© Rich carey / WWF
Päivitetty

Merten muoviroska

Maailman merillä kelluu yli 250 000 tonnia muoviroskaa, josta suurin osa on peräisin maalta. Suurimpia syypäitä merten muoviroskaantumiseen ovat huonosti hoidetut kaatopaikat merten ja jokien läheisyydessä, hulevedet eli esimerkiksi kaupunkien kaduilta huuhtoutuvat valumavedet, huonosti puhdistetut jätevedet, muovijätteen laiton dumppaus rannikkoalueille ja roskaaminen. Merellä suurimpia muoviroskan lähteitä ovat kauppa-alukset, kalastus ja huviveneily.

Laajalti käytetyistä ja pitkäikäisistä muovituotteista on tullut maailmanlaajuisesti yksi vakavimmista uhkista vesiekosysteemeille. Muovia päätyy lintujen ja kalojen ruuansulatukseen ja muovinsiruja on löytynyt jopa merenpohjan eliöistä. Jos jatkamme roskaamista nykytahdilla, on vesistöissämme vuoteen 2050 mennessä enemmän roskaa kuin kaloja.

Suurimpia merten roskaajia ovat Kiina, Indonesia, Filippiinit, Vietnam ja Thaimaa. Jopa 60 prosenttia merten suurikokoisesta muoviroskasta tulee näistä viidestä maasta. Pääsyy maiden muoviroskaamiselle on kehittymätön jätehuolto. Vuonna 2018 maat antoivat lupauksen vähentää muovipäästöjään meriin.

Opi lisää merten muoviongelmasta alla olevasta kuvakarusellista:

WWF
© WWF
Yleisin muoviroska kaikilla maailman merillä on tupakantumppi, myös Itämerellä ja Suomessa. Tupakantumpin hajoaminen vie viisi vuotta. Esimerkiksi muovipullo voi kellua meressä jopa 450 vuotta.
Troy Mayne / WWF
© Troy Mayne / WWF
Muoviroskat vahingoittavat, tukehduttavat ja tappavat eläimiä. Kärsijöiden joukossa on uhanalaisiakin lajeja kuten merikilpikonnia.
Martin Harvey / WWF
© Martin Harvey / WWF
Mitkään eliöt eivät pysty sulattamaan muovia. Muovi tukkii eläimen ruuansulatuskanavan ja aiheuttaa väärää kylläisyyden tunnetta. Muoviin kuolee vuosittain miljoona merilintua, 100 000 merikilpikonnaa ja useita merinisäkkäitä, kuten hylkeitä, valaita tai merileijonia.
Päivi Larikko / WWF
© Päivi Larikko / WWF
Suomen rannat ovat Itämeren roskaisimmat. Suomessa suurin osa suurikokoisesta muoviroskasta on peräisin ihmisten piknikeväistä ja rakennustyömailta. Tyypillisimpiä roskia ovat tupakantumpit, muoviriekaleet, vaahtomuovit, muovipussit sekä pullot ja pakkausjätteet.
Joonas Fritze / WWF
© Joonas Fritze / WWF
Muoviroskaa ajelehtii röykkiöittäin myös kauas Jäämerelle useista maailman kolkista. Syksyllä MTV3-kanavalla esitettävän Villien jäljillä -sarjan juontajat Kimmo Ohtonen ja Pirjo Heikkilä löysivät kesäkuussa 2018 Huippuvuorilta muun muassa norjalaisen salaatinkastikepakkauksen, venäläisen mehupullon ja italialaisen huulirasvapuikon.