Erilaisia muoviroskan kappaleita kelluu meressä.

Merten muoviroska

Maailman merissä on yli 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa, joka uhkaa niin meriluontoa, eläimiä kuin ihmisten terveyttä. Asiaan on puututtava nyt. Merten muoviroska voi jopa tuplaantua vuoteen 2030 mennessä, mikäli nykyistä kehitystä ei saada pysäytettyä.

Tiesitkö, että...

yli 90 prosenttia merilinnuista on syönyt muovia? 1960-luvulla luku oli alle viisi prosenttia.

Muoviroskasta on tullut maailmanlaajuisesti yksi vakavimmista uhkista vesiekosysteemeille. Merieläimet takertuvat ja tukehtuvat isokokoiseen muoviin, kuten hylättyihin kalastusvälineisiin. Pienempiä muovinpaloja päätyy lintujen ja kalojen ruuansulatukseen, ja mikromuovia on löydetty jopa merenpohjan eliöistä ja arktisten lintujen munista.

Myös ihmisten elimistöön päätyy mikromuovia erityisesti juomaveden mukana. Tämän tarkkoja vaikutuksia ei vielä tunneta, mutta se tiedetään, etteivät mitkään eliöt pysty sulattamaan muovia.

Opi lisää merten muoviongelmasta alla olevasta kuvakarusellista:

Valtaosa – yli 80 prosenttia – muoviroskasta tulee meriin maalta. Suurimpia syypäitä ovat huonosti hoidetut kaatopaikat merten ja jokien läheisyydessä, hulevedet eli esimerkiksi kaupunkien kaduilta huuhtoutuvat valumavedet, huonosti puhdistetut jätevedet, muovijätteen laiton dumppaus rannikkoalueille, ja roskaaminen. Merellä suurimpia muoviroskan lähteitä ovat kauppa-alukset, kalastus ja huviveneily.

Yli puolet merten suurikokoisesta muovista tulee viidestä maasta: Kiinasta, Indonesiasta, Filippiineiltä, Vietnamista ja Thaimaasta. Suurin syy maiden muoviroskaamiselle on kehittymätön jätehuolto. Kehittyneen jätehuollon maissa, kuten Yhdysvalloissa ja Suomessa, jopa oli puolet meriin päätyvästä muovijätteestä on mikromuovia.

Puutteellisen jätteenkäsittelyn ja riittämättömän kierrätyksen lisäksi iso ongelma on, että maailmassa tuotetaan uutta muovia paljon enemmän kuin olisi tarpeen. Pelkästään vuonna 2016 maailmassa tuotettiin 396 miljoonaa tonnia uutta muovia – 53 kiloa maapallon jokaista ihmistä kohden. Lähes puolet tuotetusta muovista menee kertakäyttöisiin tuotteisiin, kuten ruokapakkauksiin, muovipulloihin ja muovipusseihin.

Iso rausku ui suoraan kohti kameraa muoviroskan täyttämässä meressä

Mikromuovit

Mikromuovit ovat alle viiden millimetrin suuruisia muovipartikkeleita. Näitä mikroskooppisen pieniä muovinpaloja on löydetty niin kalojen, simpukoiden kuin äyriäisten sisältä ja jopa merenpohjan eliöistä. Myös ihmisen elimistöön päätyy mikromuovia erityisesti juomaveden mukana.

Suurin osa merten mikromuovista tulee autonrenkaista ja keinokuitutekstiileistä, kuten fleecestä. Myös esimerkiksi kuorintavoiteet tai hammastahnat voivat sisältää muovirakeita. Mikromuoviongelman vähentämiseksi jätevedet tulee käsitellä mahdollisimman tehokkaasti. Moderni jätevedenpuhdistamo poistaa menetelmästä riippuen 97–99,9 prosenttia jäteveden mikromuoveista. Samaan aikaan on tärkeää estää suurikokoisempaa muovia päätymästä luontoon, sillä se jauhautuu pienemmäksi silpuksi ajan kuluessa.

Mitä WWF tekee?

Tavoitteenamme on lopettaa muovin päätyminen meriin vuoteen 2030 mennessä. Työskentelemme muovittomien merien eteen koko maailmanlaajuisen WWF-verkoston voimin seuraavilla tavoilla:

 

  • Järjestämme talkoita

    Järjestämme keväällä 2020 rantojen muoviroskan keräystalkoita. Tapahtumat järjestetään yhteistyössä Pidä Saaristo Siistinä ry:n kanssa.

  • Vaadimme kansainvälistä muoviroskasopimusta

    Muovin päätyminen meriin tulee pysäyttää sitovalla, YK-vetoisella kansainvälisellä sopimuksella. Sopimuksen on velvoitettava kaikkia allekirjoittajamaita tekemään konkreettisia vähennyksiä ja kierrätysasteen prosenttilukuja sisältävät toimintasuunnitelmat vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi sopimukseen tulee sisällyttää tukikeinoja kehittyvien maiden jätehuollon parantamiseksi. Tavoitteena tulee olla, että kaikki käytetty muovi kerätään kierrätykseen. Olemme keränneet 1,5 miljoonaa allekirjoitusta kansainvälisen muoviroskasopimuksen puolesta. Vetoomus luovutettiin Our Ocean -konferenssissa Oslossa 23.10.2019, ja yli 40 maata on ilmoittanut kannattavansa sopimusta.

  • Vaadimme saastuttaja maksaa -periaatteen käyttöönottoa

    Muovin hinnan tulee vastata sen kustannuksia ympäristölle ja ihmisille. Tämä tarkoittaa, että muovin tuottajan tulee vastata myös jätehuollon kuluista saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti. Esimerkiksi autoteollisuudessa periaate on käytössä, mikä tarkoittaa sitä, että autojen valmistajat maksavat autojen kierrätyksen.

    Työskentelemme myös sen puolesta, että muovin hinta vastaisi sen todellisia kustannuksia ympäristölle ja ihmisille. Muovin valmistajilla pitää olla tuottajavastuu, johon sisältyy raaka-aineen tuotannon ympäristövaikutuksista sekä oikeanlaisesta kierrätyksestä koituvat kulut.

  • Vaadimme muovin käytön vähentämistä

    Toimia, jotka tähtäävät muovin käytön vähentämiseen, on tehostettava. Vähentäminen on mahdollista nopeastikin  muuttamalla kulutuskäyttäytymistä ja panostamalla pakkaussuunnitteluun. Lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa kattavasti pakkausmateriaaleihin, pakkaamisen määrään sekä esimerkiksi rakennusteollisuuden muovien käyttöön sekä kierrätykseen.

  • Vaikutamme poliittiseen päätöksentekoon

    Osallistuimme ympäristöministeriön johdolla Suomen kansallisen muovitiekartan tekemiseen. Muovitiekartta sisältää toimenpide-ehdotukset muoveihin liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Voit tutustua muovitiekarttaan täällä.

    Jaamme tietoa ja teemme kannanottoja päättäjille kansallisella ja  globaalilla tasolle.

  • Työskentelemme yritysten kanssa

    Myös yritysten täytyy osallistua muoviroskaongelman ratkaisemiseen. Tämä koskee niin muovintuotannon raaka-aineita tuottavia, muovia valmistavia, muovipakkauksia käyttäviä kuin muovin hävittämisestä vastaavia yrityksiä.

    Autamme yrityksiä vähentämään muovinkulutustaan ja parantamaan kierrätystä.

    Työskentelemme yritysten kanssa kaikkialla maailmassa, jotta nämä vähentäisivät muovinkulutustaan ja tehostaisivat muovin kierrätystä. muuttaisivat tuotantoketjujaan, osallistaisivat asiakkaitaan ja tekisivät luontoystävällisiä päätöksiä.

    Muutamia esimerkkejä siitä, miten yritykset voivat vähentää muovijätteen syntymistä:

    • Muoviset tuotteet tulee suunnitella pitkäikäisiksi.
    • Tuotteissa tulee käyttää ainoastaan sellaisia muovilaatuja, jotka sopivat kierrätykseen. Kaikki muovituotteet tulee myös merkitä.
    • Tuotteiden turhaa pakkaamista ja muovipussien käyttöä tulee välttää, ja aidosti biohajoavat pakkausmateriaalit tulee ottaa tarpeen mukaan käyttöön.
    • Kertakäyttöiset muovia sisältävät astiat tulee kieltää. Myös muoviset hedelmäpussit tulee kieltää ja korvata esimerkiksi kesto- ja paperipusseilla.
  • Tarjoamme tietoa ja vinkkejä

    Tuotamme uutta tietoa ja raportteja merten muoviroskaongelmasta ja sen ratkaisuista. Tarjoamme myös kuluttajille konkreettisia vinkkejä oman muovinkulutuksen vähentämiseen.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.