WWF Suomen historia
Olemme tehneet jo yli 50 vuotta töitä luonnon puolesta. Viidessä vuosikymmenessä olemme saaneet aikaan merkittäviä tuloksia, mutta meitä tarvitaan yhä. Kiitos sekä menneistä että tulevista saavutuksista kuuluu tukijoillemme.
WWF on varttunut pienestä, uhanalaisten lajien suojeluun keskittyneestä järjestöstä maailman vaikuttavimmaksi ympäristöjärjestöksi. WWF:llä on toimintaa yli sadassa maassa ja omat toimistot yli 50 maassa. Suomessa WWF on toiminut vuodesta 1972.
Viiden vuosikymmenen aikana olemme saavuttaneet merkittäviä tuloksia. Olemme muun muassa:
- suojelleet uhanalaisia lajeja ja elinympäristöjä
- tehneet tutkimusta ja rahoittaneet sen tekemistä sekä
- vaikuttaneet päätöksentekoon, yrityksiin ja ihmisten kulutuskäyttäytymiseen.
Tapaamme tehdä töitä on määrittänyt alusta asti usko yhdessä tekemisen voimaan. Niinpä monet merkittävimmistä saavutuksistamme ovat yhteistyön tulosta.
Kokosimme 50-vuotisen historiamme kunniaksi joukon onnistumia vuosien varrelta. Voit tutustua niihin selaamalla alla olevaa kuvakarusellia. Saavutukset ovat mahdollisia yhteistyökumppaniemme ja tukijoidemme ansiosta.
Pelastimme merikotkan sukupuutolta Suomessa
WWF:n merikotkatyöryhmä perustettiin vuonna 1972, jolloin maamme suurimman petolinnun tilanne oli surkea. Kanta oli pienentynyt jatkuvasti 1900-luvun alusta lähtien. 1970-luvulla havaittiin, että pesivien lintujen lisääntymiskyky oli alentunut ympäristömyrkkyjen takia, ja esimerkiksi vuonna 1975 kuoriutui ainoastaan neljä poikasta. WWF:n merikotkatyöryhmä, joka koostui asiantuntijoista ja innokkaista lintuharrastajista, alkoi tehdä valistustyötä ja suojella pesäpaikkoja yhdessä maanomistajien ja viranomaisten kanssa. Kenties tärkein yksittäinen toimi merikotkan pelastamiseksi oli työryhmän aloittama talviruokinta, jonka avulla kotkille tarjottiin myrkytöntä ravintoa. Hiljalleen kanta elpyi. Nykyään poikasia syntyy vuosittain noin 500. Luonnonsuojelussa tarvitaan uskoa siihen, että mahdottomalta tuntuvat asiat voivat toteutua. Merikotkan pelastaminen sukupuuton partaalta Suomessa on tällainen liki uskomaton menestystarina.
Olemme koonneet vapaaehtoisjoukot auttamaan öljykatastrofin tapahtuessa
Öljyvahingot uhkaavat Itämerta ja myös esimerkiksi Saimaan vesistöä. Kun öljyvahinko tapahtuu, haluamme toimia nopeasti viranomaisten apuna. Silloin paikalle hälytetään vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot. Perustimme öljyntorjuntajoukot vuonna 2003. Ne olivat silloin ainoat laatuaan koko maailmassa. Nyt öljyntorjuntajoukkoihin kuuluu jo lähes 10 000 suomalaista. Tosipaikan tullen joukot auttavat öjyn siivoamisessa rannoilta ja öljyyntyneiden eläinten hoidossa. Öljyntorjuntajoukkomme ovat auttaneet esimerkiksi Raahessa vuonna 2014 sattuneen öljyvuodon vahinkojen torjumisessa. WWF:n öljyntorjuntajoukkoihin voi liittyä vapaaehtoiseksi kuka tahansa 18–69-vuotias terve henkilö.
Olemme avittaneet norppakannan kasvuun
Aloitimme saimaannorpan suojelun vuonna 1979, jolloin Saimaassa ui arviolta hieman yli 100 norppaa. Norppaa suojeli perustamamme saimaanhyljetyöryhmä, joka alkoi neuvotella vapaaehtoisista verkkokalastusrajoituksista norppien lisääntymisalueilla. Ensimmäiset sopimukset verkkokalastusrajoituksista solmittiin vuonna 1982, ja maksoimme kalastajille korvauksia. Seuraavina vuosina yhä useampi kalastuskunta saatiin sopimusten piiriin, ja kalastusrajoitusalueiden pinta-ala kasvoi vähitellen. Kaiken kaikkiaan työmme saimaannorpan suojelemiseksi on ollut monipuolista. Olemme julistaneet yhdessä paikallisten kanssa saimaannorpalle pesimärauhan vuodesta 1993 lähtien. Lisäksi olemme tukeneet tutkimusta: 2010-luvun alussa rahoitimme Itä-Suomen yliopiston kolmivuotista hanketta, jossa selvitettiin niin sanottujen apukinosten rakentamista sellaisina talvina, kun norpalle ei muodostuisi luonnostaan pesäkinoksia. Viime vuosina apukinokset ovat osoittaneet toimivuutensa, ja olemme vastanneet niiden tekemisestä eteläisellä Saimaalla. Norppakanta on kasvanut tasaisesti, ja tällä hetkellä kannan kooksi arvioidaan noin 430 yksilöä.
Kalakampanjamme poisti uhanalaiset kalat kaupan tiskeiltä
Aloitimme vuonna 2012 kampanjan kestävän kalastuksen puolesta. Asetimme tavoitteeksi, että vuoden 2015 loppuun mennessä Suomessa olisi kaupan vain kestävästi pyydettyä ja tuotettua kalaa. Haastoimme kampanjaan mukaan tärkeät sidosryhmät päättäjistä kalakauppaan, kuluttajiin ja kalastajiin. Lähetimme kampanjahaasteen noin sadalle keskeiselle toimijalle, ja mukaan ilmoittautui lähes 50 tahoa. Keväällä 2016 julkaisemamme raportti osoittaa, että Kalakampanjan tavoitteeseen päästiin lähes täysin. Kyselyymme vastasi kattava joukko yrityksiä, joiden valikoimissa olevista tuotteista keskimäärin 62 prosenttia oli Kalaoppaan vihreällä eli suositeltavien lajien listalla ja 35 prosenttia keltaisella listalla. Punaisella eli vältettävien listalla olevien tuotteiden määrä oli ainoastaan 2 prosenttia kaikista tuotteista. Olemme muutenkin työskennelleet 2010-luvulta lähtien aktiivisesti ruuan kulutuksen ympäristövaikutusten pienentämiseksi.
Perintömetsämme petasi tietä metsien suojelulle
1990-luvun lopulla kehitimme idean vapaaehtoisesta metsien suojelusta. Ideana oli, että metsänomistaja tekisi kanssamme suojelusopimuksen luonto- tai tunnearvoltaan merkittävästä kohteesta. Tavoitteenamme oli tällä keinolla saada erityisesti Etelä-Suomen talousmetsiä suojelun piiriin. Toiminta perustui täysin vapaaehtoisuuteen. Kampanja innosti alusta lähtien metsänomistajia mutta myös metsäyhtiöt, kunnat ja seurakunnat tarttuivat mahdollisuuteen. Ensimmäisen vuoden jälkeen perintömetsiä oli jo nelisenkymmentä (noin 400 hehtaaria). Sen jälkeen määrä kasvoi tasaisesti 2010-luvun taitteeseen, jolloin sopimuksia oli tehty runsaat sata (104) ja perintömetsiä oli noin 1 100 hehtaaria. Perintömetsäohjelman suurimmaksi saavutukseksi voidaan kuitenkin laskea, että se tasoitti tietä Metso-ohjelmalle, jossa valtio maksaa metsien suojelusta korvauksia yksityisille maanomistajille, kunnille, seurakunnille ja yhtiöille. Metso-ohjelmassa on suojeltu noin 84 000 hehtaaria metsiä.
Olemme kitkeneet salametsästystä
Olemme vuosien ajan työskennelleet niin salametsästyksen kuin uhanalaisten lajien laittoman kaupan kitkemiseksi. Eläinten lisäksi olemme olleet ehkäisemässä uhanalaisten kasvien, erityisesti puiden, laitonta kauppaa. Olemme järjestäneet ongelmien ratkaisemiseksi lukuisia tietoisuutta lisääviä kampanjoita, vaatineet hallituksilta tiukempia toimia, kouluttaneet salametsästyksen vastaisia partioita ja kehittäneet paikallisten kanssa salametsästykselle ja laittomalle puukaupalle vaihtoehtoisia elinkeinoja, kuten luontomatkailua. Luontomatkailun tavoitteena on ollut luoda paikallisille asukkaille tuloja ja muita hyötyjä suojelusta. Työstämme merkittävä osa tapahtuu myös yhteistyössä viranomaisten kanssa, sillä he valvovat ja säätelevät esimerkiksi villieläinkauppaa. Esimerkiksi Itä-Afrikassa olemme tukeneet valtioita puukauppaa sääntelevän Sansibarin-sopimuksen synnyssä ja toimeenpanossa. Nepalissa puolestaan olemme auttaneet vähentämään sarvikuonojen salametsästystä merkittävästi niin paikallisten asukkaiden kuin viranomaisten kanssa. Nyt siirrämme toimivia käytäntöjä uusille alueille.
Sadoilla talkooleireillämme on autettu perinneympäristöjen lajeja
Talkooleirimme ovat tarjonneet vuosittain sadoille vapaaehtoisille ikimuistoisia elämyksiä. Leireillä ei kaihdeta raskastakaan työtä luonnon hyväksi, mutta samalla nautitaan upeista maisemista ja vielä upeammasta seurasta. Järjestimme ensimmäisen leirin vuonna 1977 Linnasaaren kansallispuistossa. Vuodesta 1978 alkaen joka kesä on järjestetty viidestä kuuteen runsaan viikon mittaista leiriä eri puolilla maata. Lisäksi joka kesä järjestetään vähintään kaksi viikonlopun mittaista leiriä Suomessa. Talkooleiriläiset auttavat luontoa arvokkaalla työpanoksellaan kunnostamalla esimerkiksi uhanalaisia perinneympäristöjä ja poistamalla haitallisia vieraskasveja. Vapaaehtoisten merkitystä leirien onnistumisessa ei voi liikaa korostaa. Leiriläiset käyttävät töihin usein kesälomaansa ja tekevät joka leirin aikana valtavan työmäärän uhanalaisen luonnon hyväksi. Kaiken kaikkiaan talkooleireillemme on osallistunut vuosikymmenten aikana lähes 4 000 ihmistä, joille on kertynyt leirityöpäiviä yhteensä yli 25 000.
Toteutimme ensimmäisen Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin
Yksi ensimmäisistä suurista projekteistamme oli selvittää, mitkä lajit ylipäänsä olivat uhanalaisia Suomessa. Tuloksena oli vuonna 1974 julkaistu Suomen ensimmäinen uhanalaisten lajien luettelo, jonka mukaan uhanalaisia eläimiä oli 127 ja kasveja 62. Teoksessa hahmotettiin myös, minkä tyyppisissä ympäristöissä uhanalaiset kasvi- ja eläinlajit viihtyivät. Suomen lajiston uhanalaisuustutkimus oli päänavaus, jonka vaikutuksesta Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteyteen perustettiin jo listan julkistamisvuonna luonnonsuojelutyöryhmä. Olemme myös myöhempinä vuosina osallistuneet Suomen lajien uhanalaisuusarviointien toteuttamiseen.
Olemme auttaneet tiikerikantaa kasvuun viime vuosina
Vaikka tiikereitä on jäljellä enää murto-osa verrattuna 1900-luvun alun tilanteeseen, viime vuosina tiikerien määrästä on saatu hyviä uutisia. Vuonna 2010 kolmetoista tiikerivaltiota otti yhteiseksi tavoitteeksi tiikerikannan kaksinkertaistamisen vuoteen 2022 mennessä eli kahden kiinalaisen kalenterin tiikerin vuoden välillä. Olemme tukeneet TX2-nimellä tunnettua operaatiota muun muassa Nepalissa, missä tiikerikanta oli jo lähes kaksinkertaistunut vuoteen 2018 mennessä. Olemme tehneet suojelutyötä yhteistyössä paikallisten asukkaiden kanssa, ja samalla kehittäneet myös paikallisia elinkeinoja kuten luontomatkailua. Kokonaisuudessaan tiikerikanta on vahvistunut, mutta vielä ei ole varmaa, onnistutaanko koko kanta tuplaamaan.
Työryhmämme ovat suojelleet uhanalaisia lajeja
Työmme uhanalaisten lajien suojelemiseksi tapahtui toimintamme ensimmäisten vuosikymmenten aikana erikseen nimetyissä lajityöryhmissä. Työryhmien jäsenet ovat olleet kirjava joukko yliopistotutkijoita, viranomaisia, lajiharrastajia ja ympäristöaktiiveja, minkä ohella työhön on osallistunut suuri joukko vapaaehtoisia. Ensimmäinen lajityöryhmä oli metsäpeuratyöryhmä, jonka tavoitteena oli metsäpeuran palauttaminen takaisin vanhoille asuinsijoilleen Suomenselälle. Vuoteen 1986 mennessä yhdeksän lajin, Itämeren hylkeiden, kiljuhanhen, liito-oravan, merikotkan, metsäpeuran, muuttohaukan, saimaannorpan, valkoselkätikan ja vesikon, suojelua varten oli perustettu lajityöryhmä. Vuonna 1989 lista kasvoi perhos- ja kovakuoriaistyöryhmillä. Samana vuonna aloitti toimintansa kasvityöryhmämme, jonka työn tuloksena ilmestyi Uhanalaiset kasvimme -kirja vuonna 1997. Monen uhanalaisen lajin suojelu on aloitettu perustamissamme lajityöryhmissä, jonka jälkeen viranomaiset ovat ottaneet suojelun vastuulleen.
Olemme perustaneet yli 50 kosteikkoa vähentämään Itämeren rehevöitymistä
Kosteikoilla on suuri merkitys Itämeren ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen ehkäisemisessä. Vesistöjen varteen perustettavat kosteikot parantavat vesien tilaa keräämällä ravinteita itseensä ja estämällä niiden pääsyä sisävesiin ja edelleen Itämereen, minkä lisäksi ne torjuvat tulvia ja tarjoavat monille eläin- ja kasvilajeille arvokkaan elinympäristön. Kosteikkojen merkitys korostuu tulevaisuudessa, sillä ilmastonmuutos lisää sademääriä, mikä puolestaan kasvattaa vesistöihin valuvien ravinteiden määrää. Rakensimme ensimmäisen kosteikon Särkisaloon vuonna 2008, minkä jälkeen kosteikoita on perustettu useissa vetämissämme hankkeissa kaiken kaikkiaan yli 50.
Olemme edistäneet arvokkaiden alueiden suojelua ja luontomatkailua
Ensimmäiset suuret alueet, joiden suojelun puolesta teimme töitä, olivat Siikalahti, Kesonsuo ja Liminganlahti. Parikkalan Siikalahden (kuvassa) suojelemiseksi ryhdyimme toimiin vuonna 1972. Työ alueen suojelemiseksi vaati kuitenkin aikaa, sillä maanomistajat olisivat halunneet kuivattaa kasvi- ja eläinkunnaltaan ainutlaatuisen, osin umpeenkasvaneen lahden pelloksi. Kun saimme ostettua lahden ympäristöstä kaksi tilaa, pääsimme vaikuttamaan aktiivisemmin lahden tulevaisuuteen sekä rakentamaan alueelle lintutornin. Suojeluvastarinta oli alueella tiukkaa ja kuivaushankkeet päättyivät vasta Itä-Suomen vesioikeuden antamaan päätökseen. Pystyimme sen jälkeen rakentamaan alueelle opastuskeskuksen. Myöhemmin vuonna 1982 Siikalahti otettiin valtion lintuvesien suojeluohjelmaan, minkä tuloksena valtio lunasti alueen ja siitä tehtiin luonnonsuojelualue. Siikalahden suojeluhanke oli pioneerikohde Suomessa ja se käynnisti muiden arvokkaiden lintuvesien suojelun Suomessa.
Ideoimme luontoa säästävän toimiston
Lanseerasimme Green Office -ympäristöjärjestelmän keväällä 1998. Green Officen tavoitteeksi asetettiin yritysten ja julkishallinnon toimistojen saaminen mukaan tekemään ympäristötyötä, vähentämään kulutustaan ja kasvihuonekaasupäästöjään. Käytännön työssä laadimme yrityksen tai julkishallinnon toimijan kanssa konkreettinen lista sellaisista ympäristön tilaa parantavista toimenpiteistä, joita organisaatiossa voitaisiin tehdä. Green Office -järjestelmän suosio on edelleen vahva. Vuonna 2022 Suomen Green Office -verkostossamme oli mukana yli 170 organisaatiota ja yritystä eri toimialoilta, yli 450 toimipaikkaa ja noin 53 000 työntekijää. Verkostossa on eri alojen asiantuntijayrityksiä, yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, pääkonttoreita, ministeriöitä ja virastoja, myyntitoimistoja, järjestöjä ja muita toimijoita.
Olemme tehneet töitä uhanalaisten vaelluskalojen pelastamiseksi
Olemme tehneet pitkään töitä uhanalaisten vaelluskalojen, kuten lohen ja taimenen, suojelemiseksi, mutta löimme työssä uuden vaihteen silmään vuonna 2017. Tuolloin aloitimme K-ryhmän kanssa yhteistyön vaelluskalojen pelastamiseksi. Kartoitimme hankkeessa kalojen kutuvaelluksen tiellä olevia esteitä ja avasimme niitä yhteistyössä maanomistajien, paikallisten K-kauppiaiden ja vapaaehtoisten kanssa. Saimme hankkeelle laajaa huomiota ”Kuteminen kuuluu kaikille” -mediakampanjalla. Jatkamme työtä vuonna 2022 käynnistyneessä kolmivuotisessa Metsäpurojen puolesta -hankkeessa Stora Enson ja Tornatorin kanssa. Kaiken kaikkiaan olemme poistaneet tai ohittaneet 45 kalojen kutuvaelluksen tiellä olevaa estettä tai patoa ja avanneet näin ollen yli 1000 kilometriä uusia elinalueita vaelluskaloille. Lisäksi olemme kunnostaneet vaelluskaloille useita satoja kutusoraikkoja lisääntymialueiksi. Lisäksi olemme vaikuttaneet päätöksentekoon ja edistäneet isompien patojen purkamista esimerkiksi Hiitolanjoella, Tainionvirran Virtaankoskella, Savonrannan Vuokalankoskella ja Ääneskosken Mämmenkoskella.
Olemme auttaneet luonnon lisäksi ihmisiä
Olemme vuosikymmenten ajan suojelleet luontoa ympäri maailmaa. Keskeinen periaatteemme on ottaa työhön mukaan paikalliset ihmiset – ja näin edistää luonnonsuojelun ja ilmastotekojen lisäksi muita YK:n kestävän kehityksen tavoitteita puhtaan veden saannista ihmisarvoiseen työhön. Kansainvälisen työmme ytimessä onkin lajien ja niiden elinympäristöjen suojelu, luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Esimerkiksi vuosina 2018–2021 suojelimme ja saimme kestävän käytön piiriin yli kaksi miljoonaa hehtaaria metsää Itä-Afrikassa ja Aasiassa. Saavutuksen taustalla oli juuri tiivis yhteistyö paikallisten kanssa: vahvistimme yhteisöjen metsänhoidon osaamista, kehitimme yhdessä luonnolle suotuisia elinkeinoja ja autoimme ottamaan käyttöön ilmastonmuutosta paremmin kestäviä viljelylajeja ja maanviljelytapoja. Tällä hetkellä tuemme elinympäristöjen suojelua ja paikallisten ihmisten toimeentuloa ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroilla niin Kaakkois-Aasiassa, Itä-Afrikassa kuin Amazonilla.
Luontoa on katsottu livenä kymmeniä miljoonia kertoja
Suora lähetyksemme norpasta kivellä eli Norppalive lähtien on vuodesta 2016 lähtien toiminut merkittävänä yleisön kiinnostusta herättävänä magneettina. Norppalivestä kasvoi välittömästi mediailmiö. Toukokuussa 2016 saimaannorppien köllöttelyä rantakivillä katsottiin yli kaksi miljoonaa kertaa ja aiheesta julkaistiin yli 300 juttua eri medioissa. Norppaliven Facebook-postaukset tavoittivat keskimäärin 131 000 silmäparia. #Norppalive oli toukokuun ajan suosituin aihetunnus Twitterissä, ja Norppalive oli Googlen mukaan yksi vuoden trendanneimpia hakusanoja. Norppaliven avulla olemme voineet lisätä saimaannorpan tunnettuutta ja ihmisten halua suojella sitä. Keväällä 2018 Norppalive laajensimme Norppaliven Luontoliveksi, jonka kamera on seurannut muun muassa liito-oravia, metsäpeuroja, sääksiä, ahmoja, taimenia, kyitä, raakkuja ja naaleja. Kaikkiaan livekameroitamme on katsottu jo yli 20 miljoonaa kertaa.
Nostimme ympäristökasvatuksen kansainvälisen verkostomme prioriteetiksi
Olemme vuosikymmenten ajan opettaneet, kouluttaneet ja neuvoneet eri ikäisiä ihmisiä kestävän elämäntavan edistämiseksi ja ympäristömyönteisyyden lisäämiseksi. Suomessa tekemämme monipuolisen työn lisäksi iso sulka hattuumme oli, kun vuonna 2016 saimme pitkän yrittämisen jälkeen luotua WWF-verkostoon kansainvälisen ympäristökasvatusverkoston. Verkostossa on kehitetty yhteisiä opetusmateriaaleja, laadittu opettajille verkkokursseja ja tehty kansainvälisen partioliikkeen kanssa sopimus ympäristökasvatuksen ulottamisesta partioliikkeen arjen toimintaan.
Kiitos työmme tukijoille
Yksityishenkilöiden lahjoitukset mahdollistavat työmme ja saamme tärkeää tukea myös yrityksiltä ja muilta yhteistyökumppaneiltamme. Iso kiitos kuuluu vapaaehtoisille, jotka työskentelevät kanssamme kentällä, eivätkä saavutuksemme tietenkään olisi mahdollisia ilman WWF:llä työskennelleitä ammattilaisia sekä näkemyksellisiä hallituksen ja hallintoneuvoston jäseniä. Jos haluat pysyä kärryillä myös tulevista luonnonsuojelun saavutuksista, klikkaa tilaamaan uutiskirjeemme.
WWF:n logon esikuvana toimi Lontoon eläintarhan pandakarhu Chi-Chi. Ensimmäiset versiot logosta teki taiteilija ja ympäristöaktiivi Gerald Watterson, ja hänen töidensä pohjalta varsinaisen logon kehitti Sir Peter Scott, yksi WWF:n perustajista. Scott on myöhemmin muistellut, että rakastettavan muodon ohella pandan valintaan vaikutti sen mustavalkoisuus. Näin säästettiin kuvan painokustannuksissa. Eri maiden WWF-toimistojen ei haluttu tekevän logosta omia versioitaan. Siksi suomalaisten ehdotusta pandalogoon liitettävistä männyistä ei hyväksytty.
Näin toimintamme sai alkunsa
Sveitsissä vuonna 1961 perustettu WWF eli World Wildlife Fund (vuodesta 1986 World Wide Fund for Nature) oli pyrkinyt koko olemassaolonsa ajan laajentamaan verkostoaan. Länsi-Euroopan toimistoketju oli jo kattava 1960-luvun loppuun mennessä, eikä kylmän sodan maailmassa ollut mahdollisuutta rantautua Itä-Eurooppaan. Ainoa kasvusuunta Euroopassa oli pohjoinen.
WWF Suomen perustamiseen johtaneet tapahtumat käynnistyivät, kun Yhdysvaltojen Norjan suurlähettiläs Philip K. Crowe, kansainvälisen WWF:n hallintoneuvoston jäsen, otti yhteyttä tuoreeseen kokoomuksen kansanedustajaan Pertti Salolaiseen ja tiedusteli, voisiko Salolainen lähteä suunnittelemaan WWF:n toimiston perustamista Suomeen. Salolainen vastasi myöntävästi ja noin vuoden kestäneen valmistelutyön päätteeksi WWF Suomi perustettiin 16. lokakuuta vuonna 1972.
Vinkki: Jos haluat lukea lisää tapahtumista, jotka johtivat perustamiseemme, klikkaa lukemaan artikkeli WWF-lehdestä. Toimintamme ensimmäisistä vuosikymmenistä kerromme puolestaan tässä WWF-lehden artikkelissa.
Perustamiskokouksemme pidettiin 16.10.1972 aamupäivällä, ja puolelta päivin alkoi juhlalounas kunniavierainaan presidentti Urho Kekkonen ja kansainvälisen WWF:n hallintoneuvoston puheenjohtaja, Hollannin prinssi Bernhard. Kekkonen oli lupautunut perustettavan säätiön suojelijaksi kesäkuussa 1972. Myös muissa maissa kuninkaalliset ja valtiojohtajat oli lähes järjestään saatu kansallisten WWF-toimistojen suojelijoiksi. Muodollista tehtävää ovat sittemmin jatkaneet kaikki Suomen presidentit.
Perustamiskokouksen yhteydessä Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto, kuten meidät tuolloin tunnettiin, antoi julkilausuman:
”Ihmisen tulevaisuus maapallolla on erottamattomasti kytketty luonnon monimuotoisuuteen. Molempien tulevaisuus riippuu väestönkasvun rajoittamisesta, saastumisilmiöiden estämisestä ja elämän monimuotoisuuden säilyttämisestä. Nimenomaan tämä viimeksi mainittu, luonnon ekologisen monimuotoisuuden säilyttäminen, kuuluu Maailman Luonnon Säätiön keskeisiin työkohteisiin.”
50 vuotta myöhemmin moni asia on muuttunut, mutta työskentelemme edelleen sekä Suomessa että maailmalla sen eteen, että ihminen ja luonto voisivat elää tasapainossa.
Kunnostimme uhanalaisen taimenen lisääntymisalueita koko toimistomme voimin virkistyspäivänä 2019.
Työmme jatkuu
Olemme saavuttaneet runsaan viiden vuosikymmenen aikana paljon, mutta samaan aikaan työsarkamme on kasvanut kasvamistaan. Tällä hetkellä on käynnissä ennennäkemätön ihmisen aiheuttama sukupuuttoaalto, joka uhkaa jopa miljoonaa eläin- ja kasvilajia. Samalla uhattuna on hyvinvointimme perusta, sillä olemme riippuvaisia luonnosta. 2020-luku on planeettamme kohtalon vuosikymmen. Niinpä seuraavien 10 vuoden aikana meidän pitää saavuttaa enemmän kuin edellisten 50 vuoden aikana yhteensä.
Vaikka tilanne on vakava, voimme onnistua luontokadon pysäyttämisessä. Teemme töitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, suojelun lisäämiseksi ja ylikulutuksen lopettamiseksi. Vaikutamme kentällä ja kulisseissa, näytämme suuntaa ja löydämme ratkaisut yhteistyössä. Haluamme lisätä aktiivisesti ympäristön puolesta toimivien suomalaisten määrää merkittävästi ja auttaa heitä löytämään sopivimmat tavat toimia. Samalla vakuutamme päättäjät huomioimaan luonnon politiikassa ja yritykset siitä, että niillä on vastuu huolehtia luonnosta, jonka varaan niiden oma liiketoimintakin perustuu.
Toimintamme mahdollistavat meitä tukevat yksityishenkilöt, jotka lahjoituksillaan ovat luonnonsuojelun etujoukoissa kanssamme. Saamme tärkeää apua myös yrityksiltä ja muilta yhteistyökumppaneiltamme, jotka tukevat meitä taloudellisesti, vaativat kanssamme muutosta ja sitoutuvat muuttamaan omaa toimintaansa yhä kestävämpään suuntaan. Aivan erityinen kiitos kuuluu niille lukuisille vapaaehtoisille, jotka työskentelevät kanssamme kentällä. Saavutuksemme eivät tietenkään olisi mahdollisia ilman kaikkia eri vuosikymmeninä WWF:llä työskennelleitä ammattilaisia sekä näkemyksellisiä hallituksen ja hallintoneuvoston jäseniä.
Kiitos kaikille teille, jotka olette olleet yli 50-vuotisella taipaleellamme mukana. Te autatte meitä kirjoittamaan uusia sivuja suomalaisen luonnonsuojelun historiaan joka ikinen päivä.
Auta luontoa WWF:n kummina
Luonnonsuojelun onnistumiset eivät ole mahdollisia ilman säännöllisiä tukijoita. Yli puolet toimintamme rahoituksesta tulee yksityisiltä ihmisiltä. Sinun lahjoituksesi on elintärkeä, se on uusien onnistumisien alku.
Auta luontoa WWF:n kummina
Yritys, auta luontoa yhdessä WWF:n kanssa
Toimimme yhdessä yritysten kanssa luontokadon pysäyttämiseksi, sillä kaikkia tarvitaan mukaan rakentamaan tasapainoista tulevaisuutta luonnolle ja ihmisille.
Yritys, auta luontoa yhdessä WWF:n kanssa
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.