Isopanda

Ailuropoda melanoleuca
Vaarantunut laji
1800 - 1900 yksilöä

Mustavalkoinen ja sympaattisen näköinen isopanda on erikoistunut elämään bamburavinnolla. WWF:n tunnuseläimenäkin tunnetun karhueläimen suurin uhka on elinympäristöjen häviäminen.

Tietoa lajista

Maailman ikonisimpien eläinten joukkoon kuuluvan isopandan erityisiä tuntomerkkejä ovat mustavalkoinen turkki, suuren valkoisen pään mustareunaiset silmät ja mustat korvat. Koiraat ovat tyypillisesti naaraita suurempia ja voivat painaa jopa 125 kiloa.

Erakkoluonteiset pandat viihtyvät pääasiallisesti yksin hakeutuen yhteen ainoastaan lisääntymisaikoina. Ne kuuluvat petoeläinten lahkoon, mutta ovat aikojen saatossa erikoistuneet elämään kasvisravinnolla. Pandojen ruokavalio koostuu lähes yksinomaan bambusta. Bambun ravintoarvot ovat verrattain heikot, joten pandat syövät sitä päivittäin suuria määriä. Samalla pandat auttavat vuoristometsiä pysymään hyväkuntoisina esimerkiksi levittämällä kasvien siemeniä jätöksissään.

Tiesitkö, että...

Pandoilla on etu­tas­suis­saan viiden varpaan ohella peukaloa muistuttava, erikoisesti kehittynyt ranneluu, jonka avulla ne tarttuvat bam­bu­nok­siin ruo­kail­les­saan.

Isopanda puun latvassa

Pandat elävät nykyisin 20 erillisellä bambumetsäalueella Kiinassa Sichuanin, Shaanxin ja Gansun maakunnissa, jossa niitä on vapaana noin 1800-1900 yksilöä. Esihistoriallisella ajalla panda oli levinnyt Kiinassa laajalle, mutta ihmisen levittäytymisen myötä lajin elinalue on pienentynyt radikaalisti. Pandojen fossiileja on löydetty myös Burmasta ja Pohjois-Vietnamista.

 

Aiemmin pandoja tavattiin alavammillakin seuduilla, mutta nykyisin niiden elinalue on siirtynyt ihmisen toiminnan vuoksi ylemmäs vuoristometsiin. Jäljellä olevista pandan elinalueista 16 000 km2 on suojeltu ja yli 60 % pandoista elää näillä suojelualueilla. Pandojen määrä on saatu sinnikkään suojelutyön ansiosta viime vuosikymmeninä nousuun, mutta laji on edelleen uhanalainen. Yksilöitä on viime vuosina havaittu alueilla, joista ne ovat olleet poissa vuosisatojen ajan. Toisaalta joillain alueilla populaatiot ovat heikkenemässä.

Voit oppia lisää pandan ravinnosta, lisääntymisestä ja elintavoista selaamalla alla olevaa kuvagalleriaa.

Uhat

Elinalueiden häviäminen

Elinalueiden häviäminen uhkaa pandoja vakavasti. Elinympäristöjen pirstoutumisen vuoksi pandat eivät pääse enää liikkumaan vapaasti uusille alueille. Pandojen elinalueita raivataan mm. maatalouden ja infrastruktuurin tieltä. Elinympäristöjen pirstoutumisen seurauksena pandapopulaatiot ovat pieniä ja toisistaan eristyksissä.

Ilmastonmuutos

Myös ilmastonmuutos on vakava uhka pandoille. Ne syövät lähes yksinomaan bambua, joka kukkii 10 -120 vuoden välein. Kukinnan jälkeen kasvusto kuolee ja pandat joutuvat siirtymään muille bambualueille ravinnon perässä. Jotkut bambulajit ovat hyvin herkkiä ilmaston lämpenemiselle, joten pandojen pääasiallinen ravinnonlähde on vaarassa kadota.

Salametsästys

Pandoja salametsästetään niiden upean turkin takia. Salametsästys on vähentynyt mm. koventuneiden rangaistusten vuoksi (pandan salametsästyksestä ja -kuljetuksesta voidaan Kiinassa langettaa kuolemantuomio), mutta on pandoille edelleen uhka.  Lisäksi pandoja menehtyy muille eläimille tarkoitettuihin ansoihin.

Mitä WWF tekee?

Me WWF:ssä suojelemme isopandoja monipuolisin keinoin.

  • Osallistumme suojelualueiden perustamiseen ja hallinnointiin

    Lisäksi pyrimme linkittämään isopandojen suojelualueet toisiinsa.

  • Autamme yhdistämään pandojen erillään olevat elinalueet ”bambukäytävillä

    Pandat voivat siirtyä elinalueelta toiselle bambukäytäviä pitkin.

  • Ehkäisemme pandojen salametsästystä

    Tuemme esimerkiksi salametsästyksen vastaisia partioita.

  • Ehkäisemme pandojen kotimetsien laittomia hakkuita

    Lue lisää metsäkadosta.

  • Tutkimme pandojen elintapoja

    Tutkimuksen avulla pandojen suojelutoimet osataan kohdentaa mahdollisimman tehokkaasti: jo vuonna 1980 autoimme mm. rakentamaan tutkimuslaboratorion ja tarhaustiloja Kiinan suurimmalle pandojen suojelualueelle Wolongiin.

  • Tiedotamme pandojen suojelun tärkeydestä
  • Autamme kehittämään kestäviä tulonlähteitä pandojen elinalueiden ihmisille
  • Autamme Kiinan hallitusta toteuttamaan kansallista pandansuojeluohjelmaansa

Mitä sinä voit tehdä?

Nyt tarvitaan selkärankaa pelastaa luonnon monimuotoisuus

Selkärankaisten villieläinten määrä on romahtanut keskimäärin 60 % reilun 40 vuoden aikana. WWF:n yleiskummina tukesi menee aina sinne, missä avun tarve on suurin.

Auta Yleiskummina

Nyt tarvitaan selkärankaa pelastaa luonnon monimuotoisuus

Selkärankaisten villieläinten määrä on romahtanut keskimäärin 60 % reilun 40 vuoden aikana. WWF:n yleiskummina tukesi menee aina sinne, missä avun tarve on suurin.

PYSY KARTALLA LUONNONSUOJELUN KUULUMISISTA - TILAA WWF SUOMEN UUTISKIRJE

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

PYSY KARTALLA LUONNONSUOJELUN KUULUMISISTA - TILAA WWF SUOMEN UUTISKIRJE

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.