Erilaisia muoviroskan kappaleita kelluu meressä.

Merten muoviroska

Maailman merissä on yli 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa, joka uhkaa niin meriluontoa, eläimiä kuin ihmisten terveyttä. Asiaan on puututtava nyt. Merten muoviroska voi jopa tuplaantua vuoteen 2030 mennessä, mikäli nykyistä kehitystä ei saada pysäytettyä.

Tiesitkö, että...

yli 90 prosenttia merilinnuista on syönyt muovia? 1960-luvulla luku oli alle viisi prosenttia.

Muoviroskasta on tullut maailmanlaajuisesti yksi vakavimmista uhkista vesiekosysteemeille. Merieläimet takertuvat ja tukehtuvat isokokoiseen muoviin, kuten hylättyihin kalastusvälineisiin. Pienempiä muovinpaloja päätyy lintujen ja kalojen ruuansulatukseen, ja mikromuovia on löydetty jopa merenpohjan eliöistä ja arktisten lintujen munista.

Mikromuovin tarkkoja vaikutuksia ympäristöön ja ihmisten ja eläinten elimistöön ei vielä tunneta, mutta varovaisuusperiaatteen ja roskaantumisen aiheuttamien suurten haittojen takia hyvin hitaasti hajoavien muovien pääsyä luontoon tulisi välttää.

Opi lisää merten muoviongelmasta alla olevasta kuvakarusellista:

Valtaosa – yli 80 prosenttia – muoviroskasta tulee meriin maalta. Suurimpia syypäitä ovat huonosti hoidetut kaatopaikat merten ja jokien läheisyydessä, hulevedet eli esimerkiksi kaupunkien kaduilta huuhtoutuvat valumavedet, huonosti puhdistetut jätevedet, jätteen laiton dumppaus mereen sekä roskaaminen. Merellä suurimpia muoviroskan lähteitä ovat kauppa-alukset, kalastus ja huviveneily.

Yli puolet merten suurikokoisesta muovista tulee viidestä maasta: Kiinasta, Indonesiasta, Filippiineiltä, Vietnamista ja Thaimaasta. Suurin syy maiden muoviroskaamiselle on kehittymätön jätehuolto. Kehittyneen jätehuollon maissa, kuten Yhdysvalloissa ja Suomessa, jopa yli puolet meriin päätyvästä muovijätteestä on mikromuovia.

Puutteellisen jätteenkäsittelyn ja riittämättömän kierrätyksen lisäksi iso ongelma on, että maailmassa tuotetaan uutta muovia paljon enemmän kuin olisi tarpeen.

Pelkästään vuonna 2016 maailmassa tuotettiin 396 miljoonaa tonnia uutta muovia – 53 kiloa maapallon jokaista ihmistä kohden. Lähes puolet tuotetusta muovista menee kertakäyttöisiin tuotteisiin, kuten ruokapakkauksiin, muovipulloihin ja muovipusseihin. Katso Avaimet muoviongelman ratkaisuun -raportista, kuinka paljon siitä päätyy kierrätykseen.

Iso rausku ui suoraan kohti kameraa muoviroskan täyttämässä meressä

Mikromuovit

Mikromuovit ovat alle viiden millimetrin suuruisia muovipartikkeleita. Näitä mikroskooppisen pieniä muovinpaloja on löydetty niin kalojen, simpukoiden kuin äyriäisten sisältä ja jopa merenpohjan eliöistä. Myös ihmisen elimistöön päätyy mikromuovia erityisesti juomaveden mukana.

Mikromuovin vaikutuksista on vielä rajallisesti tutkimustietoa. Tähän mennessä tehtyjen huolestuttavien löydösten perusteella on kuitenkin syytä varovaisuuteen. Näiden löydösten mukaan mikromuovi voi vaikuttaa sedimentin eliöihin ja tunkeutua ihmisellä istukan läpi sikiön puolelle.

Suurin osa merten mikromuovista tulee autonrenkaista ja keinokuitutekstiileistä, kuten fleecestä. Mikromuovien lisääminen muun muassa siivous- ja hygieniatuotteisiin tullaan kieltämään EU:n alueella vuoteen 2023 mennessä, ja niiden lisääminen onkin käytännössä jo loppunut.

Mikromuoviongelman vähentämiseksi jätevedet tulee käsitellä mahdollisimman tehokkaasti. Nykyaikainen jätevedenpuhdistamo poistaa menetelmästä riippuen 97–99,9 prosenttia jäteveden mikromuoveista. Samaan aikaan on tärkeää estää suurikokoisempaa muovia päätymästä luontoon, sillä se jauhautuu pienemmäksi silpuksi ajan kuluessa.

Mitä WWF tekee?

Tavoitteenamme on lopettaa muovin päätyminen meriin vuoteen 2030 mennessä. Työskentelemme muovittomien merien eteen koko maailmanlaajuisen WWF-verkoston voimin seuraavilla tavoilla:

 

  • Vaadimme kansainvälistä muoviroskasopimusta

    Vaadimme, että muovin päätyminen meriin tulee pysäyttää sitovalla, YK-vetoisella kansainvälisellä sopimuksella. Sopimuksen on velvoitettava allekirjoittajamaita vähentämään muovin käyttöä ja lisäämään muovin kierrätystä. Konkreettisia tavoitemääriä sisältävät toimintasuunnitelmat pitää tehdä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi sopimuksen tulee sisältää keinoja kehittyvien maiden jätehuollon tukemiseksi ja parantamiseksi. Tavoitteeksi on asetettava, että kaikki käytetty muovi kerätään kierrätykseen.

    WWF on kerännyt nimiä sopimusta vaativaan vetoomukseen. Se luovutettiin ensimmäisen kerran Our Ocean -konferenssissa Oslossa 23.10.2019. Tällöin allekirjoittajia oli 1,5 miljoonaa. Kannattajamaita oli 40.

    Nimien keräystä päätettiin jatkaa sopimusneuvotteluiden alkamiseen saakka. Kesäkuun 2021 alussa vetoomuksessa oli yli kaksi miljoonaa allekirjoitusta. 76 maata oli ilmoittanut kannattavansa sopimusta, mukaan lukien kaikki EU-maat.

  • Vaadimme saastuttaja maksaa -periaatteen käyttöönottoa

    Muovin hinnan tulee vastata sen kustannuksia ympäristölle ja ihmisille. Tämä tarkoittaa, että muovin tuottajan tulee vastata myös jätehuollon kuluista saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti. Esimerkiksi autoteollisuudessa periaate on käytössä, mikä tarkoittaa sitä, että autojen valmistajat maksavat autojen kierrätyksen.

    Työskentelemme myös sen puolesta, että muovin hinta vastaisi sen todellisia kustannuksia ympäristölle ja ihmisille. Muovin valmistajilla pitää olla tuottajavastuu, johon sisältyy raaka-aineen tuotannon ympäristövaikutuksista sekä oikeanlaisesta kierrätyksestä koituvat kulut.

  • Järjestämme talkoita

    Vapaaehtoisille avoimia roskienkeruutapahtumia järjestetään mahdollisuuksien mukaan kesällä. Tapahtumista ilmoitetaan WWF Suomen tapahtumakalenterissa.

  • Vaadimme muovin käytön vähentämistä

    Toimia, jotka tähtäävät muovin käytön vähentämiseen, on tehostettava. Vähentäminen on mahdollista nopeastikin  muuttamalla kulutuskäyttäytymistä ja panostamalla pakkaussuunnitteluun. Lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa kattavasti pakkausmateriaaleihin, pakkaamisen määrään sekä esimerkiksi rakennusteollisuuden muovien käyttöön sekä kierrätykseen.

  • Vaikutamme poliittiseen päätöksentekoon

    Osallistuimme ympäristöministeriön johdolla Suomen kansallisen muovitiekartan tekemiseen. Muovitiekartta sisältää toimenpide-ehdotukset muoveihin liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Voit tutustua muovitiekarttaan täällä.

    Jaamme tietoa ja teemme kannanottoja päättäjille kansallisella ja  globaalilla tasolle.

  • Työskentelemme yritysten kanssa

    Myös yritysten täytyy osallistua muoviroskaongelman ratkaisemiseen. Tämä koskee niin muovintuotannon raaka-aineita tuottavia, muovia valmistavia, muovipakkauksia käyttäviä kuin muovin hävittämisestä vastaavia yrityksiä.

    Autamme yrityksiä vähentämään muovinkulutustaan ja parantamaan kierrätystä.

    Työskentelemme yritysten kanssa kaikkialla maailmassa, jotta nämä vähentäisivät muovinkulutustaan ja tehostaisivat muovin kierrätystä, muuttaisivat tuotantoketjujaan, osallistaisivat asiakkaitaan ja tekisivät luontoystävällisiä päätöksiä.

    Muutamia esimerkkejä siitä, miten yritykset voivat vähentää muovijätteen syntymistä:

    • Muoviset tuotteet tulee suunnitella pitkäikäisiksi.
    • Tuotteissa tulee käyttää ainoastaan sellaisia muovilaatuja, jotka sopivat kierrätykseen. Kaikki muovituotteet tulee myös merkitä.
    • Tuotteiden turhaa pakkaamista ja muovipussien käyttöä tulee välttää, ja aidosti biohajoavat pakkausmateriaalit tulee ottaa tarpeen mukaan käyttöön.
    • Kertakäyttöiset muovia sisältävät astiat tulee kieltää. Myös muoviset hedelmäpussit tulee kieltää ja korvata esimerkiksi kesto- ja paperipusseilla.
  • Tuotamme tietoa ja tarjoamme vinkkejä

    Tuotamme uutta tietoa ja raportteja merten muoviroskaongelmasta ja sen ratkaisuista. Tarjoamme myös kuluttajille konkreettisia vinkkejä oman muovinkulutuksen vähentämiseen.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.