Ylikulutus
Luonto on hyvinvointimme perusta. Se ei kuitenkaan kykene uusiutumaan niin nopeasti kuin ihmiset sitä kuluttavat. Suomalaiset ovat maailman eniten kuluttavien joukossa: me kulutamme noin nelinkertaisesti sen, mikä olisi maapallon rajoissa kestävää. Meidän on kuitenkin mahdollista muuttaa kulutustamme niin, että ylikulutuksesta johtuva luontokato ei uhkaa jälkipolvien mahdollisuutta hyvään elämään.
Suomalaisten ylikulutuspäivä jo maaliskuussa
Ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.
Maailman ylikulutuspäivä on viime vuodet pysytellyt heinä-elokuun vaihteessa. Poikkeus on vuosi 2020, jonka laskelmissa näkyy koronasulkujen vaikutus, mutta sen jälkeen ylikulutus on palannut aiemmalle tasolleen kuun vaihteeseen. Käytämme siis noin seitsemässä kuukaudessa luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi. Suurimmat syyt tähän on energiantuotanto, liikenne ja ruoantuotanto.
Suomalaisten ylikulutuspäivä ajoittuu alkuvuoteen, sillä suomalaiset kuluttavat oman osansa maailman luonnonvaroista noin nelisen kuukautta maailman keskiarvoa nopeammin. Vuonna 2022 suomalaisten laskennallinen ylikulutuspäivä on 31. maaliskuuta.
Ylikulutuksen vaikutukset
Ylikulutus on juurisyy sekä luontokadolle että ilmastonmuutokselle. Käytämme luonnonvaroja yli kestävyyden rajojen ja tuotamme luonnonvaroista hyödykkeitä tavoilla, jotka kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä.
Ylikulutuksen merkkejä Suomessa ovat esimerkiksi metsäluonnon köyhtyminen, uhanalaiset kalakannat ja arvokkaiden luontotyyppien väheneminen. Kaikki ylikulutuksen vaikutukset eivät kuitenkaan näy Suomessa, koska merkittävä osa ylikulutuksen haitoista on ulkoistettu muualle. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kivihiilen, tuotanto tuhoaa elinympäristöjä eri puolilla maailmaa. Fossiilisista polttoaineista aiheutuvat päästöt taas kiihdyttävät ilmastonmuutosta ja esimerkiksi edistävät aavikoitumista ja sulattavat katastrofaalisesti arktista aluetta.
Tiesitkö, että...
Suomalaisten kuluttaman ruuan vaikutukset eivät näy vain kotimaassa, sillä 40 prosenttia suomalaisten käyttämien elintarvikkeiden tuottamiseen tarvittavasta maa-alasta on maamme rajojen ulkopuolella.
Ylikulutuksen vaikutukset näkyvät myös elinympäristöjen häviämisenä. Huomattava osa käyttämästämme soijasta – josta valtaosan syötämme sioille sekä broilereille ja munintakanoille – tuotetaan Etelä-Amerikassa. Soijapellot ovat vallanneet alaa muun muassa Cerrado-savannilta Brasiliassa ja metsäkato uhkaa monien lajien tulevaisuutta. Saippuoissa ja elintarvikkeissa käytetty palmuöljy taas tuotetaan valtaosin Kaakkois-Aasiassa, jossa vastuuttomasti tuotetun palmuöljyn tieltä raivataan sademetsiä. Monet maailman kalakannoista ovat ylikalastettuja ja jotkin lajit, kuten sinievätonnikala, ovat tämän takia uhanalaisia. Elinympäristöjen häviäminen nostaa myös riskiä uusien eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien leviämiseen.
Ylikuluttamisellamme on merkittäviä vaikutuksia monien paikallisyhteisöjen elinkeinoihin ja toimeentuloon kehittyvissä maissa. Luonnonvarojen laajamittainen ja hallitsematon hyödyntäminen esimerkiksi Etelä-Amerikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa voi heikentää paikallisten perinteisiä toimeentulon keinoja sekä oikeuksia omien luonnonvarojensa käyttöön. Usein köyhimmät ovat kaikkein riippuvaisimpia luonnonantimista, joita ylikulutus uhkaa.
Pölyttäjät turvaavat ruokamme
Pölyttäjien määrä vähenee tehomaatalouden ja torjunta-aineiden takia. Jopa 87 prosenttia kukkivista kasveista on riippuvaisia eläinten pölytyksestä. Hyönteiset pölyttävät myös merkittävän osan meille tärkeimmistä kasviksista ja hedelmistä.
Äärimmäisen uhanalainen sinievätonnikala
Sinievätonnikala kasvaa suurimmillaan 2,5 metrin pituiseksi. Se on äärimmäisen uhanalainen laji. Valitsemalla kestävästi kalastettua kalaa varmistat tulevaisuuden myös tonnikaloille.
Eläinrehuksi tuotettava soija tuhoaa koskematonta luontoa
Lihansyönnin yleistyminen on johtanut soijatuotannon kasvuun. Soijapapuviljelmien tieltä raivataan koskematonta luontoa muun muassa Brasiliassa, Argentiinassa, Boliviassa ja Paraguayssa. Suomeen tuoduista soijajakeista suurin osa käytetään eläinrehun raaka-aineena.
Kestävästi tuotettua palmuöljyä
Öljypalmun siemenen öljyä käytetään ruokiin, kosmetiikkaan ja polttoaineisiin. RSPO-sertifioidun palmuöljyn kestävämpi tuotanto ehkäisee metsäkatoa ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä sademetsissä.
Mitä WWF tekee?
Jotta meillä olisi yhdelle maapallolle mahtuva tulevaisuus, kulutusta on vähennettävä huomattavasti ja pian. Talouden rakenteita on ohjattava nykyistä kestävämmäksi ja kulutusta kohtuullistettava.
-
Vaikutamme yhteiskunnassa
Poliittiset päätökset ohjaavat talouden toimintaa. Vaikutamme vaaleissa ja vaalikausien aikana työryhmissä ja kuulemisissa, jotta kestävän kehityksen ratkaisumme muokkaisivat taloutta nykyistä kestävämpään suuntaan. Vaikutamme päätöksentekoon myös kansainvälisesti ja EU-tasolla. Esimerkiksi ympäristölle haitallisia tukia on karsittava voimakkaasti. Kannustamme Suomea ja EU:ta uudistamaan taloutta kestäväksi muun muassa ekologisen verouudistuksen avulla.
-
Ohjaamme sijoituksia kestäviksi
Ylikulutuksen taittamiseksi sijoittajien rahat on siirrettävä fossiilisista energialähteistä hiilettömiin vaihtoehtoihin. Työskentelemme yhteistyössä tutkijoiden ja finanssialan toimijoiden kanssa, jotta sijoituksilla hillittäisiin ilmastonmuutosta.
-
Toimimme kulutuksen muuttamiseksi
Myös kulutusvalintamme vaikuttavat. Ympäristön kannalta tärkein päivittäinen valinta on se, mitä valitsemme lautasellemme. Tuemme ihmisiä siirtymään ympäristöystävälliseen ruokavalioon. Apua ja ohjeita ruokavalion koostamiseen saat esimerkiksi tilaamalla sähköpostiisi ruokakurssin ja tutustumalla WWF:n Kalaoppaaseen.
-
Suojelemme elinympäristöjä
Ylikulutuksen haittoja voidaan rajoittaa ympäristön kannalta kestävillä tuotantomenetelmillä. Työskentelemme ympäristöystävällisemmän tuotannon puolesta Suomessa ja maailmalla esimerkiksi tukemalla kestävien elinkeinojen kehittämistä ja turvaamalla lajeille arvokkaita elinympäristöjä yhdessä paikallisten kanssa. Edistämme muun muassa vastuullista kahvin-, vaniljan- ja hunajantuotantoa suojelualueiden ympärillä esimerkiksi Laosissa ja Madagaskarilla.
-
Edistämme vastuullisia raaka-aineita
Vaikutamme tuotannon vastuullisuuteen esimerkiksi osallistumalla vastuullisuuskriteereiden kehittämiseen sekä kannustamalla yrityksiä vastuullisesti tuotettujen raaka-aineiden käyttöön. Suomessa yritysten vastuullisuus esimerkiksi palmuöljyyn liittyen on parantunut. Monien vähittäiskauppojen ja ravintoloiden kalahankinnat ovat muuttuneet entistä vastuullisemmiksi.
-
Vaikutamme yrityksiin
Vaikutamme yrityksiin, jotta ne vähentäisivät päästöjään tieteeseen perustuvien tavoitteiden mukaisesti. Edistämme yritysten luontokadon pysäyttämiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyviä tavoitteita muun muassa Science Based Targets Networkin avulla. Olemme myös kehittäneet Green Office -ympäristöjärjestelmän, joka auttaa vähentämään kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä työpaikoilla. Lue lisää yritysyhteistyöstämme.
Mitä sinä voit tehdä?
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
Auta WWF-kummina
Luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Ellemme toimi välittömästi, elinympäristöjen tuho, lajien sukupuuttoaalto ja ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat vaikeuttamaan kaikkea elämää maapallolla.
Auta WWF-kummina
Yritys, auta luontoa yhdessä WWF:n kanssa
Luonto lähellämme on vaarassa kadota. Toimimme yhdessä yritysten kanssa luontokadon pysäyttämiseksi, sillä kaikkia tarvitaan mukaan rakentamaan tasapainoista tulevaisuutta luonnolle ja ihmisille. Tulkaa mukaan nyt!