Merten muoviroska

Maailman merillä kelluu yli 250 000 tonnia muoviroskaa, josta suurin osa on peräisin maalta. Suurimpia syypäitä merten muoviroskaantumiseen ovat huonosti hoidetut kaatopaikat merten ja jokien läheisyydessä, hulevedet eli esimerkiksi kaupunkien kaduilta huuhtoutuvat valumavedet, huonosti puhdistetut jätevedet, muovijätteen laiton dumppaus rannikkoalueille ja roskaaminen. Merellä suurimpia muoviroskan lähteitä ovat kauppa-alukset, kalastus ja huviveneily.

Laajalti käytetyistä ja pitkäikäisistä muovituotteista on tullut maailmanlaajuisesti yksi vakavimmista uhkista vesiekosysteemeille. Muovia päätyy lintujen ja kalojen ruuansulatukseen ja muovinsiruja on löytynyt jopa merenpohjan eliöistä. Jos jatkamme roskaamista nykytahdilla, on vesistöissämme vuoteen 2050 mennessä enemmän roskaa kuin kaloja.

Suurimpia merten roskaajia ovat Kiina, Indonesia, Filippiinit, Vietnam ja Thaimaa. Jopa 60 prosenttia merten suurikokoisesta muoviroskasta tulee näistä viidestä maasta. Pääsyy maiden muoviroskaamiselle on kehittymätön jätehuolto. Vuonna 2018 maat antoivat lupauksen vähentää muovipäästöjään meriin.

Opi lisää merten muoviongelmasta alla olevasta kuvakarusellista:

© WWF
Yleisin muoviroska kaikilla maailman merillä on tupakantumppi, myös Itämerellä ja Suomessa. Tupakantumpin hajoaminen vie viisi vuotta. Esimerkiksi muovipullo voi kellua meressä jopa 450 vuotta.

© Troy Mayne / WWF
Muoviroskat vahingoittavat, tukehduttavat ja tappavat eläimiä. Kärsijöiden joukossa on uhanalaisiakin lajeja kuten merikilpikonnia.

© Martin Harvey / WWF
Mitkään eliöt eivät pysty sulattamaan muovia. Muovi tukkii eläimen ruuansulatuskanavan ja aiheuttaa väärää kylläisyyden tunnetta. Muoviin kuolee vuosittain miljoona merilintua, 100 000 merikilpikonnaa ja useita merinisäkkäitä, kuten hylkeitä, valaita tai merileijonia.

© Päivi Larikko / WWF
Suomen rannat ovat Itämeren roskaisimmat. Suomessa suurin osa suurikokoisesta muoviroskasta on peräisin ihmisten piknikeväistä ja rakennustyömailta. Tyypillisimpiä roskia ovat tupakantumpit, muoviriekaleet, vaahtomuovit, muovipussit sekä pullot ja pakkausjätteet.

© Joonas Fritze / WWF
Muoviroskaa ajelehtii röykkiöittäin myös kauas Jäämerelle useista maailman kolkista. Syksyllä MTV3-kanavalla esitettävän Villien jäljillä -sarjan juontajat Kimmo Ohtonen ja Pirjo Heikkilä löysivät kesäkuussa 2018 Huippuvuorilta muun muassa norjalaisen salaatinkastikepakkauksen, venäläisen mehupullon ja italialaisen huulirasvapuikon.

Mikromuovit

Mikromuovit ovat alle 5 millimetrin suuruisia muovipartikkeleita. Mikromuovista suurin osa tulee autonrenkaista ja tekokuitutekstiileistä kuten fleecestä. Myös esimerkiksi kuorintavoiteet tai hammastahnat voivat sisältää muovirakeita.

Mikromuovi tukkii ja hiertää vesieläinten ruuansulatuskanavia. Näitä mikroskooppisen pieniä muovinpaloja on löytynyt kalojen, simpukoiden ja äyriäisten sisältä. Kehittyneen jätehuollon maissa, kuten Yhdysvalloissa ja Suomessa, jopa yli puolet meriin päätyvän muovijätteen massasta on mikromuovia.

Näin vähennät muovia

Paras tapa vaikuttaa merten tulevaisuuteen on se, että pyrkii rajoittamaan omaa muovin kulutustaan. Jos muoviroskaa tulee, se on syytä laittaa kierrätykseen.

Paras muovi on tuottamatta tai ostamatta jätetty muovi, toiseksi paras on kierrätetty muovi, kolmanneksi paras on poltettu muovi, neljänneksi paras on muovi hyvin hoidetulla kaatopaikalla. Kaikkein huonoin vaihtoehto on luontoon päässyt muovi.

Yritysten pitäisi havahtua siihen, että muovijätteen määrää on vähennettävä:

Muoviset tuotteet tulee suunnitella pitkäikäisiksi
Muovilaatuja pitää rajoittaa kierrätykseen sopiviksi ja kaikki muovituotteet tulee merkitä
Kertakäyttöiset muovia sisältävät astiat tulee kieltää
Muoviset hedelmäpussit tulee kieltää ja korvata esimerkiksi kesto- ja paperipusseilla
Kuluttajakäyttöön suunniteltava aidosti biohajoavia pakastepusseja ja -rasioita
Biologisesti hajoavat pakkausmateriaalit laajasti käyttöön
Tuotteiden turhaa pakkaamista ja muovipussien käyttöä tulee vähentää