Ylikulutus
Kulutamme luontoa huomattavasti nopeammin kuin se kykenee uusiutumaan. Voimme kuitenkin muuttaa kulutustamme niin, ettei se uhkaa jälkipolvien mahdollisuutta hyvään elämään.
Luonnonvarojen ylikulutus on ilmastonmuutoksen ja luontokadon juurisyy. Ylikulutus johtuu kestämättömistä tavoista hyödyntää luonnonvaroja – etenkin siitä, ettei luonnonvarojen käytön haitoille ole määritelty hintaa, eivätkä kestävämmät toimintatavat ole siten olleet taloudellisesti kannattavia.
Ylikulutuksen seuraukset näkyvät luonnon monimuotoisuuden, ilmaston vakauden ja niiden myötä myös oman hyvinvointimme heikkenemisenä. Konkreettisia esimerkkejä ylikulutuksestamme ovat eläinperäisen ruoan runsas kulutus, fossiilisten polttoaineiden käyttö ja metsien suuret hakkuumäärät.
Suomessa luonnonvarojen ylikulutus on poikkeuksellisen suurta, selvästi Euroopan maiden keskiarvoa korkeampaa. Myös maailmanlaajuisessa vertailussa Suomi on ollut vuodesta toiseen eniten luonnonvaroja kuluttavien maiden joukossa.
Ylikulutuksen lopettaminen ei tarkoita hyvinvoinnista luopumista, vaan sen turvaamista. Jatkamalla luonnonvarojen ylikulutusta etenemme nopeasti kohti yhä vaarallisempaa ilmastoa ja ekosysteemien heikkenemistä, jopa romahdusta.
Suomalaisten ylikulutuspäivä jo alkuvuodesta
Ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.
Suomalaisten ylikulutuspäivä ajoittuu alkuvuoteen, sillä suomalaiset kuluttavat oman osansa maailman luonnonvaroista noin nelisen kuukautta maailman keskiarvoa nopeammin. Vuonna 2026 suomalaisten laskennallinen ylikulutuspäivä on 1. huhtikuuta.
Maailman ylikulutuspäivä on viime vuodet pysytellyt elokuun alun tienoilla. Poikkeus on vuosi 2020, jonka kohdalla laskelmissa näkyy koronasulkujen vaikutus. Sen jälkeen ylikulutus on taas palannut aiemmalle tasolleen.
Ylikulutuksen vaikutukset
Ylikulutuksen vaikutukset näkyvät etenkin elinympäristöjen häviämisenä.
Suomessa näkyviä ylikulutuksen merkkejä ovat esimerkiksi metsäluonnon köyhtyminen ja hiilinielujen heikkeneminen, uhanalaiset kalakannat sekä arvokkaiden luontotyyppien väheneminen.
Tiesitkö, että...
Suomalaisten kuluttaman ruuan vaikutukset eivät näy vain kotimaassa, sillä 40 prosenttia suomalaisten käyttämien elintarvikkeiden tuottamiseen tarvittavasta maa-alasta on maamme rajojen ulkopuolella.
Suuri osa ylikulutuksemme vaikutuksista näkyy kuitenkin maamme rajojen ulkopuolella: esimerkiksi noin 85 % suomalaisen ruoankulutuksen monimuotoisuusvaikutuksista kohdistuu Suomen rajojen ulkopuolelle. Huomattava osa käyttämästämme soijasta – josta valtaosan syötämme sioille sekä broilereille ja munintakanoille – tuotetaan Etelä-Amerikassa. Soijapellot ovat vallanneet alaa muun muassa Cerrado-savannilta Brasiliassa, ja metsäkato uhkaa monien lajien tulevaisuutta. Saippuoissa ja elintarvikkeissa käytetty palmuöljy taas tuotetaan valtaosin Kaakkois-Aasiassa, jossa palmuöljyplantaasien tieltä raivataan sademetsiä.
Myös monet maailman kalakannoista ovat ylikalastettuja ja jotkin lajit, kuten sinievätonnikala, ovat tämän takia uhanalaisia. Elinympäristöjen häviäminen nostaa myös riskiä uusien eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien leviämiseen. Fossiilisista polttoaineista aiheutuvat, ilmaston kuumenemista aiheuttavat päästöt puolestaan näkyvät esimerkiksi aavikoitumisena ja arktisen alueen sulamisena.
Ylikulutuksella on merkittäviä vaikutuksia monien paikallisyhteisöjen elinkeinoihin ja toimeentuloon kehittyvissä maissa. Luonnonvarojen laajamittainen ja hallitsematon hyödyntäminen esimerkiksi Etelä-Amerikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa voi heikentää paikallisten perinteisiä toimeentulon keinoja sekä oikeuksia omien luonnonvarojensa käyttöön. Usein köyhimmät ovat kaikkein riippuvaisimpia luonnonantimista, joita ylikulutus uhkaa.
Pölyttäjät turvaavat ruokamme
Pölyttäjien määrä vähenee tehomaatalouden ja torjunta-aineiden takia. Jopa 87 prosenttia kukkivista kasveista on riippuvaisia eläinten pölytyksestä. Hyönteiset pölyttävät myös merkittävän osan meille tärkeimmistä kasviksista ja hedelmistä.
Äärimmäisen uhanalainen sinievätonnikala
Sinievätonnikala kasvaa suurimmillaan 2,5 metrin pituiseksi. Se on äärimmäisen uhanalainen laji. Valitsemalla kestävästi kalastettua kalaa varmistat tulevaisuuden myös tonnikaloille.
Eläinrehuksi tuotettava soija tuhoaa koskematonta luontoa
Lihansyönnin yleistyminen on johtanut soijatuotannon kasvuun. Soijapapuviljelmien tieltä raivataan koskematonta luontoa muun muassa Brasiliassa, Argentiinassa, Boliviassa ja Paraguayssa. Suomeen tuoduista soijajakeista suurin osa käytetään eläinrehun raaka-aineena.
Kestävästi tuotettua palmuöljyä
Öljypalmun siemenen öljyä käytetään ruokiin, kosmetiikkaan ja polttoaineisiin. RSPO-sertifioidun palmuöljyn kestävämpi tuotanto ehkäisee metsäkatoa ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä sademetsissä.
Ylikulutus voidaan lopettaa
Luonnonvarojen kulutuksen laskeminen kestävälle tasolle on lopulta vain valintakysymys: haluammeko jatkaa tuhoisaa ylikulutusta vai rakentaa turvallisempaa tulevaisuutta? Lue lisää siitä, miten luonnonvarojen ylikulutus voidaan lopettaa.
Ylikulutus voidaan lopettaa
Mitä WWF tekee?
Jotta meillä olisi yhdelle maapallolle mahtuva tulevaisuus, kulutusta on vähennettävä huomattavasti ja pian. Talouden rakenteita on ohjattava nykyistä kestävämmäksi ja kulutusta kohtuullistettava.
-
Vaikutamme yhteiskunnassa
Poliittiset päätökset ohjaavat talouden toimintaa. Vaikutamme vaaleissa ja vaalikausien aikana työryhmissä ja kuulemisissa, jotta taloutta voitaisiin kehittää nykyistä kestävämpään suuntaan. Esimerkiksi ympäristölle haitallisia tukia on karsittava voimakkaasti. Vaikutamme päätöksentekoon myös kansainvälisesti ja EU-tasolla.
-
Ohjaamme sijoituksia kestäviksi
Ylikulutuksen taittamiseksi sijoittajien rahat on siirrettävä fossiilisista energialähteistä hiilettömiin vaihtoehtoihin. Työskentelemme yhteistyössä tutkijoiden ja finanssialan toimijoiden kanssa, jotta sijoituksilla hillittäisiin ilmastonmuutosta.
-
Toimimme kulutuksen muuttamiseksi
Myös kulutusvalintamme vaikuttavat. Ympäristön kannalta tärkein päivittäinen valinta on se, mitä valitsemme lautasellemme. Tuemme ihmisiä siirtymään ympäristöystävälliseen ruokavalioon. Vinkkejä ylikulutusta vähentävän ruokavalion koostamiseen saat esimerkiksi tilaamalla sähköpostiisi ruokakurssin ja tutustumalla WWF:n Kalaoppaaseen.
-
Suojelemme elinympäristöjä
Ylikulutuksen haittoja voidaan rajoittaa ympäristön kannalta kestävillä tuotantomenetelmillä. Työskentelemme ympäristöystävällisemmän tuotannon puolesta Suomessa ja maailmalla esimerkiksi tukemalla kestävien elinkeinojen kehittämistä ja turvaamalla lajeille arvokkaita elinympäristöjä yhdessä paikallisten kanssa. Edistämme muun muassa vastuullista kahvin-, vaniljan- ja hunajantuotantoa suojelualueiden ympärillä esimerkiksi Laosissa ja Madagaskarilla.
-
Edistämme vastuullisia raaka-aineita
Vaikutamme tuotannon vastuullisuuteen esimerkiksi osallistumalla vastuullisuuskriteereiden kehittämiseen sekä kannustamalla yrityksiä vastuullisesti tuotettujen raaka-aineiden käyttöön. Suomessa yritysten vastuullisuus esimerkiksi palmuöljyyn liittyen on parantunut. Monien vähittäiskauppojen ja ravintoloiden kalahankinnat ovat muuttuneet entistä vastuullisemmiksi.
-
Vaikutamme yrityksiin
Vaikutamme yrityksiin, jotta ne vähentäisivät päästöjään tieteeseen perustuvien tavoitteiden mukaisesti. Edistämme yritysten luontokadon pysäyttämiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyviä tavoitteita muun muassa Science Based Targets Networkin avulla. Lue lisää yritysyhteistyöstämme.
Mitä sinä voit tehdä?
Näillä teoilla voit vähentää ylikulutustasi
Keräsimme yhteen vinkit, joilla jokainen voi aloittaa oman jalanjälkensä pienentämisen.
Näillä teoilla voit vähentää ylikulutustasi
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
Suojele elämää WWF-kummina
Monimuotoinen luonto on kaiken elämän edellytys maapallollamme. Silti luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla. Nyt tarvitaan jokaista luonnonsuojelijaa!
Suojele elämää WWF-kummina
Yritys, auta luontoa yhdessä WWF:n kanssa
Toimimme yhdessä yritysten kanssa luontokadon pysäyttämiseksi, sillä kaikkia tarvitaan mukaan rakentamaan tasapainoista tulevaisuutta luonnolle ja ihmisille.