Metsäkato

Maailman metsät ovat elinehto kaikelle elämälle. Metsät häviävät kuitenkin hälyttävää vauhtia hakkuiden, karjalaitumien ja maanviljelyn alta. Metsien tuhoutuminen nopeuttaa myös ilmastonmuutosta. Metsäkatoon voidaan vaikuttaa vastuullisilla tuotantomenetelmillä ja kulutustamme kohtuullistamalla.

Metsiä häviää kiihtyvällä tahdilla

Maailman metsiä uhkaa ennennäkemätön hävitys. Joka toinen sekunti metsiä tuhoutuu noin jalkapallokentän suuruisen alan verran.

Tiesitkö, että...

Noin 80 prosenttia maalla esiintyvistä eläin- ja kasvilajeista elää metsissä.

Suurin paine kohdistuu ennen kaikkea trooppisten alueiden sademetsiin, jotka ovat monimuotoisuudeltaan maapallon rikkaimpien elinympäristöjen joukossa. Sen vuoksi myös suuri osa WWF:n metsätyöstä kohdistuu sademetsien pelastamiseen.

Alati kasvava maatalouden levittäytyminen muodostaa metsille suurimman uhan. Metsiä raivataan kiihtyvällä vauhdilla esimerkiksi öljypalmu-, soija-, ja puuplantaasien sekä karjalaitumien tieltä. Esimerkiksi lihantuotanto on globaalisti merkittävä metsäkadon syy. Maatalouden lisäksi metsiä uhkaavat myös laittomat hakkuut, metsäpalot ja infrastruktuurin, kuten teiden, rakentaminen sekä kaivostoiminta.

Puiden laittoman hakkuun jäljiltä maahan jääneitä kantoja sademetsässä Perussa.

Metsien häviämisen ohella suuri ongelma on myös niiden monimuotoisuuden heikkeneminen. Tähän on syynä ennen kaikkea kestämätön ja laiton puunhakkuu, joka hävittää lajeja ja ajaa monet lajit sukupuuton partaalle

Tiesitkö, että...

Noin 40 prosenttia maapallon hapesta syntyy sademetsissä.

Metsien tuhoutuminen nopeuttaa ilmastonmuutosta, sillä ne sitovat itseensä huomattavasti hiilidioksidia. Myös hakkuiden myötä metsistä vapautuvat kasvihuonekaasut kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Metsäkato aiheuttaa vuosittain globaalisti noin saman verran päästöjä kuin liikenne

Suomessa metsiä on pidetty lähes ehtymättömänä luonnonvarana. Kuitenkin kaksi kolmasosaa metsiemme luontotyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi. Suomen metsien monimuotoisuus on uhattuna voimakkaan maankäytön, soiden ojituksen ja intensiivisen metsätalouden seurauksena.

Kulutuksemme vaikuttaa metsien tilanteeseen myös muualla kuin Suomessa. Se, mitä ruokaa syömme tai minkälaista tavaraa ostamme vaikuttaa valinnoistamme riippuen maailman metsiin. Esimerkiksi suomalaisten ruoankulutuksen luonnon monimuotoisuusvaikutuksista 93 prosenttia kohdistuu maantieteellisten rajojemme ulkopuolella. Tämä johtuu pääasiassa lihan kulutuksestamme.

Opi lisää metsäkadosta alla olevasta kuvagalleriasta:

Soija

Suurin syy metsien häviämiselle on maatalous. Metsiä raivataan ennen kaikkea karjan syömän soijan tieltä esimerkiksi Etelä-Amerikassa, sillä valtaosa maailmassa kasvatetuista soijapavuista käytetään eläinten rehuksi.

Soijaa päätyy lautasillemme myös Suomessa, sillä esimerkiksi sian- ja siipikarjanlihan tuotannossa soijaa sisältävää rehua kuluu useampi kilo tuotettua lihakiloa kohti.

Elintarvikealan yritykset voivat toimia paremman ympäristön puolesta lisäämällä soijan hankintaketjun läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä. Arvioimme yritysten vastuullisuutta säännöllisesti tekemällä kansainvälisen soijapisteytyksen. Lisäksi kannustamme kaikkia suomalaisia yrityksiä liittymään suomalaiseen soijasitoumukseen. Sen jäsenet sitoutuvat käyttämään vain vastuullisesti tuotettua soijaa vuoteen 2020 mennessä.

Kukin voi vaikuttaa kuluttajana. Helpointa on suosia kasviksia ruokavaliossa. Myös soijan syöminen soijana on ympäristön kannalta huomattavasti parempi ratkaisu, kuin soijan syöttäminen tuotantoeläimille. Voit myös kehottaa kaupan keskusliikkeitä vaatimaan elintarviketuotteiden jalostajilta vastuullisen soijan käyttöä tuotantoketjunsa hankinnoissa ja pyytää liha-, meijeri- ja kananmunayrityksiä siirtymään vastuullisen soijarehun käyttöön tuotantoketjussaan.

Infograafi, joka selittää soijan matkan Etelä-Amerikasta Suomeen.

Palmuöljy

Laajeneva palmuöljyn tuotanto on yksi merkittävimmistä metsäkadon aiheuttajista Kaakkois-Aasian sademetsissä. Palmuöljy on maailman eniten käytetty kasviöljy. Sitä käytetään moniin arkisiin tuotteisiin, kuten margariiniin, kekseihin, aamiaismuroihin, jäätelöön, kynttilöihin ja pesuaineisiin.

Palmuöljyä voidaan kuitenkin myös tuottaa vastuullisesti. Vastuullinen RSPO-sertifioitu palmuöljyn tuotanto tarkoittaa, että luonnonvaraisia sademetsiä ei hakata viljelysmaaksi eikä tulta käytetä plantaasien raivaukseen.

Kuluttajana voit vaikuttaa! Katso kaupassa pakkauksen tuoteselosteesta, mitä kasviöljyä tuotteessa on käytetty ja onko pakkauksessa RSPO-tuotemerk­kiä. Palmuöljy tulee merkitä tuoteselosteeseen palmuöljynä kasviöljyn sijaan. Voit myös pyytää kauppiaaltasi ja tuotteen valmistajalta, että kaikkien myytävien tuotteiden palmuöljy on vastuullista. Se on tehokkain keino saada yritykset käyttämään vastuullista palmuöljyä.

Palmuöljyviljelmä Sumatralla. Öljypalmupuiden keskellä kulkee hiekkatie.

Laiton puukauppa

Metsiä hakataan paljon laittomasti erityisesti trooppisilla alueilla. Puita kaadetaan laittomasti sekä vientimarkkinoille että paikalliseen kulutukseen, kuten polttopuuksi. Arvioiden mukaan 10-30 prosenttia maailman puukaupasta on laitonta.

Esimerkiksi Itä-Afrikassa suuri osa metsähakkuista ja puukaupasta on laitonta. Paljon hyvää on kuitenkin jo saatu aikaan: WWF on ollut tärkeässä roolissa Itä-Afrikan valtioiden välillä solmitussa historiallisessa sopimuksessa, jossa maat ovat sitoutuneet laittoman puukaupan lopettamiseen.

Kuluttajana voit vaikuttaa valitsemalla FSC-sertifikaatilla varustettuja tuotteita. Näin varmistat tuotteissa käytetyn puun olevan peräisin laillisesta lähteestä.

https://www.traffic.org/what-we-do/species/timber/

Suuria tukkeja lastattuna tukkirekan kyytiin Kamerunissa. Taustalla työkone ja työntekijöitä.

Mitä WWF tekee?

Tavoitteemme on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tavoitteenamme on saattaa puolet maailman metsistä suojelun tai kestävän käytön piiriin, sekä ennallistaa 350 miljoonaa hehtaaria metsiä kokonaan tai osittain luonnontilaisiksi. Pyrimme tavoitteisiin seuraavin keinoin:

  • Suojelemme merkittävän osan maailman metsistä

    Suojelemme metsiä esimerkiksi lisäämällä vastuullisen tuotannon osuutta, kehittämällä viljelymenetelmiä, vaikuttamalla kulutustottumuksiin ja perustamalla suojelualueita paikkoihin, joiden luontotyypit ovat erityisen haavoittuvia tai niissä elää uhanalaisia lajeja.

  • Ennallistamme metsiä takaisin luonnontilaisiksi
  • Toimimme aktiivisesti vastuullisesta tuotannosta kertovien sertifikaattien kehittämisessä

    Tällaisia sertifikaatteja ovat esimerkiksi metsätuotteiden FSCpalmuöljyn RSPO ja soijan RTS. Innostamme yrityksiä siirtymään vastuullisesti tuotettuihin raaka-aineisiin.

  • Vaikutamme kulutustottumuksiin Suomessa esimerkiksi edistämällä kasvispainotteista ruokavaliota
  • Toimimme laittomia hakkuita ja laittomasti hakatulla puulla käytävää kauppaa vastaan

    omissa kenttähankkeissamme Himalajalla Nepalissa ja BhutanissaBorneolla ja Itä-Afrikassa.

  • Tuemme kehittyvissä maissa paikallisväestöä osallistavaa kylämetsätaloutta

    Kylämetsätaloudella taataan paitsi metsien kestävä käyttö, myös paikallisten oikeudet hyödyntää metsiä taloudellisesti. Autamme paikallisia myös muuttamaan arkipäivän käytäntöjä. Esimerkiksi uudenlaiset biokaasuliedet vähentävät painetta hakata metsiä polttopuuksi.

  • Työskentelemme kansainvälisen vastuullisen puukaupan verkostossa

    Kansainvälisen vastuullisen puukaupan verkosto (Global Forest and Trade Network eli GFTN) on WWF:n aloite laittomien hakkuiden ja metsien kestämättömän käytön hillitsemiseksi sekä arvokkaiden ja uhattujen metsien suojelemiseksi.

Haluatko auttaa?

Sademetsien suojelulla on kiire!

Sademetsät ovat elintärkeitä alueita ilmastonmuutoksen torjunnan ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Ole ratkaisemassa yhtä maailman vakavimmista ympäristökriiseistä.

Auta Sademetsä-kummina

Sademetsien suojelulla on kiire!

Sademetsät ovat elintärkeitä alueita ilmastonmuutoksen torjunnan ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Ole ratkaisemassa yhtä maailman vakavimmista ympäristökriiseistä.