Itämeren viljelijöiden ympäristöpalkinto

Liity Itämeren kummiksi

Itämeren viljelijöiden ympäristöpalkinto jaettiin ensimmäistä kertaa syksyllä 2009. WWF järjestää kilpailun maataloustuottajille yhdessä Itämeren alueen viljelijöiden ympäristöfoorumin (Baltic Farmers Forum for the Environment, BFFE) ja Itämeren lähialueilla toimivien maanviljelijäjärjestöjen kanssa (Suomessa MTK) sekä Swedbankin kanssa.

Kansallinen ja alueellinen kilpailu

Kilpailussa valitaan yksi koko Itämeren alueen voittaja yhdeksän kansallisen ehdokkaan joukosta. Itämeren rantavaltiot valitsevat kukin oman voittajan, joka on kyseisen maan "Vuoden viljelijä" ja ehdokkaana alueellisen palkinnon saajaksi. Kansalliset voittajat esittelevät parhaita käytäntöjä koko alueelle ja näkyvät kansallisissa tiedotusvälineissä maansa voittajaviljelijöinä.

Kansalliset tuomaristot käyvät läpi hakemukset ja valitsevat kansallisen voittajan. Kansainvälinen tuomaristo valitsee lopullisen voittajan kansallisten ehdokkaiden joukosta.

Kilpailun tavoitteet

• välittää positiivista viestiä
• innostaa muita viljelijöitä siirtymään Itämeren kannalta suotuisampiin viljelymenetelmiin esittelemällä hyviä esimerkkejä parhaista käytännöistä, joista muut voivat ottaa oppia
• lisätä alueellista yhteistyötä, jolla edistetään maatalouden hyvien käytäntöjen käyttöönottoa ja niistä tiedottamista

Palkinnot

• Koko kilpailun voittaja saa 10 000 euron palkinnon.
• Kansallisen kilpailun voittajat saavat kunniakirjan, ilmaisen matkan alueellisen kilpailun voittajan julkistuskonferenssiin sekä rahallisen 1 000 euron suuruisen tunnustuksen. Suomen kansallinen voittaja palkitaan lisäksi koko perheen virkistyslomalla lomittajineen.

Palkinnon perustelut

1. Maantieteelliset kriteerit

• Viljelijän/viljelijöiden on harjoitettava maataloutta Itämeren valuma-alueella.

2. Taloudelliset kriteerit

• Kilpailu on rajattu ammattimaisesti toimiville maatalouden harjoittajille eli viljelijöille, jotka saavat toimeentulonsa maataloustuotannosta (esimerkiksi karjataloudesta ja/tai kasvienviljelystä).
• Hakijoiksi toivotaan laaja-alaisesti erilaisia maatalouden harjoittajia. Hakijoiden tilat voivat olla luomutiloja tai keskittyä perinteiseen tuotantoon. Hakijoiden tiloilla voi olla eläimiä, mutta niitä ei tarvitse olla.

3. Ympäristökriteerit - ravinteiden kierrätys erityisteemana

• Ehdokas on toteuttanut konkreettisia toimia ravinteiden kierrättämiseksi. Ehdokas on toimillaan vähentänyt epäorgaanisten lannoitteiden (väkilannoitteiden) käyttöä.
• Ehdokkaiden tulee täyttää lain edellyttämien ympäristömääräysten minimitaso ja heillä ei saa olla meneillään oikeudenkäyntejä, jotka koskevat ympäristönsuojelua, eläinten suojelua, työturvallisuutta tai muita vastaavia lakeja.
• Ravinteiden kierrätystoiminnan tulisi olla innovatiivista tai jopa “poikkeuksellista”. Toimenpiteiden vaikutus esimerkiksi ravinnekierron tehostamiseen olisi kyettävä osoittamaan. Tämä tarkoittaa, että viljelijä:
  
  a) on keksinyt, testannut tai toteuttanut uusia onnistuneita keinoja, jotka lisäävät kierrätysravinteiden käyttöä, ja hän voi osoittaa niiden hyödyn, tai
  
  b) käyttää perinteisiä, hyväksi havaittuja ravinteiden kierrätysmenetelmiä kuten lannan ravinteiden käyttöä, mutta soveltaa niitä erityisen tehokkaasti tai laajassa mittakaavassa, tai
  
  c) on omalla alueellaan edelläkävijä sellaisen uuden lupaavan tekniikan tai järjestelmän kehittämisessä tai käytössä, jonka mitattavuus ei toistaiseksi ole ollut mahdollista, tai
  
  d) ei vastaa täysin mitään edellä esitettyä kriteeriä, mutta on omalla esimerkillään hyvä lähettiläs ravinteiden kierrätyksen parantamiselle maataloudessa.

4. Muut

• Palkinnon peruskriteereissä keskitytään ravinteiden kierrätystä tehostaviin toimenpiteisiin. Muut tärkeät maatalouteen liittyvät seikat, kuten rehevöitymisen torjumiseen, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja torjunta-aineiden käytön vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet, tai kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, otetaan huomioon ja arvioidaan lisäeduksi, vaikka ne eivät ole keskeisintä vuoden 2011 kansallisessa kilpailussa.
• On tärkeää, että nimettyjen ehdokkaiden joukossa on sekä miehiä että naisia. Ehdokkaan ei tarvitse olla yksittäinen henkilö: kyseessä voi olla myös perhe-/maatalousyritys, jossa on mukana useita viljelyyn osallistuvia henkilöitä.
• Ehdokkaan tulee olla valmistautunut esittelemään tilaansa ja viljelykäytäntöjään esimerkkinä muille alueen viljelijöille.
• Suomen osakilpailun voittaja osallistuu kansainväliseen Itämeren alueen kilpailuun erinomaisena suomalaisena esimerkkinä kestävän maatalouden harjoittajasta. Kansainvälisen kilpailun vuoden 2011 teema ei ollut rajattu ravinteiden kierrätykseen mutta tämä ei heikennä Suomen voittajan mahdollisuuksia menestyä kansainvälisessä kilpailussa, koska kaiken kaikkiaan paras ja kannustavin esimerkki voittaa.

Koivurinteen tila Suomen ympäristöystävällisin 2011

Kilpailun tuomaristo painotti ratkaisussaan ravinteiden kierrätystä, joka oli kilpailun tämän vuoden erillisteema Suomen osakilpailussa. Tuomariston mukaan tila osoitti käyttävänsä ravinteet tehokkaasti, sillä sadon sisältämät ravinteet vastasivat enintään lannalla tai lisälannoitteilla annettuja ravinnemääriä. Tuotantopanoksia käytetään tehokkaasti hyväksi uusinta teknologiaa hyödyntäen. Käytössä on muun muassa lietelannan moderni käsittely hivenaineita ja rikkiä lisäämällä. Tilan kaikki kompostoituva biomassa käytetään lannoitteena.

Lisäksi maan rakennetta hoidetaan kalkituksella, ojituksella ja nurmikierrolla. Vesistöjen ympärillä on laajat, hoidetut suojakaistat ja ravinteita pidättävä maatalouskosteikko on parhaillaan rakenteilla. Tuomaristoon tekivät vaikutuksen myös tilan innovatiivisuus ja uusimman tiedon jakaminen sekä yhteistyö naapurien ja tutkijoiden kanssa.

Puolalainen viljelijä voitti koko Itämeren kilpailun

Puolalainen Marian Rak voitti palkinnon koko Itämeren ympäristöystävällisimmän viljelijän arvonimestä. Rak palkittiin toimistaan ravinnevalumien ehkäisemiseksi ja biologisen monimuotoisuuden lisäämiseksi tilallaan. Rak on soveltanut uusia ympäristöystävällisiä käytäntöjä vuodesta 1975. Hän on muun muassa rakentanut laskeutusaltaita ja tulvaniittyjä, perustanut suojavyöhykkeitä ja istuttanut puita peltoaukeiden väliin.

”Tämän palkinnon voittaminen on minulle hyvin tärkeää, ja auttaa minua askeleen eteenpäin pyrkimyksissäni. Tuntuu, että minua ymmärretään ja työtäni arvostetaan viimeinkin”, Marian Rak sanoo.

Baltic Sea Farmer of the Year Award 2011 –esite (englanniksi)

WWF:n tavoitteena hyvinvoiva Itämeri

WWF:n Baltic Ecoregion Programme -ohjelmassa on tehty ahkerasti työtä vuodesta 2007 lähtien rehevöitymisongelmien parissa kaikissa Itämeren maissa. Erityisesti on selvitetty maatalouden vaikutusta Itämeren tilaan ja etsitty ratkaisuja asiaan. WWF:n tavoite on pienentää rehevöitymisen aiheuttamaa uhkaa Itämeren luonnon monimuotoisuudelle. Siksi WWF pyrkii vähentämään merkittävästi sekä fosforin että typen pääsyä mereen. WWF haluaa edistää erityisesti ympäristömyönteisiä viljelykäytäntöjä, joilla vähennetään ravinteiden joutumista Itämereen.