Metsäkato

Maailman metsät ovat elinehto kaikelle elämälle. Ne häviävät kuitenkin hälyttävää vauhtia hakkuiden, karjalaitumien ja maanviljelyn alta. Metsien tuhoutuminen nopeuttaa myös ilmastonmuutosta.

Sademetsät ovat luonnon aarreaittoja

Metsien katoaminen on suuri menetys niin luonnolle kuin ihmisille, sillä metsät ovat planeetalle korvaamattoman tärkeitä. Ne ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta maapallomme arvokkaimpia alueita, sillä niissä elää noin 80 prosenttia kaikista maalla elävistä lajeista. Metsät tarjoavat lukuisille lajeille elinympäristöjä, suojaa ja ravintoa. Ne ovat koti miljoonille ihmisille – monet alkuperäiskansat ja paikalliset yhteisöt ovat riippuvaisia metsien tarjoamasta ravinnosta ja elinkeinoista.

Metsät rikastuttavat maaperän hedelmällisyyttä, ovat tärkeä osa veden kiertoa ja tuottavat happea. Hiilidioksidia sitovat metsät ovat liittolaisemme ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Lisäksi maapallon metsät ovat suojavyöhykkeitä eläimistä ihmisiin tarttuvia tauteja vastaan: mitä enemmän metsää on meidän ja villieläinten välissä, sitä vaikeammin uudet taudit löytävät luoksemme.

Metsäkadon syyt

Metsiä häviää vuosittain keskimäärin 10 miljoonaa hehtaaria, mistä valtaosa on trooppista sademetsää. WWF:n raportin mukaan maailman metsäkato keskittyy erityisesti Aasian, Etelä-Amerikan ja Afrikan ”metsäkatovyöhykkeille”. Näillä alueilla metsäkato on ollut erittäin hälyttävää: vain reilussa vuosikymmenessä alueilta on tuhottu 43 miljoonan hehtaarin kokoinen alue sademetsää. Hävitys vastaa suunnilleen Ruotsin pinta-alan kokoista aluetta.

Suurin syy metsien tuhoon on ihmisen toiminta: metsää raivataan etenkin hakkuiden, karjalaitumien ja maanviljelyn tieltä. Ruuan ja muiden tuotteiden maailmanlaajuinen kysynnän ja kulutuksen kasvu johtaa metsäalueiden raivaamiseen viljelyksiksi ja laidunmaiksi. Muun muassa soijan, palmuöljyn, naudanlihan, puu- ja sellutuotteiden, kaakaon ja kahvin kestämättömät tuotantotavat aiheuttavat metsäkatoa. Näitä riskituotteita kulutetaan WWF:n selvityksen mukaan myös Suomessa.

Vaikka moni yritys on sitoutunut ehkäisemään metsäkatoa, esimerkiksi palmuöljyn kohdalla lupaukset eivät ole pitäneet. WWF:n uusin palmuöljypisteytys osoittaa, että yritysten käyttämä palmuöljy aiheuttaa edelleen sademetsien tuhoa.

Lisäksi metsät hupenevat pienviljelijöiden peltojen ja laitumien laajentuessa metsiin ja metsäpalojen levitessä. Metsiä uhkaavat myös laittomat hakkuut ja infrastruktuurin, kuten teiden, rakentaminen sekä kaivostoiminta.

Tutustu suomalaisten kulutuksen metsäkatoriskiä käsittelevään Valinnoillamme on väliä -raporttiin!

Tropiikkia tuhoavat myös metsäpalot, jotka ovat useimmiten ihmisen sytyttämiä. Tulella saatetaan raivata metsää esimerkiksi viljelyksiä varten. Metsäpalot uhkaavat lukuisten uhanalaisten lajien selviytymistä. Kuvassa palaa Cerradon metsä- ja savannialuetta Brasiliassa.

Metsäkadon vaikutuksia

Metsäkadon vuoksi monet lajit ja niiden elinympäristöt katoavat.
Trooppisten metsien tuho kiihdyttää ilmastonmuutosta.
Vedensäätely ja vesipalvelut heikkenevät.
Metsäkato lisää riskiä eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien leviämiseen.
Metsien tuho uhkaa alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen elinkeinoja.

Opi alta lisää metsäkadon moninaisista vaikutuksista niin luonnolle kuin ihmisille:

Metsäkato on yksi merkittävimmistä syistä lukuisten lajien ja niiden elinympäristöjen häviämiseen. Kun sademetsiä raivataan, metsistä katoaa tuhansia kasvi- ja eläinlajeja, joista osaa ei vielä edes tunneta.

Trooppisten metsien tuhoutuminen edistää ilmastonmuutosta. Metsien huvetessa niiden hiilivarastot sekä kyky sitoa hiiltä ilmakehästä menetetään. Trooppisesta metsäkadosta aiheutuukin vuosittain saman verran kasvihuonepäästöjä kuin tieliikenteestä.

Metsäkato heikentää vedensäätelyä ja vesipalveluita. Jopa 75 prosenttia maapallon saatavilla olevasta makeasta vedestä on peräisin metsäalueilta ja 90 prosenttia maailman kaupungeista on riippuvaisia metsien varastoimasta vedestä. Metsien kadotessa niiden kyky pidättää ja säädellä vettä sekä maaperää menetetään, mikä voi johtaa eroosioon, maanvyöryihin ja tulviin.

Metsien häviäminen on uhka luonnon ja ihmisen terveydelle. Metsäkato, elinympäristöjen pirstoutuminen, villieläinten elintilan pieneneminen ja luonnonvarojen kestämätön käyttö nostavat riskiä eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien, eli zoonoosien, leviämiseen.

Metsät ovat koti yli 800 miljoonalle ihmiselle ja yli 60 miljoonalle alkuperäiskansoihin kuuluvalle. Lisäksi yli 2 miljardia ihmistä on suoraan riippuvaisia metsien tarjoamista palveluista. Metsäkato uhkaa lukuisten alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen elinkeinoja sekä ruoka- ja vesiturvaa. Alkuperäiskansojen hallinnoimat metsäalueet ovat hyvässä ekologisessa kunnossa, mutta niitäkin uhkaa yhä kasvava paine valjastaa metsät kaivos- maatalous- ja metsäteollisuuden tarpeisiin.

Mitä WWF tekee?

Tavoitteemme on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tavoitteenamme on saattaa puolet maailman metsistä suojelun tai kestävän käytön piiriin sekä ennallistaa 350 miljoonaa hehtaaria metsiä kokonaan tai osittain luonnontilaisiksi. Pyrimme tavoitteisiin seuraavin keinoin:

Suojelemme ja ennallistamme arvokkaita sademetsäalueita.

Teemme suojelutyötä yhdessä paikallisten kanssa. Tuemme alkuperäiskansoja ja paikallisyhteisöjä suojelemaan omia metsiään.
Kehitämme kestäviä elinkeinoja, jotka eivät rasita luontoa.

Tuemme muun muassa vastuullista kahvin-, vaniljan ja hunajantuotantoa suojelualueiden ympärillä.
Tuemme viranomaisia ja paikallisyhteisöjä metsäpalojen ehkäisyssä ja torjunnassa.

Kehitämme paikallisten ihmisten kanssa suunnitelmia metsäpalojen torjuntaan. Alkuperäisväestön kanssa tehdään työtä esimerkiksi Amazonin alueella. Tuemme paikallisia myös palojen sammuttamisessa ja loukkaantuneiden eläinten hoidossa.
Työskentelemme laittomia hakkuita ja laitonta puukauppaa vastaan.

Ehkäisemme laitonta puukauppaa ja hakkuita sekä edistämme kestävää puuntuotantoa muun muassa Itä-Afrikassa, Himalajalla ja Mekongin alueella.
Kiritämme yrityksiä kestävyyteen.

Edistämme vastuullista metsänhoitoa ja kestävää tuotantoa yritysten kanssa. Esimerkiksi Borneolla autamme metsäyrityksiä laatimaan orankien suojelusuunnitelmia. Lisäksi vaadimme yrityksiä siirtymään kestävään raaka-aineiden tuotantoon sekä kestävien tuotteiden ostoon koko hankintaketjussa.
Vaikutamme päättäjiin metsien puolesta.

Vetoamme päättäjiin, jotta metsiä suojeltaisiin kattavammin ja metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden tuonti EU:n alueelle kiellettäisiin.
Autamme ihmisiä tekemään metsien kannalta kestäviä ratkaisuja arjessaan.

Viestimme metsäkatoa ehkäisevistä kulutusvalinnoista. Kannustamme esimerkiksi lisäämään kasvisten osuutta ruokavaliossa kertomalla ruuan ympäristövaikutuksista ja tarjoamalla inspiroivaa sisältöä kasvispainotteisen ruokavalion tueksi.

Uhanalaiset orangit kuuluvat sademetsien ikonisimpiin asukkeihin. WWF Suomi toimii orankien elinalueilla Indonesian Borneolla, missä olemme edistäneet trooppisten sademetsien suojelua ja vastuullista käyttöä jo yli kymmenen vuoden ajan.

Mitä sinä voit tehdä?

Trooppista metsäkatoa aiheuttavia tuotteita ja raaka-aineita päätyy myös EU:n alueelle, suomalaistenkin koteihin ja ruokapöytiin. Pääasiassa eläinrehuksi kasvatetun soijan, elintarvikkeisiin käytetyn palmuöljyn, naudanlihan, puutuotteiden, kaakaon ja kahvin kestämätön tuotanto aiheuttaa jopa 80 prosenttia EU-kulutuksen metsäkatovaikutuksista.

Lisää kasviksia ruokavalioosi

Kasvipainotteinen ruokavalio vähentää painetta raivata metsää laidunmaiksi tai rehuviljelmiksi. Inspiraatiota ruokapöytään voi hakea esimerkiksi resepteistämme tai ruokakurssiltamme.
Kuluta kriittisesti

Kuluta vain sen verran, kun on välttämätöntä. Voit myös suosia kierrätettyjä tuotteita. Vältä ruoka- ja juomahävikkiä.
Nautiskele vastuullisesti

Suhtaudu kahviin, kaakaoon ja suklaaseen laatutuotteina eli panosta määrän sijaan laatuun. Kyseisiä tuotteita ostaessasi suosi vastuullisuussertifioituja kahvi- ja kaakaotuotteita.
Valitse vastuullisia puu- ja paperituotteita

Valikoi FSC-sertifioituja puu- ja paperituotteita sekä luonnonkumituotteita. Suosi kierrätyspaperia erityisesti pehmo- ja wc-papereissa, sillä niitä ei voi edelleen kierrättää eteenpäin.
Tarkkaile palmuöljyn kulutusta

Tarkista kaupassa pakkauksen tuoteselosteesta, onko tuotteessa käytetty palmuöljyä tai onko sillä RSPO-sertifikaattia. Palmuöljy tulee merkitä tuoteselosteeseen palmuöljynä kasviöljyn sijaan. RSPO-sertifikaatti on merkki kestävästä tuotannosta.
Levitä sanaa

Jaa tietoa kestävistä kulutusvalinnoista esimerkiksi lähipiirissäsi, työpaikalla ja sosiaalisessa mediassa.
Vetoa päättäjiin

Tällä hetkellä voit vaatia suomalaisia päättäjiä edistämään sitovaa ja tiukkaa lakia, joka estäisi metsäkatoa ja muiden luontoympäristöjen tuhoa aiheuttaneiden tuotteiden myymisen EU:ssa ja Suomessa.

Vinkki opettajalle: poimi täältä metsäaiheisia opetusmateriaaleja käyttöösi!

Haluatko auttaa?

Auta Sademetsä-kummina

Tuellasi suojelemme luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja, joita tuhotaan hälyttävällä vauhdilla. Tavoitteemme on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Siihen pystymme vain yhdessä.

Lahjoita alk. 10 €/kk