmuutosta ja esimerkiksi edistävät aavikoitumista ja sulattavat katastrofaalisesti arktista aluetta.

Tiesitkö, että...

Suomalaisten kuluttaman ruuan vaikutukset eivät näy vain kotimaassa, sillä 40 prosenttia suomalaisten käyttämien elintarvikkeiden tuottamiseen tarvittavasta maa-alasta on maamme rajojen ulkopuolella.

Ylikulutuksen vaikutukset näkyvät myös elinympäristöjen häviämisenä. Huomattava osa käyttämästämme soijasta – josta valtaosan syötämme sioille sekä broilereille ja munintakanoille – tuotetaan Etelä-Amerikassa. Soijapellot ovat vallanneet alaa muun muassa Cerrado-savannilta Brasiliassa ja metsäkato uhkaa monien lajien tulevaisuutta. Saippuoissa ja elintarvikkeissa käytetty palmuöljy taas tuotetaan valtaosin Kaakkois-Aasiassa, jossa vastuuttomasti tuotetun palmuöljyn tieltä raivataan sademetsiä. Monet maailman kalakannoista ovat ylikalastettuja ja jotkin lajit, kuten sinievätonnikala, ovat tämän takia uhanalaisia. Elinympäristöjen häviäminen nostaa myös riskiä uusien eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien leviämiseen.

Ylikuluttamisellamme on merkittäviä vaikutuksia monien paikallisyhteisöjen elinkeinoihin ja toimeentuloon kehittyvissä maissa. Luonnonvarojen laajamittainen ja hallitsematon hyödyntäminen esimerkiksi Etelä-Amerikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa voi heikentää paikallisten perinteisiä toimeentulon keinoja sekä oikeuksia omien luonnonvarojensa käyttöön. Usein köyhimmät ovat kaikkein riippuvaisimpia luonnonantimista, joita ylikulutus uhkaa.

Mitä WWF tekee?

Jotta meillä olisi yhdelle maapallolle mahtuva tulevaisuus, kulutusta on vähennettävä huomattavasti ja pian. Talouden rakenteita on ohjattava nykyistä kestävämmäksi ja kulutusta kohtuullistettava.

  • Vaikutamme yhteiskunnassa

    Poliittiset päätökset ohjaavat talouden toimintaa. Vaikutamme vaaleissa ja vaalikausien aikana työryhmissä ja kuulemisissa, jotta kestävän kehityksen ratkaisumme muokkaisivat taloutta nykyistä kestävämpään suuntaan. Vaikutamme päätöksentekoon myös kansainvälisesti ja EU-tasolla. Esimerkiksi ympäristölle haitallisia tukia on karsittava voimakkaasti. Kannustamme Suomea ja EU:ta uudistamaan taloutta kestäväksi muun muassa ekologisen verouudistuksen avulla.

  • Ohjaamme sijoituksia kestäviksi

    Ylikulutuksen taittamiseksi sijoittajien rahat on siirrettävä fossiilisista energialähteistä hiilettömiin vaihtoehtoihin. Työskentelemme yhteistyössä tutkijoiden ja finanssialan toimijoiden kanssa, jotta sijoituksilla hillittäisiin ilmastonmuutosta.

  • Toimimme kulutuksen muuttamiseksi

    Myös kulutusvalintamme vaikuttavat. Ympäristön kannalta tärkein päivittäinen valinta on se, mitä valitsemme lautasellemme. Tuemme ihmisiä siirtymään ympäristöystävälliseen ruokavalioon. Apua ja ohjeita ruokavalion koostamiseen saat esimerkiksi tilaamalla sähköpostiisi ruokakurssin ja tutustumalla WWF:n Kalaoppaaseen.

  • Suojelemme elinympäristöjä

    Ylikulutuksen haittoja voidaan rajoittaa ympäristön kannalta kestävillä tuotantomenetelmillä. Työskentelemme ympäristöystävällisemmän tuotannon puolesta Suomessa ja maailmalla esimerkiksi tukemalla kestävien elinkeinojen kehittämistä ja turvaamalla lajeille arvokkaita elinympäristöjä yhdessä paikallisten kanssa. Edistämme muun muassa vastuullista kahvin-, vaniljan- ja hunajantuotantoa suojelualueiden ympärillä esimerkiksi Laosissa ja Madagaskarilla. 

  • Edistämme vastuullisia raaka-aineita

    Vaikutamme tuotannon vastuullisuuteen esimerkiksi osallistumalla vastuullisuuskriteereiden kehittämiseen sekä kannustamalla yrityksiä vastuullisesti tuotettujen raaka-aineiden käyttöön. Suomessa yritysten vastuullisuus esimerkiksi palmuöljyyn liittyen on parantunut. Monien vähittäiskauppojen ja ravintoloiden kalahankinnat ovat muuttuneet entistä vastuullisemmiksi.

  • Vaikutamme yrityksiin

    Vaikutamme yrityksiin, jotta ne vähentäisivät päästöjään tieteeseen perustuvien tavoitteiden mukaisesti. Edistämme yritysten luontokadon pysäyttämiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyviä tavoitteita muun muassa Science Based Targets Networkin avulla. Olemme myös kehittäneet Green Office -ympäristöjärjestelmän, joka auttaa vähentämään kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä työpaikoilla. Lue lisää yritysyhteistyöstämme.

Mitä sinä voit tehdä?

Näillä teoilla voit vähentää ylikulutustasi

Keräsimme yhteen vinkit, joilla jokainen voi aloittaa oman jalanjälkensä pienentämisen.

Lue vinkit

Näillä teoilla voit vähentää ylikulutustasi

Keräsimme yhteen vinkit, joilla jokainen voi aloittaa oman jalanjälkensä pienentämisen.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Suojele elämää WWF-kummina

Monimuotoinen luonto on kaiken elämän edellytys maapallollamme. Silti luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla. Nyt tarvitaan jokaista luonnonsuojelijaa!

Lahjoita alk. 10 €/kk

Suojele elämää WWF-kummina

Monimuotoinen luonto on kaiken elämän edellytys maapallollamme. Silti luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla. Nyt tarvitaan jokaista luonnonsuojelijaa!

Yritys, auta luontoa yhdessä WWF:n kanssa

Toimimme yhdessä yritysten kanssa luontokadon pysäyttämiseksi, sillä kaikkia tarvitaan mukaan rakentamaan tasapainoista tulevaisuutta luonnolle ja ihmisille.

Katso lahjoitus- ja kumppanuustavat

Yritys, auta luontoa yhdessä WWF:n kanssa

Toimimme yhdessä yritysten kanssa luontokadon pysäyttämiseksi, sillä kaikkia tarvitaan mukaan rakentamaan tasapainoista tulevaisuutta luonnolle ja ihmisille.