Eduskuntavaalit 2023
Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Aikaa tavoitteeseen on seitsemän vuotta, josta yli puolet Suomen asioista päättää tuleva hallitus.
Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ilmastonmuutos uhkaavat vakavasti hyvinvointimme perusteita. Niiden ratkaiseminen ei voi odottaa ja siksi vaadimme tulevalta hallitukselta toimia.
Tätä vaadimme seuraavalta hallitukselta
Suomi toimeenpanee EU:n biodiversiteettistrategian
EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpano on panostusta Suomen tulevaisuuteen. Elinvoimainen kotimaan luonto on suomalaisten menestystekijä. Suojelu ja ennallistaminen tuottavat elinvoimaisen luonnon lisäksi ilmastohyötyjä mm. vahvistavat hiilinieluja, mikä on Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen toteutumiselle välttämätöntä.
Olennaisia toimia:
- EU:n BD-strategian suojelu- ja ennallistamistavoitteiden suunnitelmallinen täyttäminen
- Helmi-, METSO- ja NOUSU-ohjelman sekä Vesiensuojelun tehostamisohjelman muuttaminen pysyviksi ja rahoituksen moninkertaistaminen
- Vanhojen ja luonnonmetsien suojelu aloittaen valtion omistamista metsistä, potentiaalisille suojelukohteille tarvitaan kiireisesti voimaan hakkuukielto kunnes suojelukohteiden määrittely on valmistunut
- Metsänhoidossa jatkuva kasvatus pääasialliseksi toimintamalliksi
- Ojitettujen soiden ennallistaminen
- Vesistöjen hoidossa siirryttävä kokonaisvaltaiseen valuma-aluekohtaiseen suunnitteluun
- Metsälaki ja vesilaki päivitettävä
Suomi käyttää luontotoimiin vuosittain 1 % BKT:sta
Luonto on talouden perusta. Prosentti bruttokansantuotteesta vuodessa luontokadon pysäyttämiseen ja kääntämiseen elpymisuralle ei ole paljon. Luontoon investoiminen on sijoitus hyvinvointiin. Sillä luodaan luontoarvojen lisäksi mm. ennallistamistaloutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumiskykyä, hiilinieluja, terveyttä ja virkistystä.
Olennaisia toimia:
- Tavoitteeksi suomalaisen luontopääoman kasvattaminen vähentämällä merkittävästi neitseellisten luonnonvarojen kulutusta ja nostamalla jalostusastetta
- Vihreän siirtymän toteuttaminen niin, että luontokato ja ilmastokriisi ratkaistaan yhdessä (työkaluna mm. luontopohjaiset ratkaisut
- 1% BKT:sta luonnolle ja luontotoimien rahoittaminen mm. purkamalla ja uudelleensuuntaamalla haitallisia tukia
- Siirtyminen todelliseen kestävän kehityksen budjetointiin, johon kuuluu kaikkien valtion budjettierien läpikäynti kestävyysnäkökulmasta (työkaluna esim. kestävän elvytyksen kriteerit)
- Hakkuumaksun käyttöönotto
- Yritykset mukaan luonnon tilan parantamiseen
Suomi edistää luonnon monimuotoisuutta globaalina turvallisuustekijänä
Terveellisen ympäristön turvaaminen kaikille on ihmisoikeuskysymys ja enenevässä määrin myös turvallisuuspoliittinen asia. Profiloituminen luonnon monimuotoisuuden puolestapuhujana tukee Suomen kansainvälistä roolia kestävyyden ja vakauden edistäjänä.
Olennaisia toimia:
- Suomi edistää Kunmingin-Montrealin sopimuksen toimeenpanoa kansainvälisillä foorumeilla
- Suomi toteuttaa kansainvälisissä sopimuksissa antamansa sitoumukset kotimaan politiikassa
- Suomi tulevana NATO-jäsenenä profiloituu maana, joka edistää luonnon monimuotoisuuden huomioimista ilmaston rinnalla tärkeänä osana konfliktien ehkäisemistä
- Valtiovarainministereiden ilmastokoalition Helsingin periaatteet laajennetaan koskemaan luontoa
- Suomi toteuttaa YK:n tavoitteen kehitysyhteistyörahoituksesta, joka on 0,7% bruttokansantulosta
- Suomen kehitysyhteistyövaroja lisätään erityisesti luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen kehitysmaissa
Selvitys ympäristölle haitallisista tuista
Vaadimme tulevalta hallitukselta luonnolle 1 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä on mahdollista rahoittaa purkamalla ja uudelleensuuntaamalla ympäristölle haitallisia tukia.
Ympäristölle haitallisten tukien määrä ei ole muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja on arvioiden mukaan jopa yli 3,6 miljardia euroa.
Tutustu Gaia Consulting Oy:n kanssa toteuttamaamme tiivistelmään ympäristölle haitallisista tuista.
Puoluekyselyn tulokset
Eduskuntapuolueet, joilla on enemmän kuin yksi kansanedustaja, vastasivat BirdLifen, Greenpeacen, Luonto-Liiton, Suomen luonnonsuojeluliiton ja WWF Suomen kyselyyn.
Näin puolueet vastasivat. Lue myös uutisemme puoluekyselyn tuloksista tai tutustu koko analyysiin.
Sitoutuminen ehdotettuihin toimiin: 22/22
Puolueen kolme vahvuutta:
1) Vihreät nostaisivat luonnonsuojelun rahoitusta ja sitoisivat sen BKT:hen. Samalla puolue sitoutuu kasvattamaan lakisääteisesti suojeltujen metsäalueiden määrän vähintään 500 000 hehtaarilla vuoteen 2030 mennessä ja suojelemaan valtion mailla olevat vanhat metsät ja luonnontilaiset metsät.
2) Puolue säätäisi ilmastolakia vastaavaan toimiin velvoittavan luontolain sekä hiilinielujen pelastuspaketin.
3) Vihreät kehittäisivät kansallispuistoverkostoa ja vastauksissaan he nostavat esiin erityisesti Evon tiedekansallispuiston sekä Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen yhdistämisen.
Kehittämiskohteet:
–
“Vihreät on sitoutunut erittäin vahvasti tehokkaisiin ilmasto- ja luontotoimiin.”
Sitoutuminen ehdotettuihin toimiin: 21/22
Puolueen kolme vahvuutta:
1. Vasemmistoliitto sitoutuu luonnonsuojelurahoituksen merkittävään nostamiseen ja sen sitomiseen BKT:hen, luontolain asettamiseen ja hiilinielun kasvattamiseen.
2. Vasemmistoliitto sitoutuu kaikkien vanhojen arvometsien välittömään suojeluun ja tiukkaan 10% suojeluun, jolloin lakisääteisesti suojeltujen metsäalueiden määrää kasvatetaan valtion mailla vähintään 500 000 hehtaarilla vuoteen 2035 mennessä.
3. Vasemmistoliitto sitoutuu Metsähallituksen tuloutustavoitteen alentamiseen. Puolueen mukaan hakkuille on määriteltävä ekologisesti kestävät ylärajat valtakunnallisella ja maakunnallisella tasolla.
Kehittämiskohteet:
- Vasemmistoliitto ei ota kantaa ympäristöhallinnon yhdistämiseen, mutta kannattaa ympäristöhallinnossa yhden luukun periaatetta. Vasemmistoliiton linjauksen toteuttamiseksi ympäristöhallinnon yhdistäminen olisi käytännön ratkaisu.
“Vasemmistoliitto on sitoutunut erittäin vahvasti tehokkaisiin ilmasto- ja luontotoimiin.”
Korjaus: Kyselyn julkistamisen jälkeen vasemmistoliitto ilmoitti vastanneensa virheellisesti ”ei kantaa” kysymykseen 13. Vasemmistoliitto kertoi kannattavansa nykyisten ympäristölupaprosessien keskittämistä valtakunnalliselle ympäristöviranomaiselle.
Sitoutuminen ehdotettuihin toimiin 12/22
Puolueen kolme vahvuutta
1. Kokoomus sitoutuu lisäämään metsien suojelua valtion mailla suojelemalla biodiversiteettisitoumusten mukaisesti kaikki valtion mailla olevat vanhat ja luonnon metsät.
2. Kokoomus sitoutuu maankäytön ilmastosuunnitelman päivittämiseen tulevalla hallituskaudella niin, että lisätoimien avulla Suomi kasvattaa hiilinieluja EU:n LULUCF-asetuksen mukaisesti vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035 ja hillitsemään hakkuumääriä yksityisillä mailla luomalla maanomistajalle vaihtoehtoja.
3. Kokoomus tunnistaa, että luonnonvarojen kestävä käyttö on edellytys tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksille ja minkä vuoksi kokoomus kannattaa sitä että varmistetaan luonnonvarojen ylikulutuksen hillitseminen asettamalla tavoite neitseellisten luonnonvarojen kulutuksen vähentämiselle
Kehittämiskohteet:
- Kokoomus tunnistaa kommenteissaan tarpeen luonnonsuojelun rahoituksen nostamiseen, mutta ei ole valmis lisäämään edes vapaaehtoisten suojeluohjelmien rahoitusta.
- Kokoomuksella ei ole kantaa metsähallituksen tulostavoitteen alentamiseen, vaikka se on valmis suojelemaan valtion vanhat ja luonnonmetsät ja kommenteissa korostetaan, että valtion metsiä on käytettävä vastuullisesti
- Kokoomuksella ei ole kantaa ilmastolakia vastaavan luontolain säätämiseen sen varmistamiseksi, että kansainväliset biodiversiteettitavoitteet voidaan saavuttaa Suomessa.
“Kokoomus sitoutuu valtion vanhojen metsien suojeluun sekä hiilinielujen pelastamiseen. Puolue ei kuitenkaan ole valmis kasvattamaan luonnonsuojelun rahoitusta tai kehittämään lainsäädäntöä riittävästi luontokadon pysäyttämiseksi.”
Sitoutuminen ehdotettuihin toimiin: 10/22
Puolueen kolme vahvuutta:
1. Sosiaalidemokraatit sitoutuvat säätämään ilmastolakia vastaavan luontolain varmistamaan kansainvälisten biodiversiteettitavoitteiden saavuttaminen Suomessa.
2. Sosiaalidemokraatit sitoutuvat päivittämään maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman niin, että lisätoimien avulla Suomi kasvattaa hiilinieluja EU:n LULUCF-asetuksen mukaisesti vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035.
3. Sosiaalidemokraatit sitoutuvat viemään loppuun päivityksen vesilainsäädännön vesipuitedirektiivin mukaiseksi niin, että vanhoja vesilupia voidaan päivittää (esimerkiksi kalan kulun parantantamiseksi voimalaitospadoissa).
Kehittämiskohteet:
- Sosiaalidemokraatit ovat sitoutuneet luontokadon torjuntaan, mutta eivät luonnonsuojelun rahoituksen kasvattaminen Luontopaneelin ehdotuksen mukaisesti.
- Sosiaalidemokraattien tulee kannattaa metsien suojelun lisäämistä valtion mailla Suomen biodiversiteettisitoumusten edellyttämällä tavalla.
- Sosiaalidemokraattien tulee kannattaa tulevalla hallituskaudella vapaaehtoisuuteen perustuvat Helmi-, METSO-, ja Nousu -ohjelmien sekä vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksen moninkertaistamista.
“Sosiaalidemokraattien vastauksissa positiivista on sitoutuminen hiilinielujen pelastamiseen ja lakien muuttamiseen ja uusien säätämiseen luonnon suojelemiseksi. Puolue ei kuitenkaan sitoudu luonnonsuojelurahoituksen nostamiseen tasolle, jolla luontokato voidaan pysäyttää.
Sitoutuminen ehdotettuihin toimiin: 9/22
Puolueen kolme vahvuutta:
1. RKP kannattaa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma päivittämistä niin, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035.
2. Puolue sitoutuu vapaaehtoisuuteen perustuvien Helmi-, METSO-, ja Nousu -ohjelmien sekä vesiensuojelun muuttamista pysyviksi ja rahoituksen kaksinkertaistamista tulevalla vaalikaudella.
3. Puolue sitoutuu luontokatoa hillitsevän rakentamista että pellonraivaamista koskevan maankäytönmuutosmaksun käyttöön ottamiseen.
Kehittämiskohteet:
- RKP ei ole valmis nostamaan ja sitomaan luonnonsuojelurahoitusta bruttokansantuotteeseeen Luontopaneelin ehdotuksen mukaisesti.
- Puolue ei näe luontolakia tarpeellisena, ei ennenkuin vasta hyväksytyn luonnonsuojelulain toimivuutta voidaan arvioida.
- RKP ei ole valmis suojelemaan valtion mailla olevia vanhoja ja luonnontilaisia metsiä.
“Ruotsalainen kansanpuolue kannattaa vapaaehtoisten suojeluohjelmien rahoituksen kaksinkertaistamista. Puolue ei kuitenkaan ole valmis suojelemaan valtion vanhoja metsiä.“
Sitoutuminen ehdotettuihin toimiin: 6/22
Puolueen kolme vahvuutta:
1. Keskusta on sitoutunut nykyisen ilmastolain tavoitteeseen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä ja tähän liittyen päivittämään maankäyttösektorin ilmastosuuunnitelman sekä kasvattamaan hiilinieluja.
2. Keskusta kannattaa vapaaehtoisuteen perustuvien Helmi-, Metso- ja Nousu-ohjelmien muuttamista pysyviksi.
3. Keskusta kannattaa ympäristöluvituksessa “”yhden luukun periaatetta” eli sujuvampaa prosessia ja viranomaisten välisen vuoropuhelun lisäämistä.
Kehittämiskohteet:
- Keskusta ei halua nostaa luonnonsuojelun rahoitusta.
- Keskusta kannattaa vanhojen metsien suojelua valtion mailla, mutta vastustaa 10 % tiukasti suojellun pinta-alan tavoitteen saavuttamista ja hakkuumäärien rajoittamista.
- Keskusta ei kannata uuden luontolain säätämistä.
“”Keskusta sitoutuu hiilinielujen pelastamiseen, muttei ehdotettuihin toimiin tavoitteen saavuttamiseksi, kuten hillitsemään hakkuita luomalla metsänomistajille aidon vaihtoehdon hakkuille. Puolue ei sitoudu luonnonsuojelun rahoituksen kasvattamiseen.”
Sitoutuminen ehdotettuihin toimiin: 5/22
Puolueen kolme vahvuutta:
1. Kristillisdemokraatit sitoutuvat kannattamaan tavoitetta valtion ympäristöhallinon ELY-keskuksista ja aluehallintovirastoista yhteen virastoon.
2. Puolue on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden ja ilmastohyötyjen kannalta positiivisen viljelykäytäntöjen suosimiseen luonnon monimuotoisuuden, huoltovarmuuden ja eläinten näkökulmasta.
3. Puolue on sitoutunut kansallispuistoverkoston kehittämiseen siten, että kansallispuistojen määrä että suojeltu pinta-ala kasvavat. He perustelevat kantaansa suojelun ja virkistyskäytön kannata.Heidän mielestään suojelupäätöksissä pelkkä pinta-ala ei ole riittävä kriteeri, vaan tulee huomioida lisäksi muut luontotyyppi- ja lajistolliset arvot.
Kehittämiskohteet:
- Kristillisdemokraatit eivät kannata luonnonsuojelun rahoituksen lisäämistä sitomalla sitä 0,5%-1,0% BKT:n pitkäaikaiseen tasoon luontopaneelin ehdotuksen mukaisesti. He kuitenkin kannattavat esimerkiksi vapaaehtoisten suojelu- ja ennallistamisohjelmien muuttamista pysyviksi, joka vaatii rahoitusta.
- Kristillisdemokraatit eivät kannata ilmastolain kaltaista luontolakia. He perustelevat kantaansa sillä, ettei Suomea tule viedä loputtoman sääntelyn lisäämisen tielle, vaan nykyinenkin lainsäädäntö antaa mahdollisuuden torjua luontokatoa. Mahdollinen luontolaki olisi parempi pitää puitetasolla.
- Kristillisdemokraatit eivät kannata maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman päivitystä niin, että lisätoimien avulla Suomi kasvattaa hiilinieluja EU:n LULUCF-asetuksen mukaisesti vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035. He näkevät hiilinielut epävarmaksi pohjaksi Suomen hiilineutraaliustavoitteelle ja siksi keskittyvät fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumiseen.
“Kristillisdemokraatit sitoutuvat joihinkin yksittäisiin luonnontilaa parantaviin toimiin, mutta puolue epäonnistuisi luontokadon sekä ilmastokriisin pysäyttämisessä.”
Sitoutuminen ehdotettuihin toimiin: 1/22
Puolueen kolme vahvuutta:
1. Puolue on sitoutunut vapaaehtoisuuteen perustuvien Helmi-, METSO-, ja Nousu -ohjelmien sekä vesiensuojelun tehostamisohjelman muuttamiseen pysyviksi.
Kehittämiskohteet:
Perussuomalaiset eivät ole valmiita sitoutumaan mihinkään muihin ehdotettuihin toimiin.
- Puolue ei esimerkiksi kannata luonnonsuojelun rahoituksen kasvattamista luonnon tilaa parantaviin suojelu- ja ennallistamistoimiin. Nykyisellään rahoitus on riittämätön.
- Puolue ei kannata metsien suojelun lisäämistä valtion mailla biodiversiteettisitoumusten edellyttämällä tavalla.
- Puolue ei kannata maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmna päivitystä niin, että lisätoimien avulla Suomi kasvattaa hiilinieluja EU:n LULUCF-asetuksen mukaisesti vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035.
“Perussuomalaiset eivät ole sitoutuneet ilmasto- ja luontotoimiin. He valitsevat epäonnistumisen luontokadon sekä ilmastokriisin pysäyttämisessä.”
Ilmasto- ja luontotentti
WWF, Sitra, EK ja Helsingin Sanomat järjestivät keskiviikkona 15. helmikuuta suuren ilmasto- ja luontotentin, jonka tallenteen voi katsoa Helsingin Sanomien nettisivuilta.
Tentissä kannatusta saivat ainakin sekä YK:n kansainvälisen luontosopimuksen että EU:n biodiversiteettistrategian asettama 30 prosentin suojelutavoite että Suomen hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä. Lue uutisemme vaalitentistä.
Vaalitenttiin osallistuvat seitsemän eduskuntapuolueen puheenjohtajat Sanna Marin (sd), Riikka Purra (ps), Petteri Orpo (kok), Annika Saarikko (kesk), Maria Ohisalo (vihr), Li Andersson (vas) ja Sari Essayah (kd). RKP:n puheenjohtajaa Anna-Maja Henrikssonia tuuraa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.