Merten muoviroska
Maailman merissä on yli 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa, joka uhkaa niin meriluontoa, eläimiä kuin ihmisten terveyttä. Asiaan on puututtava nyt. Merten muovijäte voi jopa nelinkertaistua vuoteen 2050 mennessä, mikäli nykyistä kehitystä ei saada pysäytettyä.
Muovin määrä meressä
Tiesitkö, että...
yli 90 prosenttia merilinnuista on syönyt muovia? 1960-luvulla luku oli alle viisi prosenttia.
Muoviroskasta on tullut maailmanlaajuisesti yksi vakavimmista uhkista vesiekosysteemeille. Maailman merissä on jo nyt yli 150 miljoonaa tonnia muovijätettä. On arvioitu, että meriin päätyy vuosittain arviolta 9–14 miljoonaa tonnia muovia. Vain pieni osa muoviroskasta on nähtävissä meren pinnalla ja rannoilla. Suurin osa painuu meren pohjaan.
Opi lisää merten muoviongelmasta alla olevasta kuvakarusellista:
Meriin päätyvästä muoviroskasta 70 prosenttia on kertakäyttömuovia. Muovipillin hajoamiseen menee 200 vuotta ja esimerkiksi muovipullo voi kellua meressä jopa 450 vuotta. Tupakantumpit ovat maailman yleisin muoviroska, myös Suomen rannoilla. Tupakantumpin hajoaminen kestää 1,5-10 vuotta ympäristöstä riippuen.
Muoviroskat vahingoittavat, tukehduttavat ja tappavat eläimiä. Muovijätteen on arvioitu tappavan jopa 100 000 merinisäkästä vuosittain ja yli 900 mereisen lajin on todettu sotkeutuneen muoviin tai nielleen sitä. Muoviin kuolee merilintuja, kilpikonnia ja merinisäkkäitä, kuten hylkeitä, valaita ja merileijonia.
Mitkään eliöt eivät pysty sulattamaan muovia elimistössään. Muovi voi tukkia eläimen ruuansulatuskanavan ja aiheuttaa valheellista kylläisyyden tunnetta, jolloin eläin menehtyy käytännössä ravinnon puutteeseen. Kärsijöiden joukossa on myös uhanalaisia lajeja, kuten merikilpikonnia.
Valtaosa rantojemme roskista on muovia. Suurin osa rantojen muoviroskasta on syömiseen ja juomiseen liittyvää pakkausjätettä sekä rakennustyömailta peräisin olevaa roskaa. Yleisin rantaroska on tupakantumppi, ja sen jälkeen tyypillisimpiä roskia ovat muoviriekaleet, vaahtomuovit, muovipussit sekä pullot ja pakkausjätteet.
Muoviroskaa ajelehtii röykkiöittäin myös kauas Jäämerelle useista maailman kolkista. Syksyllä 2018 MTV3-kanavalla esitetyn Villien jäljillä -sarjan juontajat Kimmo Ohtonen ja Pirjo Heikkilä löysivät sarjan kuvauksissa Huippuvuorilta muun muassa norjalaisen salaatinkastikepakkauksen, venäläisen mehupullon ja italialaisen huulirasvapuikon.
Yli 80 prosenttia muoviroskasta tulee meriin maalta. Suurimpia syitä tähän ovat huonosti hoidetut kaatopaikat merten ja jokien läheisyydessä. Muita merkittäviä syitä ovat hulevedet eli esimerkiksi kaupunkien kaduilta huuhtoutuvat valumavedet, huonosti puhdistetut jätevedet, jätteiden laiton dumppaus mereen sekä roskaaminen. Merellä suurimpia muoviroskan lähteitä ovat kauppa-alukset, kalastus ja huviveneily.
Yli puolet merten suurikokoisesta muovista tulee viidestä maasta: Kiinasta, Indonesiasta, Filippiineiltä, Vietnamista ja Thaimaasta. Suurin syy maiden muoviroskaamiselle on kehittymätön jätehuolto. Kehittyneen jätehuollon maissa, kuten Yhdysvalloissa ja Suomessa, jopa yli puolet meriin päätyvästä muovijätteestä on mikromuovia.
Puutteellisen jätteenkäsittelyn ja riittämättömän kierrätyksen lisäksi iso ongelma on, että maailmassa tuotetaan uutta muovia paljon enemmän kuin olisi tarpeen: yli 430 miljoonaa tonnia vuosittain. Noin 60 prosenttia tuotetusta muovista menee kertakäyttöisiin tuotteisiin, kuten ruokapakkauksiin, muovipulloihin ja muovipusseihin.
Muovin vaikutukset
Muoviroskan negatiiviset vaikutukset näkyvät jo useimmissa lajiryhmissä, ja uhkaavat useita maailman merkittävimpiä meriekosysteemejä, kuten koralliriuttoja ja mangrovemetsiä.
Kaloja, merilintuja, kilpikonnia ja merinisäkkäitä, kuten hylkeitä, valaita ja merileijonia tarttuu ja tukehtuu isokokoiseen muoviin, kuten hylättyihin kalastusvälineisiin ja muovipusseihin. Muovia päätyy eläinten elimistöön huomaamatta ravinnon ohessa tai eläin voi erehtyä syömään muoviroskia luullen niitä ravinnoksi. Mikromuovia on löydetty jopa merenpohjan eliöistä ja arktisten lintujen munista.
Arviolta miljoona merilintua ja yli 100 000 merinisäkästä kuolee vuosittain muovijätteeseen. WWF:n raportin mukaan muovisaastetta on havaittu yli 2 000 eri eläinlajin elinympäristössä, ja tutkituista lajeista lähes 90 prosentin tiedetään kärsivän siitä aiheutuvista negatiivisista vaikutuksista. Mitkään eliöt eivät pysty sulattamaan muovia elimistössään. Muovi voi tukkia eläimen ruuansulatuskanavan ja aiheuttaa valheellista kylläisyyden tunnetta, jolloin eläin kuolee ravinnon puutteeseen. Kärsijöiden joukossa on myös uhanalaisia lajeja.
Ihmiseen muovi kulkeutuu erityisesti mikro- ja nanomuovin muodossa ruokaketjun, juomaveden ja hengitysilman kautta. Muovin vaikutuksista ihmisen terveydelle tiedetään vasta varsin rajallisesti.
Mikromuovi meressä
Mikromuovit ovat alle viiden millimetrin suuruisia muovipartikkeleita. Näitä mikroskooppisen pieniä muovinpaloja on löydetty niin kalojen, simpukoiden kuin äyriäisten sisältä ja jopa merenpohjan eliöistä. Myös ihmisen elimistöön päätyy mikromuovia erityisesti juomaveden mukana.
Mikromuovia syntyy jatkuvasti lisää isommista muovikappaleista, ja se hajoaa edelleen koko ajan pienemmiksi kappaleiksi. Merkittäviä mikromuovin lähteitä ovat vaatteista peräisin olevat keinokuidut ja keinokuitutekstiilit, liikenne, kosmeettisiin tuotteisiin lisätyt mikromuovit, teollisuuden muovipelletit, maalit ja pinnoitteet.
Mikromuovin vaikutuksista on vielä rajallisesti tutkimustietoa. Tähän mennessä tehtyjen huolestuttavien löydösten perusteella on kuitenkin syytä varovaisuuteen. Niiden mukaan mikromuovi voi vaikuttaa sedimentin eliöihin ja kertyä ihmisen elimistöön, esimerkiksi verenkiertoon, keuhkoihin ja istukkaan.
Mikromuoviongelman vähentämiseksi jätevedet tulisi käsitellä mahdollisimman tehokkaasti. Nykyaikainen jätevedenpuhdistamo poistaa menetelmästä riippuen 97–99,9 prosenttia jäteveden mikromuoveista. Samaan aikaan on tärkeää estää suurikokoisempaa muovia päätymästä ympäristöön, sillä se hajoaa mikromuoviksi ja sitäkin pienemmäksi, niin kutsutuksi nanomuoviksi ajan kuluessa.
Mikromuovipitoisuuden ekologisesti vaarallisen kynnysarvon arvioidaan ylittyvän jo nyt esimerkiksi Välimerellä, Itä-Kiinan meressä, Keltaisessa meressä ja arktisessa merijäässä. Pahimmassa tapauksessa tämän kynnysarvon ylittäminen voi johtaa haitallisiin vaikutuksiin lajeille ja ekosysteemeille, ja jopa populaatioiden vähenemiseen.
Euroopan kemikaaliviraston ehdotus mikromuovien käytön rajoittamiseksi hyväksyttiin ja Euroopan unioni on päättänyt kieltää mikromuovin myynnin. EU kieltää myynnin myös tuotteilta, joihin on lisätty mikromuovia ja joista vapautuu muovia käytön yhteydessä. Kielto astuu voimaan asteittain. On arvioitu, että näin voitaisiin estää puolen miljoonan mikromuovitonnin päätyminen ympäristöön.
WWF:n asiantuntija esittelee Itämeren rannalta löytynyttä mikromuovia eli läpimitaltaan alle 5 mm muovinkappaleita. Vasemmalla on muovisia styroksirakeita ja oikealla muovipellettejä.
Muovijäte Itämerellä
Muovijäte on ongelma myös Itämerellä. Itämeren suojelukomission HELCOMin mukaan Itämeren roskista noin 70 prosenttia on muoviroskaa.
Yleisimpiä muoviroskia Itämeren rannoilla ovat tupakantumpit. Muita tavallisia muoviroskia ovat syömisestä ja juomisesta aiheutuvat jätteet. Myös rakennustyömailta päätyy roskaa rannoille ja meriin. Lisäksi sade- ja sulamisvesien mukana mereen päätyy monenlaista roskaa kaduilta, kuten esimerkiksi autonrenkaiden kulumisesta johtuvaa synteettistä kumipurua ja teiden päällysteistä irtoavaa pigmenttiä.
Muovia päätyy Itämereen sekä tahallisen roskaamisen että roskien käsittelyvaiheessa tapahtuvan huolimattomuuden takia. Tahallinen roskaaminen johtuu pääasiassa tietämättömyydestä, mutta toisinaan myös siitä, ettei helppoja ratkaisuja kuten roska-astioita ja luonnon kannalta hyviä pakkausvaihtoehtoja ole tarjolla. Mikromuovien ongelmallisuuteen on Itämerelläkin herätty vasta kymmenisen vuotta sitten, mutta onneksi asiaan on vihdoin alettu puuttua järjestelmätasolla. Euroopan kemikaaliviraston esittämä laajamittainen mikromuovien käytön rajoittaminen tulee voimaan astuessaan vähentämään myös Itämereen päätyvän mikromuovin määrää.
Tämä kuutti on päätynyt keskelle roskaista rantaa Pohjanlahdella.
Muovijätteen vähentäminen
-
Vältä muovia ruokakaupassa
Suuri osa kodin muovijätteestä muodostuu ruokapakkauksista. Valitse tuotteita, joita ei ole pakattu muoviin tai joissa muovia on käytetty vain vähän. Myös ostamalla kerralla isompia pakkauksia voi vähentää muoviroskan kokonaismäärää.
Pakkaa hedelmät ja vihannekset kestopussiin tai paperiseen pussiin ja ostokset kestokassiin. Vanhaa muovipussia voi käyttää kauppakassina useamman kerran.
-
Korvaa kertakäyttömuovi
Suuri osa mereen päätyvästä muoviroskasta on peräisin kertakäyttömuovista: take away -pakkauksista, muoviaterimista, pilleistä ja muovipusseista. Keskeisessä asemassa on siksi kertakäyttömuovin välttäminen. Kaupoista löytyy paljon korvaavia vaihtoehtoja muovisille tuotteille.
Kertakäyttöisten take away -astioiden ja pakkausten sijaan kannattaa mahdollisuuksien mukaan suosia kestävämpiä ratkaisuja ja vähintäänkin välttää turhaa muovia. Piknikille lähtiessä voi valita kestoastiat ja aterimet, korvata muoviaterimet esimerkiksi puisilla tai nostaa piknikin tunnelmaa kokonaan uudelle tasolle kattamalla viltille kauniit posliiniastiat. Kertakäyttöiseen kahvikuppiin ei tarvitse aina ottaa muovista kantta.
-
Suosi kestäviä materiaaleja kodin tavaroissa
Muovia kannattaa välttää myös pidempiaikaisia hankintoja tehdessä. Esimerkiksi keittiöön voi hankkia lasipurkkeja muovisten säilytysastioiden sijaan. Kulhoissa, kauhoissa ja muissa keittiövälineissä voi suosia vaikka metallisia tai puisia vaihtoehtoja.
-
Muista muovittomat vaihtoehdot kosmetiikka- ja hygieniatuotteille
Kylpyhuoneeseen kertyy helposti pitkä rivi muovipakkauksia. Useille tuotteille on olemassa muovittomia vaihtoehtoja. Pullosaippuan voi korvata palasaippualla tai täyttää pullon uudestaan täyttöpakkauksesta.
Pakkausten lisäksi kosmetiikkatuotteet itsessään voivat sisältää muovia. Esimerkiksi hammastahnat, kuorintavoiteet, huulipunat ja monet muut tuotteet voivat sisältää mikromuovia. Monet kosmetiikkayhtiöt ovat onneksi jo vähentäneet mikromuovin käyttöä, ja EU:n kemikaalivirasto ECHA teki päätöksen mikromuovien rajoittamisesta. Se kieltää mikromuovin käytön muun muassa kosmetiikassa ja puhdistusaineissa.
Pohjoismaisella Joutsenmerkillä varustetut tuotteet eivät sisällä mikromuovia ja usein myös sertifioitu luonnonkosmetiikka on muovitonta. Kosmetiikkaostoksilla avuksi voivat olla myös puhelimeen ladattavat sovellukset kuten CosmEthics tai Beat the Microbead, jotka skannaavat tuotteen ainesosat ja kertovat parissa sekunnissa, onko tuotteessa mikromuovia.
-
Shoppaile harkiten ja suosi luonnonkuituja
Suurin osa tekstiileistä sisältää muovista valmistettuja keinokuituja, kuten polyesteriä. Keinokuituiset vaatteet ovat merkittävä mikromuovin lähde. Kaikista keinokuituisista vaatteista irtoaa pestessä pieniä muovikuituja. Fleecekangas on näistä pahin, sillä siitä muovia irtoaa eniten.
Vaatteita kannattaa ostaa harkiten ja suosia luonnonkuituja, kuten puuvillaa. Turhaa pesua välttämällä vaatteet kestävät pidempään, ja muovia irtoaa vähemmän. Paljon vettä käyttäviä hienopesuohjelmia kannattaa välttää, sillä ne irrottavat muovikuituja enemmän kuin perinteiset pesuohjelmat. Markkinoilla on nykyään myös pesupusseja, jotka keräävät vaatteista pesun aikana irtoavia muovikuituja.
-
Vältä roskaamista ja kierrätä muoviroskat
Muovin kierrättäminen on tehokas tapa vähentää muovin määrää. Jos omasta taloyhtiöstä ei vielä löydy muovinkeräysastiaa, taloyhtiötä voi pyytää hankkimaan sellaisen. Hankintaa voi perustella ympäristön lisäksi rahalla: muovin kerääminen omaan astiaan vähentää kalliimmin kierrätettävän sekajätteen määrää, jolloin taloyhtiö säästää jätekuluissa. Muovinkeräysastioita löytyy myös useista Rinki-ekopisteistä.
Kierrätysastiaan vilkaisu voi auttaa hahmottamaan, mistä oma muoviroska muodostuu. Jos oma kierrätysastia täyttyy aina jostain samasta pakkauksesta, voi pohtia esimerkiksi, olisiko samaa tuotetta myynnissä muovittomassa pakkauksessa.
Suomen yleisin muoviroska on tupakantumppi. Mereen päätyessään se hajoaa mikromuoviksi ja voi päätyä osaksi kalojen ravintoa – ja kalan mukana myös ihmisten lautasille. Tupakointia kannattaa siis vähentää myös ympäristösyistä ja kerätä tumpit talteen.
Mitä WWF tekee?
Tavoitteenamme on lopettaa muovin päätyminen meriin vuoteen 2030 mennessä. Työskentelemme muovittomien merien eteen koko maailmanlaajuisen WWF-verkoston voimin seuraavilla tavoilla:
-
Toimimme YK:n tukena kansainvälisen muoviroskasopimuksen teossa
Maaliskuussa 2022 YK:n jäsenvaltiot päättivät aloittaa historialliset neuvottelut kansainvälisestä, oikeudellisesti sitovasta muoviroskasopimuksesta. Tavoitteena on luoda kansainväliset säännöt ja velvoitteet muovin koko elinkaarelle tuotannosta kulutukseen ja jätehuoltoon. Sopimuksen oli määrä valmistua vuonna 2024, mutta sen sisällöstä ei päästy määräajassa sopuun, ja neuvottelut jatkuvat vielä.
Hallituksiin on kohdistunut vuosien ajan paljon painetta saada päätös sopimuksesta aikaan. WWF keräsi yli 2,2 miljoonan ihmisen allekirjoitukset vetoomuksen sopimuksen puolesta. Lisäksi yli 120 globaalia yritystä ja yli 1 000 kansalaisjärjestöä on tukenut sopimusta.
Sopimusta kannattavien maiden lukumäärä päivittyy WWF:n kansainväliseen muoviseurantasivustoon, Plastics Navigatoriin. Seurantasivustolla jaetaan myös tietoa merten muoviongelmasta.
Kansainvälinen WWF-verkosto on sitoutunut tukemaan neuvottelukomiteaa sopimuksen tarkempien yksityiskohtien viimeistelyssä.
-
Vaadimme saastuttaja maksaa -periaatteen käyttöönottoa
Muovin hinnan tulee vastata sen kustannuksia ympäristölle ja ihmisille. Tämä tarkoittaa, että muovin tuottajan tulee vastata myös jätehuollon kuluista saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti. Esimerkiksi autoteollisuudessa periaate on käytössä, mikä tarkoittaa sitä, että autojen valmistajat maksavat autojen kierrätyksen.
Työskentelemme myös sen puolesta, että muovin hinta vastaisi sen todellisia kustannuksia ympäristölle ja ihmisille. Muovin valmistajilla pitää olla tuottajavastuu, johon sisältyy raaka-aineen tuotannon ympäristövaikutuksista sekä oikeanlaisesta kierrätyksestä koituvat kulut.
-
Järjestämme talkoita
Vapaaehtoisille avoimia roskienkeruutapahtumia järjestetään mahdollisuuksien mukaan keväällä ja kesällä. Tapahtumista ilmoitetaan WWF Suomen tapahtumakalenterissa.
-
Vaadimme muovin käytön vähentämistä
Toimia, jotka tähtäävät muovin käytön vähentämiseen, on tehostettava. Vähentäminen on mahdollista nopeastikin muuttamalla kulutuskäyttäytymistä ja panostamalla pakkaussuunnitteluun. Lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa kattavasti pakkausmateriaaleihin, pakkaamisen määrään sekä esimerkiksi rakennusteollisuuden muovien käyttöön sekä kierrätykseen.
-
Vaikutamme poliittiseen päätöksentekoon
Osallistuimme ympäristöministeriön johdolla Suomen kansallisen muovitiekartan tekemiseen. Muovitiekartta sisältää toimenpide-ehdotukset muoveihin liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Voit tutustua muovitiekarttaan täällä.
Jaamme tietoa ja teemme kannanottoja päättäjille kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
-
Työskentelemme yritysten kanssa
Myös yritysten täytyy osallistua muoviroskaongelman ratkaisemiseen. Tämä koskee niin muovintuotannon raaka-aineita tuottavia, muovia valmistavia, muovipakkauksia käyttäviä kuin muovin hävittämisestä vastaavia yrityksiä.
Autamme yrityksiä vähentämään muovinkulutustaan ja parantamaan kierrätystä.
Työskentelemme yritysten kanssa kaikkialla maailmassa, jotta nämä vähentäisivät muovinkulutustaan ja tehostaisivat muovin kierrätystä, muuttaisivat tuotantoketjujaan, osallistaisivat asiakkaitaan ja tekisivät luontoystävällisiä päätöksiä.
Muutamia esimerkkejä siitä, miten yritykset voivat vähentää muovijätteen syntymistä:
- Muoviset tuotteet tulee suunnitella pitkäikäisiksi.
- Tuotteissa tulee käyttää ainoastaan sellaisia muovilaatuja, jotka sopivat kierrätykseen. Kaikki muovituotteet tulee myös merkitä.
- Tuotteiden turhaa pakkaamista ja muovipussien käyttöä tulee välttää, ja aidosti biohajoavat pakkausmateriaalit tulee ottaa tarpeen mukaan käyttöön.
- Kertakäyttöiset muovia sisältävät astiat tulee kieltää. Myös muoviset hedelmäpussit tulee kieltää ja korvata esimerkiksi kesto- ja paperipusseilla.
-
Tuotamme tietoa ja tarjoamme vinkkejä
Tuotamme uutta tietoa ja raportteja merten muoviroskaongelmasta ja sen ratkaisuista. Tarjoamme myös kuluttajille konkreettisia vinkkejä oman muovinkulutuksen vähentämiseen.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
Tue työtämme luonnon hyväksi
Ole kanssamme ratkaisemassa maapallon vakavimpia ympäristöongelmia ja rakentamassa tulevaisuutta, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. Tuellasi mahdollistat ympäristönsuojelutyömme. Voit auttaa pitkäjänteisesti kummina, kertalahjoituksella tai vaikka perustamalla syntymäpäiväkeräyksen. On monia tapoja auttaa – löydä omasi.
Tue työtämme luonnon hyväksi
Tutustu WWF:n monipuolisiin yhteistyömahdollisuuksiin
Yhdessä yritysten kanssa rakennamme tulevaisuuden, jossa luonto ja ihmiset elävät tasapainossa. Yritykset voivat tukea WWF:n luonnonsuojelutyötä lahjoituksella tai toteuttaa konkreettisesti vastuullisuustavoitteitaan kumppaninamme.