Kalastaja heittää katkarapusaaliin seurauksena tulleet sivusaaliskalat takaisin veteen. Ylikalastus köyhdyttää merten kalasaaliita.

Ylikulutus

Mikäli kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvitsisimme lähes neljä maapalloa. Ylikulutus tarkoittaa, että kulutamme enemmän kuin mikä on maapallon rajoissa kestävää. Meidän on kuitenkin mahdollista muuttaa kulutustamme niin, että myös jälkipolvet voivat nauttia puhtaasta ja elinvoimaisesta ympäristöstä.

Ylikulutuksen vaikutukset

Maailman ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Maailman ylikulutuspäivä on viime vuodet pysytellyt elokuun alussa. Käytämme siis noin seitsemässä kuukaudessa luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi. Suurimmat syyt tähän on energiantuotanto, liikenne ja ruoantuotanto.

Suomalaiset kuluttavat oman osansa maailman luonnonvaroista noin nelisen kuukautta maailman keskiarvoa aiemmin. Vuonna 2019 suomalaisten laskennallinen ylikulutuspäivä oli 5. huhtikuuta.

Vaikutuksia meillä ja maailmalla

Ylikulutuksen merkkejä Suomessa ovat esimerkiksi metsäluonnon köyhtyminen, uhanalaiset kalakannat ja arvokkaiden luontotyyppien väheneminen. Kaikki ylikulutuksen vaikutukset eivät kuitenkaan näy Suomessa, koska merkittävä osa ylikulutuksen haitoista on ulkoistettu muualle. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kivihiilen, tuotanto tuhoaa elinympäristöjä eri puolilla maailmaa. Fossiilisista polttoaineista aiheutuvat päästöt taas kiihdyttävät ilmastonmuutosta ja esimerkiksi edistävät aavikoitumista ja sulattavat katastrofaalisesti arktista aluetta.

Tiesitkö, että...

Suomalaisten kuluttaman ruuan vaikutukset eivät näy vain kotimaassa, sillä 40 prosenttia suomalaisten elintarvikkeisiin tarvittavasta maa-alasta on maamme rajojen ulkopuolella.

Ylikulutuksen vaikutukset näkyvät myös elinympäristöjen häviämisenä. Saippuoissa ja elintarvikkeissa käytetty palmuöljy tuotetaan valtaosin Kaakkois-Aasiassa, jossa vastuuttomasti tuotetun palmuöljyn tieltä raivataan sademetsiä. Monet maailman kalakannoista ovat ylikalastettuja ja jotkin lajit, kuten sinievätonnikala, ovat tämän takia uhanalaisia. Etelä-Amerikassa taas tuotetaan valtaosa käyttämästämme soijasta, josta valtaosan syötämme sioille ja siipikarjalle. Soijapellot ovat vallanneet alaa muun muassa Cerrado-savannilta Brasiliassa ja metsäkato uhkaa monien lajien tulevaisuutta.

Ylikuluttamisellamme on merkittäviä vaikutuksia monien paikallisyhteisöjen elinkeinoihin ja toimeentuloon kehittyvissä maissa. Luonnonvarojen laajamittainen ja hallitsematon hyödyntäminen esimerkiksi Etelä-Amerikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa voi heikentää paikallisten perinteisiä toimeentulon keinoja sekä oikeuksia omien luonnonvarojensa käyttöön. Usein köyhimmät ovat kaikkein riippuvaisimpia luonnonantimista, joita ylikulutus uhkaa.

Mitä WWF tekee?

Jotta meillä olisi yhdelle maapallolle mahtuva tulevaisuus, ylikulutusta on vähennettävä huomattavasti ja pian. Talouden rakenteita on ohjattava nykyistä kestävämmäksi ja kulutusta kohtuullistettava.

  • Vaikutamme yhteiskunnassa

    Poliittiset päätökset ohjaavat talouden toimintaa. Vaikutamme vaaleissa ja vaalikausilla työryhmissä ja kuulemisissa, jotta kestävän kehityksen ratkaisumme muokkaisivat taloutta nykyistä kestävämpään suuntaan. Esimerkiksi ympäristölle haitallisia tukia on karsittava voimakkaasti. Vuonna 2019 ympäristölle haitallisia tukia oli valtion budjetissa noin 3,5 miljardia euroja.

  • Ohjamme sijoituksia kestäviksi

    Ylikulutuksen taittamiseksi sijoittajien rahat on siirrettävä fossiilisista energialähteistä hiilettömiin vaihtoehtoihin. Työskentelemme yhteistyössä tutkijoiden ja finanssialan toimijoiden kanssa, jotta sijoituksilla hillittäisiin ilmastonmuutosta.

  • Parannamme energiatehokkuutta

    Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen on yksi keskeisiä osia kestävän energiatulevaisuuden luomisessa. Energiatehokkuuteen keskittyvä työmme on osa tätä ratkaisua. Tutustu WWF Suomen LIFE EconomisE -hankkeeseen.

  • Toimimme kulutuksen muuttamiseksi

    Myös kulutusvalintamme vaikuttavat. Ympäristön kannalta tärkein päivittäinen valinta on se, mitä valitsemme lautasellemme. Lisätietoja ja neuvoja kasvispainotteisen ruokavalion valintaan löydät Ruokaoppaastamme ja Lihaoppaastamme. Myös Kalaoppaamme vihreän listan kalat ovat hyvä valinta.

  • Suojelemme elinympäristöjä

    Ylikulutuksen haittoja voidaan rajoittaa työskentelemällä ympäristön kannalta kestävien tuotantomenetelmien puolesta. Työskentelemme ympäristöystävällisemmän tuotannon puolesta esimerkiksi kansainvälisillä hankealueillamme Borneossa, Himalajalla ja Itä-Afrikassa. Suojelemme elinympäristöjä ja lajeja sekä tuemme kestävien elinkeinojen kehittämistä. Olemme olleet mukana perustamassa ja kehittämässä suojelualueita esimerkiksi Bhutanissa, Nepalissa ja Borneossa.

  • Vastuulliset raaka-aineet

    Olemme mukana kehittämässä kriteereitä muun muassa palmuöljyn tuotannon vastuullisuuden varmistamiseksi. Kannustamme yrityksiä vastuullisesti tuotettujen raaka-aineiden käyttöön. Suomessa yritysten vastuullisuus esimerkiksi palmuöljyyn liittyen on parantunut. Monien vähittäiskauppojen ja ravintoloiden kalahankinnat ovat muuttuneet entistä vastuullisemmiksi.

  • Yritysten ympäristöystävällisyys

    Olemme kehittäneet toimistojen avuksi Green Office -ympäristöjärjestelmän, joka auttaa toimistoja vähentämään kulutustaan ja kasvihuonekaasupäästöjään tehokkaasti.

Mitä sinä voit tehdä?

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.