Valuta 2 -hankkeessa jatketaan työtä sisävesien kuormituksen vähentämiseksi

Ympäristöministeriön ja WWF:n rahoittama VALUTA 2-hanke (Valuma-aluetason vesienhallinta) kestää kaksi vuotta. VALUTA 2 jatkaa marraskuussa 2022 päättyneen VALUTA-hankkeen työtä ja on osa WWF:n aiemmin Länsi-Uudellamaalla toteuttamien vesiensuojeluhankkeiden jatkumoa. Sisävesien suojelutyö on myös Itämeren suojelua, sillä rannikkovesien kuormitus tulee suurelta osin mereen laskevista joista.

VALUTA 2 -hankkeessa toteutettavat toimenpiteet, kuten kosteikot ja kaksitasouomat, viivyttävät vettä ja tasaavat vesimääriä ja virtaamia. Veden viivyttäminen ja virtaamien tasaaminen on vesienhallintaa, jolle hankealueella on suuri tarve. Alueella on paljon mm. tulvivia peltoalueita, joiden tulvimista parantunut vesienhallinta vähentää. Vesistöt puolestaan hyötyvät, sillä pelloilta ei huuhtoudu tulvavesien mukana niihin ylimääräisiä ravinteita. Vesienhallintaan ja eroosion torjuntaan liittyvät toimet ovat kasvavissa määrin tärkeitä, sillä ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sateisuutta.

VALUTA 2 -hankkeen vetäjänä toimii WWF Suomi. Hankkeessa tehdään yhteistyötä laajan toimijajoukon kanssa. Näistä tärkeimpiä ovat maanomistajat, jotka mahdollistavat toimenpiteiden toteuttamisen. Muita tärkeitä yhteistyötahoja ovat esimerkiksi kunnat, erilaiset yhdistykset ja ympäristöviranomaiset.

Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 565 000 euroa, josta 70 prosenttia katetaan ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Vuosina 2019–2023 toteutettava ohjelma on merkittävä panostus vesien suojeluun: sen tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila. Ohjelman toimilla vähennetään maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin, puhdistetaan hylkyjä öljystä, kunnostetaan vesistöjä sekä vähennetään haitallisia aineita kaupunkivesistä.

VALUTA 3 -hanke tulee jatkamaan työtä Itämeren ja sisävesien ravinnekuormituksen vähentämiseksi vuosina 2024–2026. Tulevalla hankekaudella tekemistä laajennetaan myös Varsinais-Suomeen.

Sekä Inkoon-, Siuntion- että Ingarskilanjoen alueella on vedenhallintaan liittyviä ongelmia, kuten tulvivia peltoja ja sortuvia joenpenkkoja. Näillä keinoilla estämme ravinteita ja kiintoainesta valumasta vesistöihin:

Monivaikutteiset kosteikot

Maa- ja metsätalousympäristöön rakennettavia kosteikkoja kutsutaan monivaikutteisiksi kosteikoiksi, sillä ne edistävät vesiensuojelua ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Kosteikot puhdistavat valumavesiä pidättämällä maa-ainesta ja ravinteita. Lisäksi ne tasaavat veden virtaaman vaihteluita. Luonnon monimuotoisuutta kosteikot lisäävät tarjoamalla elinympäristöjä monille kasvi- ja hyönteis- ja eläinlajeille, kuten sudenkorennoille ja kahlaajalinnuille. Hyviä paikkoja perustettavalle kosteikolle ovat esimerkiksi veden jatkuvasti vaivaamat pellot.

Hankkeessa huomioidaan jokien valuma-alueet kokonaisuudessaan. Siten myös ojitetuista talousmetsistä tulevia ravinnekuormia pyritään vähentämään ja tulvahuippuja tasaamaan muun muassa metsäkosteikkoja rakentamalla.

Soiden ennallistaminen

Turhaan ojitettuja tai metsätalouskäytöstä poistuneita soita ennallistamalla voidaan lisätä veden viipymää valuma-alueella ja siten vähentää tulvahuipuista aiheutuvia ravinteiden ja kiintoaineiden huuhtoutumia alapuoliseen vesistöön. Soiden ennallistaminen on siis myös keino sopeutua ilmastonmuutoksesta aiheutuvien talvisateiden kasvuun.

Luonnonmukainen peruskuivatus, uomien palauttaminen luonnontilaan, tulvatasanteet ja kaksitasouomat

Peltojen luonnonmukaisessa peruskuivatuksessa joenuoma rakennetaan kaksitasoiseksi. Yläosa laajennetaan tulvatasanteeksi, ja alaosaan jää uoma veden jatkuvalle virtaukselle. Tulva-aikaan vesi pääsee nousemaan tulvatasanteelle, sen sijaan että se nousisi suoraan pellolle. Näin veden kulku on turvattu ja sen laatu paranee. Tällaisia rakenteita kutsutaan yleisesti kaksitasouomiksi.

Luonnonmukainen peruskuivatus myös palauttaa joenuomaan sen luonnollisen mutkittelun. Näin se pidättää kiintoainetta ja ravinteita paremmin kuin suoristettu, paljas uoma.

Uomien eroosiosuojaus

Jyrkistä joenpenkoista vapautuva maa-aines voi olla merkittävä kiintoaineksen ja ravinteiden lähde vesistöihin. Jyrkkiä penkkoja loiventamalla vähennetään maa-aineksen sortumista vesistöihin. Uomaeroosiota voidaan myös vähentää rakentamalla uomaan pohjakynnyksiä, jotka vähentävät veden virtausnopeutta suurten virtaamien aikana. Pohjakynnykset toisaalta säilyttävät veden uomassa myös kuivina aikoina, mikä vähentää penkan murenemista uomaan ja parantaa näin vesiensuojelua.

Oman tilan tai talousmetsän ravinnekuormitusta voi pienentää esimerkiksi maan kasvukuntoa parantamalla, suojavyöhykkeitä rakentamalla, pitämällä maan kasvipeitteisenä vuoden ympäri ja huolehtimalla maaperäeliöstön hyvinvoinnista.

Maan kasvukunnon parantaminen

Maan hyvä rakenne varmistaa viljelykasvien hyvän kasvun ja tehokkaan ravinteiden käytön. Se myös auttaa kasveja kestämään paremmin sekä kuivuutta että liiallista kosteutta. Kuohkea maaperä varastoi hyvin vettä mutta kuljettaa ylimääräisen pois. Maaperän hyvä kasvukunto onkin tärkeää vesiensuojelussa.

Maa- ja metsätalouden suojavyöhykkeet

Maa- ja metsätalouden suojavyöhykkeet ovat hyvin merkittäviä vesiensuojelun keinoja. Suojavyöhykkeiden kasvillisuus sitoo pelloilta ja metsistä valuvia ravinteita ja kiintoainesta.  Suojavyöhykkeitä tulisi käyttää erityisesti peltoalueilla, joiden rinnekaltevuus ylittää kolme prosenttia.

Talviaikainen kasvipeitteisyys

Talviaikainen kasvipeitteisyys vähentää vesistökuormitusta kasvukauden ulkopuolella. Se onkin merkittävimpiä vesiensuojelutoimia erityisesti savimailla. Kasvipeitteisyys vähentää eroosiota, maan rakenne paranee ja ravinteet jäävät maahan sen sijaan, että ne huuhtoutuisivat vesistöihin.

Elinvoimainen maaperäeliöstö

Elinvoimainen maaperäeliöstö (madot, lierot, hämähäkit, kovakuoriaiset jne.) parantaa maan rakennetta ja sen vesi-, kaasu-, ja ravinnetaloutta. Hyvinvoivalle maaperäeliöstölle tärkeitä ovat esimerkiksi maassa oleva eloperäinen aines, runsasjuurinen kasvusto sekä maaperän oikea pH, kosteus ja happipitoisuus.

VALUTA 2 -hankkeessa rakennetaan vesienhallintaa edistäviä kohteita Inkoon-, Ingarskilan ja Siuntionjoen valuma-alueille. Alla olevasta linkistä pääset tutustumaan VALUTA 2 -hankkeessa toteutettuihin kohteisiin. Samasta paikasta löytyy myös VALUTA-hankkeessa vuosina 2020–2022 toteutetut kohteet.

Kannustamme kaikkia vesiensuojelusta kiinnostuneita maa- ja metsäalueiden omistajia ottamaan meihin yhteyttä ja keskustelemaan mahdollisuuksista toteuttaa vesienhallintatoimia Inkoon-, Ingarskilan- ja Siuntionjoen valuma-alueilla.

Viivi Kaasonen, suojeluasiantuntija, viivi.kaasonen@wwf.fi, p. 050 471 9785

Valuta-sidor på svenska

VALUTA-hankkeen materiaaleja

Hankkeen loppuraportti löytyy täältä.

Tutustu hankkeessa koottuun vesienhallintaesitteeseen täällä.

Järjestimme 16.2.2022 webinaarin Miksi ja miten edistää vesiensuojelua maa- ja metsätaloudessa

Tapahtuman kaksikielinen tallenne löytyy täältä.

Tutustu tapahtuman esityksiin:

Raaseporinjoen peruskuivatushanke (Sara Vaskio)

Vattenhushållningskonstruktioner inom Sjundeå å 2020-22- och VALUME-projektet (Virve Ståhl)

Stora och små vattenvårdskonstruktioner: våtmarker och bottentrösklar (Viivi Kaasonen)

Stöd för vård av skogsnatur (Mika Salmi)

Maataloustuet kosteikkojen perustamisessa ja hoidossa (Elina Sorvali)

Peruskuivatustuki: luonnonmukainen peruskuivatus (Eva-Stina Bredgård)