Merten muoviroska
Maailman merissä on yli 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa, joka uhkaa niin meriluontoa, eläimiä kuin ihmisten terveyttä. Asiaan on puututtava nyt. Merten muovijäte voi jopa nelinkertaistua vuoteen 2050 mennessä, mikäli nykyistä kehitystä ei saada pysäytettyä.
Muovin määrä meressä
Tiesitkö, että...
yli 90 prosenttia merilinnuista on syönyt muovia? 1960-luvulla luku oli alle viisi prosenttia.
Muoviroskasta on tullut maailmanlaajuisesti yksi vakavimmista uhkista vesiekosysteemeille. Maailman merissä on jo nyt yli 150 miljoonaa tonnia muovijätettä. On arvioitu, että meriin päätyy vuosittain arviolta 4,8–12,7 miljoonaa tonnia lisää muovia. Vain pieni osa muoviroskasta päätyy rannoille. Suurin osa painuu meren pohjaan.
Opi lisää merten muoviongelmasta alla olevasta kuvakarusellista:
Tupakantumppi on yleisin muoviroska kaikilla maailman merillä, myös Itämerellä. Tupakantumpin hajoaminen vie noin viisi vuotta. Muovipillin hajoamiseen menee 200 vuotta, ja esimerkiksi muovipullo voi kellua meressä jopa 450 vuotta.
Muoviroskat vahingoittavat, tukehduttavat ja tappavat eläimiä. Muovijätteen on arvioitu tappavan jopa 100 000 merinisäkästä vuosittain ja yli 900 mereisen lajin on todettu sotkeutuneen muoviin tai nielleen sitä. Muoviin kuolee merilintuja, kilpikonnia ja merinisäkkäitä, kuten hylkeitä, valaita ja merileijonia.
Mitkään eliöt eivät pysty sulattamaan muovia. Muovi voi tukkia eläimen ruuansulatuskanavan ja aiheuttaa valheellista kylläisyyden tunnetta, jolloin eläin menehtyy käytännössä ravinnon puutteeseen. Kärsijöiden joukossa on myös uhanalaisia lajeja, kuten merikilpikonnia.
Suomen rannat ovat Itämeren roskaisimmat, ja jopa 90 prosenttia rantojemme roskista on muovia. Suurin osa rantojemme suurikokoisesta muoviroskasta on peräisin ihmisten piknikeväistä ja rakennustyömailta. Tupakantumppien jälkeen tyypillisimpiä roskia ovat muoviriekaleet, vaahtomuovit, muovipussit sekä pullot ja pakkausjätteet.
Muoviroskaa ajelehtii röykkiöittäin myös kauas Jäämerelle useista maailman kolkista. Syksyllä 2018 MTV3-kanavalla esitetyn Villien jäljillä -sarjan juontajat Kimmo Ohtonen ja Pirjo Heikkilä löysivät sarjan kuvauksissa Huippuvuorilta muun muassa norjalaisen salaatinkastikepakkauksen, venäläisen mehupullon ja italialaisen huulirasvapuikon.
Yli 80 prosenttia muoviroskasta tulee meriin maalta. Suurimpia syitä tähän ovat huonosti hoidetut kaatopaikat merten ja jokien läheisyydessä. Muita merkittäviä syitä ovat hulevedet eli esimerkiksi kaupunkien kaduilta huuhtoutuvat valumavedet, huonosti puhdistetut jätevedet, jätteiden laiton dumppaus mereen sekä roskaaminen. Merellä suurimpia muoviroskan lähteitä ovat kauppa-alukset, kalastus ja huviveneily.
Yli puolet merten suurikokoisesta muovista tulee viidestä maasta: Kiinasta, Indonesiasta, Filippiineiltä, Vietnamista ja Thaimaasta. Suurin syy maiden muoviroskaamiselle on kehittymätön jätehuolto. Kehittyneen jätehuollon maissa, kuten Yhdysvalloissa ja Suomessa, jopa yli puolet meriin päätyvästä muovijätteestä on mikromuovia.
Puutteellisen jätteenkäsittelyn ja riittämättömän kierrätyksen lisäksi iso ongelma on, että maailmassa tuotetaan uutta muovia paljon enemmän kuin olisi tarpeen: noin 438 miljoonaa tonnia vuosittain. Lähes puolet tuotetusta muovista menee kertakäyttöisiin tuotteisiin, kuten ruokapakkauksiin, muovipulloihin ja muovipusseihin.
Katso WWF:n Avaimet muoviongelman ratkaisuun -raportista, kuinka suuri osa muovista päätyy kierrätykseen.
Muovin vaikutukset
Muoviroskan negatiiviset vaikutukset näkyvät jo useimmissa lajiryhmissä, ja uhkaavat useita maailman merkittävimpiä meriekosysteemejä, kuten koralliriuttoja ja mangrovemetsiä.
Kaloja, merilintuja, kilpikonnia ja merinisäkkäitä, kuten hylkeitä, valaita ja merileijonia tarttuu ja tukehtuu isokokoiseen muoviin, kuten hylättyihin kalastusvälineisiin. Pienempiä muovinpaloja päätyy eläinten ruuansulatukseen, ja mikromuovia on löydetty jopa merenpohjan eliöistä ja arktisten lintujen munista.
Muovijätteen on arvioitu tappavan jopa 100 000 merinisäkästä vuosittain ja yli 900 mereisen lajin on todettu sotkeutuneen muoviin tai nielleen sitä. Mitkään eliöt eivät pysty sulattamaan muovia. Muovi voi tukkia eläimen ruuansulatuskanavan ja aiheuttaa valheellista kylläisyyden tunnetta, jolloin eläin kuolee ravinnon puutteeseen. Kärsijöiden joukossa on myös uhanalaisia lajeja.
Ihmiseen muovi kulkeutuu erityisesti mikro- ja nanomuovin muodossa ruokaketjun, juomaveden ja hengitysilman kautta. Muovin vaikutuksista ihmiselle tiedetään vasta rajallisesti.
Mikromuovi meressä
Mikromuovit ovat alle viiden millimetrin suuruisia muovipartikkeleita. Näitä mikroskooppisen pieniä muovinpaloja on löydetty niin kalojen, simpukoiden kuin äyriäisten sisältä ja jopa merenpohjan eliöistä. Myös ihmisen elimistöön päätyy mikromuovia erityisesti juomaveden mukana.
Suurin osa merten mikromuovista on peräisin liikenteestä ja on esimerkiksi autonrenkaiden kulumisesta irronneita muovipartikkeleita. Muita merkittäviä mikromuovin lähteitä ovat keinokuidut ja keinokuitutekstiilit, kuten fleece, sekä teollisuuden muovipelletit, maalit ja pinnoitteet. Mikromuovia myös syntyy jatkuvasti lisää isommista muovikappaleista jauhautumalla ja se hajoaa edelleen koko ajan pienemmiksi kappaleiksi eli nanomuoviksi.
Mikromuovin vaikutuksista on vielä rajallisesti tutkimustietoa. Tähän mennessä tehtyjen huolestuttavien löydösten perusteella on kuitenkin syytä varovaisuuteen. Niiden mukaan mikromuovi voi vaikuttaa sedimentin eliöihin ja tunkeutua ihmisen istukan läpi sikiön puolelle.
Mikromuoviongelman vähentämiseksi jätevedet tulee käsitellä mahdollisimman tehokkaasti. Nykyaikainen jätevedenpuhdistamo poistaa menetelmästä riippuen 97–99,9 prosenttia jäteveden mikromuoveista. Samaan aikaan on tärkeää estää suurikokoisempaa muovia päätymästä luontoon, sillä se hajoaa mikromuoviksi ja sitäkin pienemmäksi, niin kutsutuksi nanomuoviksi ajan kuluessa.
Mikromuovipitoisuuden ekologisesti vaarallisen kynnysarvon arvioidaan ylittyvän jo nyt esimerkiksi Välimerellä, Itä-Kiinan meressä, Keltaisessa meressä ja arktisessa merijäässä. Pahimmassa tapauksessa tämän kynnysarvon ylittäminen voi johtaa haitallisiin vaikutuksiin lajeille ja ekosysteemeille, ja jopa populaatioiden vähenemiseen.
Jos Euroopan kemikaaliviraston ehdotus mikromuovien käytön rajoittamiseksi menee läpi lähivuosina, mikromuovien lisääminen muun muassa siivous- ja hygieniatuotteisiin tullaan kieltämään EU:n alueella. Mikromuovien lisääminen tuotteisiin onkin käytännössä jo loppunut. On arvioitu, että rajoitusehdotuksella voitaisiin estää 500 000 mikromuovitonnin päätyminen ympäristöön 20 vuoden aikana.
WWF:n asiantuntija esittelee Itämeren rannalta löytynyttä mikromuovia eli läpimitaltaan alle 5mm muovinkappaleita. Vasemmalla on muovisia styroksirakeita ja oikealla muovipellettejä.
Muovijäte Itämerellä
Muovijäte on ongelma myös Itämerellä. Itämeren suojelukomission HELCOMin mukaan Itämeren roskista noin 70 prosenttia on muoviroskaa. Suomen rantojen on arvioitu olevan Itämeren roskaisimpia. Mikromuovia ja suurikokoisempia muoviroskia löytyy Suomen rannoilta aina Perämereltä Suomenlahden itäosaan saakka. Virallisten rantaroskaseurantojen mukaan Itämeren rannoilta löytyy keskimäärin 50–300 roskaa jokaista 100 metrin rantakaistaletta kohden – eikä tähän lasketa alle 0,5 cm:n suuruista mikromuovia.
Yleisimpiä muoviroskia Itämeren rannoilla ovat tupakantumpit. Muita tavallisia muoviroskia ovat syömisestä ja juomisesta aiheutuvat jätteet. Myös rakennustyömailta päätyy jätettä meriin. Lisäksi sade- ja sulamisvesien mukana mereen päätyy esimerkiksi autonrenkaiden kulumisesta johtuvaa synteettistä kumipurua ja teiden päällysteistä irtoavaa pigmenttiä.
Muovia päätyy Itämereen sekä tahallisen roskaamisen että roskien käsittelyvaiheessa tapahtuvan huolimattomuuden takia. Tahallinen roskaaminen johtuu pääasiassa tietämättömyydestä, mutta toisinaan myös siitä, ettei helppoja ratkaisuja kuten roska-astioita ja luonnon kannalta hyviä pakkausvaihtoehtoja ole tarjolla. Mikromuovien ongelmallisuuteen on Itämerelläkin herätty vasta kymmenisen vuotta sitten, mutta onneksi asiaan on vihdoin alettu puuttua järjestelmätasolla. Esimerkiksi Euroopan kemikaaliviraston esittämä laajamittainen mikromuovien käytön rajoittaminen tulisi voimaan astuessaan vähentämään myös Itämereen päätyvän mikromuovin määrää.
Tämä kuutti on päätynyt keskelle roskaista rantaa Pohjanlahdella.
Muovijätteen vähentäminen
-
Vältä muovia ruokakaupassa
Suuri osa kodin muovijätteestä muodostuu ruokapakkauksista. Valitse tuotteita, joita ei ole pakattu muoviin tai joissa muovia on käytetty vain vähän. Myös ostamalla kerralla isompia pakkauksia voi vähentää muoviroskan kokonaismäärää.
Pakkaa hedelmät ja vihannekset kestopussiin tai paperiseen pussiin ja ostokset kestokassiin. Vanhaa muovipussia voi käyttää kauppakassina useamman kerran.
-
Korvaa kertakäyttömuovi
Suuri osa mereen päätyvästä muoviroskasta on peräisin kertakäyttömuovista: take away -pakkauksista, muoviaterimista, pilleistä ja muovipusseista. Keskeisessä asemassa on siksi kertakäyttömuovin välttäminen. Kaupoista löytyy paljon korvaavia vaihtoehtoja muovisille tuotteille.
Kertakäyttöisten take away -astioiden ja pakkausten sijaan kannattaa mahdollisuuksien mukaan suosia kestävämpiä ratkaisuja ja vähintäänkin välttää turhaa muovia. Piknikille lähtiessä voi valita pahviset mukit muovisten sijaan, korvata muoviaterimet esimerkiksi puisilla tai nostaa piknikin tunnelmaa kokonaan uudelle tasolle kattamalla viltille kauniit posliiniastiat. Kertakäyttöiseen kahvikuppiin ei tarvitse aina ottaa muovista kantta. Jos eväitä tulee syötyä usein, myös kestoaterimet tai -muki voivat olla hyvä hankinta.
-
Suosi kestäviä materiaaleja kodin tavaroissa
Muovia kannattaa välttää myös pidempiaikaisia hankintoja tehdessä. Esimerkiksi keittiöön voi hankkia lasipurkkeja muovisten säilytysastioiden sijaan. Kulhoissa, kauhoissa ja muissa keittiövälineissä voi suosia vaikka metallisia tai puisia vaihtoehtoja.
-
Muista muovittomat vaihtoehdot kosmetiikka- ja hygieniatuotteille
Kylpyhuoneeseen kertyy helposti pitkä rivi muovipakkauksia. Useille tuotteille on olemassa muovittomia vaihtoehtoja. Pullosaippuan voi korvata palasaippualla tai täyttää pullon uudestaan täyttöpakkauksesta.
Pakkausten lisäksi kosmetiikkatuotteet itsessään voivat sisältää muovia. Esimerkiksi hammastahnat, kuorintavoiteet, huulipunat ja monet muut tuotteet voivat sisältää mikromuovia. Monet kosmetiikkayhtiöt ovat onneksi jo vähentäneet mikromuovin käyttöä, ja EU:n kemikaalivirasto ECHA on antanut esityksen mikromuovien rajoittamisesta. Se kieltäisi mikromuovin käytön muun muassa kosmetiikassa ja puhdistusaineissa.
Pohjoismaisella Joutsenmerkillä varustetut tuotteet eivät sisällä mikromuovia ja usein myös sertifioitu luonnonkosmetiikka on muovitonta. Kosmetiikkaostoksilla avuksi voivat olla myös puhelimeen ladattavat sovellukset kuten CosmEthics tai Beat the Microbead, jotka skannaavat tuotteen ainesosat ja kertovat parissa sekunnissa, onko tuotteessa mikromuovia.
-
Shoppaile harkiten ja suosi luonnonkuituja
Suurin osa tekstiileistä sisältää muovista valmistettuja keinokuituja, kuten polyesteriä. Keinokuituiset vaatteet ovat merkittävä mikromuovin lähde. Kaikista keinokuituisista vaatteista irtoaa pestessä pieniä muovikuituja. Fleecekangas on näistä pahin, sillä siitä muovia irtoaa eniten.
Vaatteita kannattaa ostaa harkiten ja suosia luonnonkuituja, kuten puuvillaa. Turhaa pesua välttämällä vaatteet kestävät pidempään, ja muovia irtoaa vähemmän. Paljon vettä käyttäviä hienopesuaohjelmia kannattaa välttää, sillä ne irrottavat muovikuituja enemmän kuin perinteiset pesuohjelmat. Markkinoilla on nykyään myös pesupusseja, jotka keräävät vaatteista pesun aikana irtoavia muovikuituja.
-
Vältä roskaamista ja kierrätä muoviroskat
Muovin kierrättäminen on tehokas tapa vähentää muovin määrää. Jos omasta taloyhtiöstä ei vielä löydy muovinkeräysastiaa, taloyhtiötä voi pyytää hankkimaan sellaisen. Hankintaa voi perustella ympäristön lisäksi rahalla: muovin kerääminen omaan astiaan vähentää kalliimmin kierrätettävän sekajätteen määrää, jolloin taloyhtiö säästää jätekuluissa. Muovinkeräysastioita löytyy myös useista Rinki-ekopisteistä.
Kierrätysastiaan vilkaisu voi auttaa hahmottamaan, mistä oma muoviroska muodostuu. Jos oma kierrätysastia täyttyy aina jostain samasta pakkauksesta, voi pohtia esimerkiksi, olisiko samaa tuotetta myynnissä muovittomassa pakkauksessa.
Suomen yleisin muoviroska on tupakantumppi. Mereen päätyessään se hajoaa mikromuoviksi ja voi päätyä osaksi kalojen ravintoa – ja kalan mukana myös ihmisten lautasille. Tupakointia kannattaa siis vähentää myös ympäristösyistä ja kerätä tumpit talteen.
Mitä WWF tekee?
Tavoitteenamme on lopettaa muovin päätyminen meriin vuoteen 2030 mennessä. Työskentelemme muovittomien merien eteen koko maailmanlaajuisen WWF-verkoston voimin seuraavilla tavoilla:
-
Toimimme YK:n tukena kansainvälisen muoviroskasopimuksen teossa
Maaliskuussa 2022 YK:n jäsenvaltiot päättivät aloittaa historialliset neuvottelut kansainvälisestä, oikeudellisesti sitovasta muoviroskasopimuksesta. Tavoitteena on luoda kansainväliset säännöt ja velvoitteet muovin koko elinkaarelle tuotannosta kulutukseen ja jätehuoltoon. Sopimuksen on määrä valmistua vuoden 2024 loppuun menneessä.
Hallituksiin on kohdistunut vuosien ajan paljon painetta saada päätös sopimuksesta aikaan. WWF keräsi yli 2,2 miljoonan ihmisen allekirjoitukset vetoomuksen sopimuksen puolesta. Lisäksi yli 120 globaalia yritystä ja yli 1 000 kansalaisjärjestöä on tukenut sopimusta.
Kansainvälinen WWF-verkosto on sitoutunut tukemaan neuvottelukomiteaa sopimuksen tarkempien yksityiskohtien viimeistelyssä.
-
Vaadimme saastuttaja maksaa -periaatteen käyttöönottoa
Muovin hinnan tulee vastata sen kustannuksia ympäristölle ja ihmisille. Tämä tarkoittaa, että muovin tuottajan tulee vastata myös jätehuollon kuluista saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti. Esimerkiksi autoteollisuudessa periaate on käytössä, mikä tarkoittaa sitä, että autojen valmistajat maksavat autojen kierrätyksen.
Työskentelemme myös sen puolesta, että muovin hinta vastaisi sen todellisia kustannuksia ympäristölle ja ihmisille. Muovin valmistajilla pitää olla tuottajavastuu, johon sisältyy raaka-aineen tuotannon ympäristövaikutuksista sekä oikeanlaisesta kierrätyksestä koituvat kulut.
-
Järjestämme talkoita
Vapaaehtoisille avoimia roskienkeruutapahtumia järjestetään mahdollisuuksien mukaan kesällä. Tapahtumista ilmoitetaan WWF Suomen tapahtumakalenterissa.
-
Vaadimme muovin käytön vähentämistä
Toimia, jotka tähtäävät muovin käytön vähentämiseen, on tehostettava. Vähentäminen on mahdollista nopeastikin muuttamalla kulutuskäyttäytymistä ja panostamalla pakkaussuunnitteluun. Lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa kattavasti pakkausmateriaaleihin, pakkaamisen määrään sekä esimerkiksi rakennusteollisuuden muovien käyttöön sekä kierrätykseen.
-
Vaikutamme poliittiseen päätöksentekoon
Osallistuimme ympäristöministeriön johdolla Suomen kansallisen muovitiekartan tekemiseen. Muovitiekartta sisältää toimenpide-ehdotukset muoveihin liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Voit tutustua muovitiekarttaan täällä.
Jaamme tietoa ja teemme kannanottoja päättäjille kansallisella ja globaalilla tasolle.
-
Työskentelemme yritysten kanssa
Myös yritysten täytyy osallistua muoviroskaongelman ratkaisemiseen. Tämä koskee niin muovintuotannon raaka-aineita tuottavia, muovia valmistavia, muovipakkauksia käyttäviä kuin muovin hävittämisestä vastaavia yrityksiä.
Autamme yrityksiä vähentämään muovinkulutustaan ja parantamaan kierrätystä.
Työskentelemme yritysten kanssa kaikkialla maailmassa, jotta nämä vähentäisivät muovinkulutustaan ja tehostaisivat muovin kierrätystä, muuttaisivat tuotantoketjujaan, osallistaisivat asiakkaitaan ja tekisivät luontoystävällisiä päätöksiä.
Muutamia esimerkkejä siitä, miten yritykset voivat vähentää muovijätteen syntymistä:
- Muoviset tuotteet tulee suunnitella pitkäikäisiksi.
- Tuotteissa tulee käyttää ainoastaan sellaisia muovilaatuja, jotka sopivat kierrätykseen. Kaikki muovituotteet tulee myös merkitä.
- Tuotteiden turhaa pakkaamista ja muovipussien käyttöä tulee välttää, ja aidosti biohajoavat pakkausmateriaalit tulee ottaa tarpeen mukaan käyttöön.
- Kertakäyttöiset muovia sisältävät astiat tulee kieltää. Myös muoviset hedelmäpussit tulee kieltää ja korvata esimerkiksi kesto- ja paperipusseilla.
-
Tuotamme tietoa ja tarjoamme vinkkejä
Tuotamme uutta tietoa ja raportteja merten muoviroskaongelmasta ja sen ratkaisuista. Tarjoamme myös kuluttajille konkreettisia vinkkejä oman muovinkulutuksen vähentämiseen.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
Tue työtämme luonnon hyväksi
Ole kanssamme ratkaisemassa maapallon vakavimpia ympäristöongelmia ja rakentamassa tulevaisuutta, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. Tuellasi mahdollistat ympäristönsuojelutyömme. Voit auttaa pitkäjänteisesti kummina, kertalahjoituksella tai vaikka perustamalla syntymäpäiväkeräyksen. On monia tapoja auttaa – löydä omasi.
Tue työtämme luonnon hyväksi
Tutustu WWF:n monipuolisiin yhteistyömahdollisuuksiin
Yhdessä yritysten kanssa rakennamme tulevaisuuden, jossa luonto ja ihmiset elävät tasapainossa. Yritykset voivat tukea WWF:n luonnonsuojelutyötä lahjoituksella tai toteuttaa konkreettisesti vastuullisuustavoitteitaan kumppaninamme.