Metsäkadon vaikutukset
Maailman sademetsiä uhkaa ennennäkemätön metsäkato. Metsiä raivataan muun muassa öljypalmu-, soija-, ja puuplantaasien sekä karjalaitumien tieltä. Metsiä uhkaavat myös laittomat hakkuut, metsäpalot, infrastruktuurin kuten teiden rakentaminen ja kaivostoiminta. Metsien tuhoutuminen nopeuttaa ilmastonmuutosta, sillä metsät sitovat huomattavasti ilmastonmuutosta kiihdyttävää hiilidioksidia.
Opi lisää metsäkadosta alla olevasta kuvagalleriasta:
Palmuöljy
Palmuöljy on maailman eniten käytetty kasviöljy. Sitä käytetään moniin arkisiin elintarvikkeisiimme ja kulutustuotteisiimme, kuten margariiniin, kekseihin, aamiaismuroihin, jäätelöön, shampooseen, huulipunaan, kynttilöihin ja pesuaineisiin. Palmuöljyn käyttö kulutustuotteissa ja elintarvikkeissa onkin kasvanut viime vuosikymmeninä nopeasti.
Palmuöljyn kysynnän arvioidaan jatkavan voimakasta kasvua myös tulevaisuudessa. Opi öljypalmukasvista ja sen viljelystä alla olevasta kuvagalleriasta:
Palmuöljyä voidaan tuottaa vastuullisesti. Olemme olleet mukana kehittämässä vastuullisesti tuotetun palmuöljyn RSPO (Roundtable of Sustainable Palm Oil)-sertifikaattia. Puolueeton RSPO-sertifiointi on tärkeä keino palmuöljytuotannon kestävyyden parantamiseksi ja takaamiseksi. Sertifioinnissa on määritelty muun muassa tiukat rajat sosiaaliselle ja ympäristön kestävyydelle. Listasimme suosittelemiamme sertifikaattteja.
Kuluttajana voit vaikuttaa! Katso kaupassa pakkauksen tuoteselosteesta, mitä kasviöljyä tuotteessa on käytetty ja onko pakkauksessa RSPO-tuotemerkkiä. Palmuöljy tulee merkitä tuoteselosteeseen palmuöljynä kasviöljyn sijaan. Voit myös pyytää kauppiaaltasi ja tuotteen valmistajalta, että kaikkien myytävien tuotteiden palmuöljy on vastuullista. Se on tehokkain keino saada yritykset käyttämään vastuullista palmuöljyä. Voit myös suosia WWF:n palmuöljypisteytyksessä menestyneitä yrityksiä.
Soija
Valtaosa maailmassa kasvatetuista soijapavuista käytetään eläinten rehuksi. Lihansyönnin yleistyminen on johtanut soijan tuotannon nopeaan laajenemiseen Etelä-Amerikassa. Soijapapuviljelmien tieltä raivataan koskematonta luontoa muun muassa Brasiliassa, Argentiinassa, Boliviassa ja Paraguayssa.
Soijaa päätyy lautasillemme myös Suomessa, sillä esimerkiksi sian- ja siipikarjanlihan tuotannossa soijaa sisältävää rehua kuluu useampi kilo tuotettua lihakiloa kohti. Opi lisää soijapavun viljelystä alla olevasta kuvagalleriasta:
Elintarvikealan yritykset voivat toimia paremman ympäristön puolesta lisäämällä soijan hankintaketjun läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä. Arvioimme yritysten vastuullisuutta säännöllisesti tekemällä kansainvälisen soijapisteytyksen. Lisäksi kannustamme kaikkia suomalaisia yrityksiä liittymään suomalaiseen soijasitoumukseen. Sen jäsenet sitoutuvat käyttämään vain vastuullisesti tuotettua soijaa vuoteen 2020 mennessä.
Kukin voi vaikuttaa kuluttajana. Helpointa on suosia kasviksia ruokavaliossa. Myös soijan syöminen soijana on ympäristön kannalta huomattavasti parempi ratkaisu, kuin soijan syöttäminen tuotantoeläimille. Siten soijatuotteet, kuten soijarouhe ja -leikkeet sekä tofu ovat suositeltavia, koska ne ovat ympäristön kannalta huomattavasti eläintuotteita tehokkaampia proteiinin lähteitä. Voit myös kehottaa kaupan keskusliikkeitä vaatimaan elintarviketuotteiden jalostajilta vastuullisen soijan käyttöä tuotantoketjunsa hankinnoissa ja pyytää liha-, meijeri- ja kananmunayrityksiä siirtymään vastuullisen soijarehun käyttöön tuotantoketjussaan.
Mitä WWF tekee?
• Suojelemme metsiä lisäämällä vastuullisen tuotannon osuutta, kehittämällä viljelymenetelmiä, vaikuttamalla kulutustottumuksiin ja perustamalla suojelualueita paikkoihin, joiden luontotyypit ovat erityisen haavoittuvia tai niissä elää uhanalaisia lajeja.
•Toimimme aktiivisesti vastuullisesta tuotannosta kertovien sertifikaattien (kuten metsätuotteiden FSC, palmuöljyn RSPO ja soijan RTRS) kehittämisessä ja kehitämme vastuullisia tuotantotapoja yhdessä yritysten kanssa. Innostamme yrityksiä siirtymään vastuullisesti tuotettuihin raaka-aineisiin ja tuotamme ajantasaista tietoa vastuuttomien tuotantomenetelmien haitallisuudesta ympäristölle. Suomessa toimivien yritysten vastuullisuus esimerkiksi palmuöljyyn liittyen on parantunut vuosi vuodelta yhteistyömme ansiosta.
• Vaikutamme kulutustottumuksiin Suomessa. Kampanjoimme kasvispainotteisen ruokavalion puolesta, sillä se on hyväksi paitsi ympäristölle myös terveydelle.
• Toimimme laittomia hakkuita ja laittomasti hakatulla puulla käytävää kauppaa vastaan omissa kenttähankkeissamme Himalajalla Nepalissa ja Bhutanissa, Borneolla ja Afrikan itärannikolla. Lisäksi työskentelemme laitonta puukauppaa vastaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoin.
• Kansainvälinen vastuullisen puukaupan verkosto (Global Forest and Trade Network eli GFTN) on WWF:n aloite laittomien hakkuiden ja metsien kestämättömän käytön hillitsemiseksi sekä arvokkaiden ja uhattujen metsien suojelemiseksi.
• Tuemme kehittyvissä maissa paikallisväestöä osallistavaa kylämetsätaloutta. Sillä taataan paitsi metsien kestävä käyttö, myös paikallisten oikeudet hyödyntää metsiä taloudellisesti. Autamme paikallisia myös muuttamaan arkipäivän käytäntöjä. Esimerkiksi uudenlaiset biokaasuliedet vähentävät painetta hakata metsiä polttopuuksi.