Valuta 3 -hankkeissa vähennetään vesistökuormitusta Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa
VALUTA 3 -hankkeiden tavoitteena on maa- ja metsätalouden aiheuttaman ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen vähentäminen sisävesissä ja Itämeressä. Esimerkiksi kosteikoita ja kaksitasouomia rakentamalla voidaan vähentää peltoalueiden tulvia, jotka huuhtovat arvokkaita ravinteita pelloilta vesiin. Ilman maanomistajia työ ei olisi mahdollista, joten kutsumme kaikki vesiensuojelusta kiinnostuneet maanomistajat mukaan!
Tiesitkö, että...
Voit maa- ja metsäalueiden omistajana vähentää Itämeren rehevöitymistä? Ota yhteyttä Viivi Kaasoseen!
VALUTA 3 -hankkeet (Valuma-aluetason vesienhallinta) kestävät vuoden 2026 syksyyn saakka. Ne jatkavat aikaisempien VALUTA-hankkeiden työtä vuodesta 2020 asti ja ovat osa WWF:n Länsi-Uudellamaalla toteuttamien vesiensuojeluhankkeiden jatkumoa. Tässä hankkeessa työtä laajennetaan myös Varsinais-Suomeen. Sisävesien suojelutyö on myös Itämeren suojelua, sillä rannikkovesien kuormitus tulee suurelta osin mereen laskevista joista.
Valuta-hankkeen Södra Skallasiin rakentama kosteikko syksyn väreissä vuonna 2022.
VALUTA 3 -hankkeissa toteutettavat toimenpiteet, kuten kosteikot ja kaksitasouomat, viivyttävät vettä ja tasaavat vesimääriä ja virtaamia. Veden viivyttäminen ja virtaamien tasaaminen on vesienhallintaa, jolle hankealueella on suuri tarve. Alueella on paljon mm. tulvivia peltoalueita, joiden tulvimista parantunut vesienhallinta vähentää. Vesistöt puolestaan hyötyvät, sillä pelloilta ei huuhtoudu tulvavesien mukana niihin ylimääräisiä ravinteita. Vesienhallintaan ja eroosion torjuntaan liittyvät toimet ovat kasvavissa määrin tärkeitä, sillä ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sateisuutta.
Hankkeissa tehdään yhteistyötä laajan toimijajoukon kanssa. Näistä tärkeimpiä ovat maanomistajat, jotka mahdollistavat toimenpiteiden toteuttamisen. Muita tärkeitä yhteistyötahoja ovat esimerkiksi kunnat, erilaiset yhdistykset ja ympäristöviranomaiset.
Vesiensuojelua kahden hankkeen voimin
VALUTA 3 -hankekokonaisuus muodostuu kahdesta hankkeesta, jotka ovat toisiinsa yhteydessä tavoitteiden ja menetelmien osalta, mutta eroavat alueen ja hankekumppaneiden osalta.
Länsi-Uudenmaan VALUTA 3 -hankkeessa WWF toteuttaa yhteistyössä maanomistajien kanssa toimenpiteitä Uudellamaalla Inkoon-, Ingarskilan- ja Siuntionjokien valuma-alueilla. WWF on auttanut näillä alueilla maanomistajia vesiensuojelussa jo vuodesta 2018 lähtien. Työn keskittäminen samalle alueelle on järkevää, jotta resursseja vaativaa vesienhallintaa voidaan parantaa kokonaisilla valuma-alueilla, eikä vain paikallisesti.
Alueella vuosina 2024–2026 toteutettavan työn budjetti on yhteensä 352 092 euroa, jonka toteuttamiseen on saatu avustusta ympäristöministeriöltä 208 365,05 euroa.
Varsinais-Suomessa VALUTA 3 Varsinais-Suomi -hanke toimii Hepo- ja Tarvasjokien valuma-alueilla. Vesiensuojelutoimenpiteiden kohdistaminen WWF:lle uudelle alueelle on tärkeää, sillä Saaristomeri, johon molemmat joet laskevat, kärsii voimakkaasta kuormituksesta. Se on myös HELCOM:in Hot Spot -listalla ainoana Suomen merialueista.
Hanketta toteuttavat yhdessä WWF:n kanssa Kaarinan kaupunki, Paimionjoki-yhdistys ja Valonia. Vesienhallintaa edistetään alueilla yhteensä 260 069 eurolla, jonka kattamiseen hanke on saanut avustuksia Varsinais-Suomen ELY-keskukselta ja Saaristomeren suojelurahastolta.
Keinoja kuormituksen vähentämiseksi
Niin Uudenmaan kuin Varsinais-Suomen hankealueilla on vedenhallintaan liittyviä ongelmia, kuten tulvivia peltoja ja sortuvia joenpenkkoja. Näillä keinoilla estämme ravinteita ja kiintoainesta valumasta vesistöihin:
Monivaikutteiset kosteikot
Maa- ja metsätalousympäristöön rakennettavia kosteikkoja kutsutaan monivaikutteisiksi kosteikoiksi, sillä ne edistävät vesiensuojelua ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Kosteikot puhdistavat valumavesiä pidättämällä maa-ainesta ja ravinteita. Lisäksi ne tasaavat veden virtaaman vaihteluita. Luonnon monimuotoisuutta kosteikot lisäävät tarjoamalla elinympäristöjä monille kasvi- ja hyönteis- ja eläinlajeille, kuten sudenkorennoille ja kahlaajalinnuille. Hyviä paikkoja perustettavalle kosteikolle ovat esimerkiksi veden jatkuvasti vaivaamat pellot.
Hankkeessa huomioidaan jokien valuma-alueet kokonaisuudessaan. Siten myös ojitetuista talousmetsistä tulevia ravinnekuormia pyritään vähentämään ja tulvahuippuja tasaamaan muun muassa metsäkosteikkoja rakentamalla.
Soiden ennallistaminen
Turhaan ojitettuja tai metsätalouskäytöstä poistuneita soita ennallistamalla voidaan lisätä veden viipymää valuma-alueella ja siten vähentää tulvahuipuista aiheutuvia ravinteiden ja kiintoaineiden huuhtoutumia alapuoliseen vesistöön. Soiden ennallistaminen on siis myös keino sopeutua ilmastonmuutoksesta aiheutuvien talvisateiden kasvuun.
Luonnonmukainen peruskuivatus, uomien palauttaminen luonnontilaan, tulvatasanteet ja kaksitasouomat
Peltojen luonnonmukaisessa peruskuivatuksessa joenuoma rakennetaan kaksitasoiseksi. Yläosa laajennetaan tulvatasanteeksi, ja alaosaan jää uoma veden jatkuvalle virtaukselle. Tulva-aikaan vesi pääsee nousemaan tulvatasanteelle, sen sijaan että se nousisi suoraan pellolle. Näin veden kulku on turvattu ja sen laatu paranee. Tällaisia rakenteita kutsutaan yleisesti kaksitasouomiksi.
Luonnonmukainen peruskuivatus myös palauttaa joenuomaan sen luonnollisen mutkittelun. Näin se pidättää kiintoainetta ja ravinteita paremmin kuin suoristettu, paljas uoma.
Uomien eroosiosuojaus
Jyrkistä joenpenkoista vapautuva maa-aines voi olla merkittävä kiintoaineksen ja ravinteiden lähde vesistöihin. Jyrkkiä penkkoja loiventamalla vähennetään maa-aineksen sortumista vesistöihin. Uomaeroosiota voidaan myös vähentää rakentamalla uomaan pohjakynnyksiä, jotka vähentävät veden virtausnopeutta suurten virtaamien aikana. Pohjakynnykset toisaalta säilyttävät veden uomassa myös kuivina aikoina, mikä vähentää penkan murenemista uomaan ja parantaa näin vesiensuojelua.
Siuntiossa sijaitseva Billskogbäckenin kaksitasouoma tulvatasanteineen valmistumisen jälkeen kesällä 2024.
Muita tärkeitä vesiensuojelun keinoja
Oman tilan tai talousmetsän ravinnekuormitusta voi pienentää esimerkiksi maan kasvukuntoa parantamalla, suojavyöhykkeitä rakentamalla, pitämällä maan kasvipeitteisenä vuoden ympäri ja huolehtimalla maaperäeliöstön hyvinvoinnista.
Maan kasvukunnon parantaminen
Maan hyvä rakenne varmistaa viljelykasvien hyvän kasvun ja tehokkaan ravinteiden käytön. Se myös auttaa kasveja kestämään paremmin sekä kuivuutta että liiallista kosteutta. Kuohkea maaperä varastoi hyvin vettä mutta kuljettaa ylimääräisen pois. Maaperän hyvä kasvukunto onkin tärkeää vesiensuojelussa.
Maa- ja metsätalouden suojavyöhykkeet
Maa- ja metsätalouden suojavyöhykkeet ovat hyvin merkittäviä vesiensuojelun keinoja. Suojavyöhykkeiden kasvillisuus sitoo pelloilta ja metsistä valuvia ravinteita ja kiintoainesta. Suojavyöhykkeitä tulisi käyttää erityisesti peltoalueilla, joiden rinnekaltevuus ylittää kolme prosenttia.
Talviaikainen kasvipeitteisyys
Talviaikainen kasvipeitteisyys vähentää vesistökuormitusta kasvukauden ulkopuolella. Se onkin merkittävimpiä vesiensuojelutoimia erityisesti savimailla. Kasvipeitteisyys vähentää eroosiota, maan rakenne paranee ja ravinteet jäävät maahan sen sijaan, että ne huuhtoutuisivat vesistöihin.
Elinvoimainen maaperäeliöstö
Elinvoimainen maaperäeliöstö (madot, lierot, hämähäkit, kovakuoriaiset jne.) parantaa maan rakennetta ja sen vesi-, kaasu-, ja ravinnetaloutta. Hyvinvoivalle maaperäeliöstölle tärkeitä ovat esimerkiksi maassa oleva eloperäinen aines, runsasjuurinen kasvusto sekä maaperän oikea pH, kosteus ja happipitoisuus.
Valuta-hankkeiden kohteet
Alla olevasta linkistä pääset tutustumaan VALUTA-hankkeissa toteutettuihin kohteisiin vuodesta 2020 lähtien. Uusimmat kohteet ovat ylimpänä sivuilla.
Maan- tai metsänomistaja, ota yhteyttä!
Kannustamme kaikkia vesiensuojelusta kiinnostuneita maa- ja metsäalueiden omistajia ottamaan meihin yhteyttä ja keskustelemaan mahdollisuuksista toteuttaa vesienhallintatoimia Inkoon-, Ingarskilan- ja Siuntionjokien valuma-alueilla tai Hepo- ja Tarvasjokien valuma-alueilla.
Viivi Kaasonen, suojeluasiantuntija, viivi.kaasonen@wwf.fi, p. 050 471 9785
Materiaaleja ja hyödyllisiä linkkejä
Toimintamalli sivu-uomakohtaiseen tai pienempään vesienhallintaprojektiin.
Toimintamalli laajan valuma-alueen vesienhallintaprojektiin.
Aiempien VALUTA-hankkeiden materiaaleja
VALUTA 2 -hankkeen loppuraportti löytyy täältä.
Järjestimme osana WWF:n VALUTA 2- ja Metsälähde -hankkeita seminaarin Maalta mereen – ratkaisuja vesistökuorman vähentämiseen. Kato seminaarin tallenne täältä.
VALUTA-hankkeen loppuraportti löytyy täältä.
Tutustu VALUTA-hankkeessa koottuun vesienhallintaesitteeseen täällä.
Järjestimme 16.2.2022 webinaarin Miksi ja miten edistää vesiensuojelua maa- ja metsätaloudessa.
Tapahtuman kaksikielinen tallenne löytyy täältä.
Tutustu tapahtuman esityksiin:
Raaseporinjoen peruskuivatushanke (Sara Vaskio)
Vattenhushållningskonstruktioner inom Sjundeå å 2020-22- och VALUME-projektet (Virve Ståhl)
Stora och små vattenvårdskonstruktioner: våtmarker och bottentrösklar (Viivi Kaasonen)
Stöd för vård av skogsnatur (Mika Salmi)
Maataloustuet kosteikkojen perustamisessa ja hoidossa (Elina Sorvali)
Peruskuivatustuki: luonnonmukainen peruskuivatus (Eva-Stina Bredgård)