Kuntavaalit

Tahdotko tehdä kotikunnastasi paikan, jossa sekä ihmiset että luonto voivat hyvin? Voit vaikuttaa lähiympäristösi tulevaisuuteen vuoden 2021 kuntavaaleissa, ja me haluamme tukea sinua tässä. Olemme keränneet esimerkkejä kysymyksistä, joita esittämällä voit selvittää, edistäisikö ehdokkaasi kuntasi muuttumista luonto- ja ilmastoystävällisemmäksi paikaksi asua.

1) Kuntapäättäjät vaikuttavat lähimetsiesi käyttöön

Suurin osa suomalaisista vastustaa avohakkuita. Kuntien metsät ovat kuntalaisten tärkeitä ulkoilu- ja virkistyskohteita ja siksi niiden säästäminen avohakkuilta on kuntalaisten edun mukaista ja lisää heidän hyvinvointiaan.

Avohakkuille on olemassa hyvä vaihtoehto, jatkuvan kasvatuksen menetelmä.  Jatkuvan kasvatuksen metsä on aina puustoinen. Selvitysten mukaan metsän jatkuvalla kasvatuksella voidaan myös saada yhtä suurta taloudellista tuottoa kuin avohakkuillakin.

Metsän tunnun säilyttäminen on ihmisille tärkeää. Metsien säilyttäminen peitteisenä ja niiden hallittu hoitamattomuus lisäävät myös metsäluonnon rikkautta. Kunnan virkistysmetsiä ei tarvitsekaan siistiä ja raivata kuin puistometsiä. Kunta voi myös tarjota metsiään suojelualueeksi, ja saada siitä taloudellisen korvauksen.

 

Piirroskuva jossa etualalla metsän kovakuoriaisia puunrungolla, taustalla puita ja hölkkäävä henkilö

2) Kuntasi voi palauttaa vaelluskalat takaisin vesiluontoon

Suomen joet ja kosket valjastettiin sotien jälkeen vesivoiman tuotantoon. Vesivoimarakentaminen hävitti lähes kaikki vaelluskalakantamme, joita ovat muun muassa villi lohi, taimen, Saimaan nieriä ja vaellussiika. Nyt on aika korjata vanhat virheet ja antaa vaelluskaloille ja muulle vesiluonnolle mahdollisuus elpyä.

Tiesitkö, että suuri osa vaelluskalojen nousuesteistä on energian tuotannon kannalta merkityksettömiä? Tällaisia ovat muun muassa väärin rakennetut siltarummut sekä käytöstä poistetut vesivoimalat ja vanhat myllyt, joita on vesistöissämme tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia. Niiden poistaminen, ohittaminen tai korjaaminen ei vaadi kovin suuria taloudellisia uhrauksia, ja samalla lisääntyvät vesistön virkistysarvot.

Kunnat voivat hakea rahoitusta patojen purkuhankkeisiin ja ohitusratkaisujen rakentamiseen maa- ja metsätalousministeriön vaelluskalakantojen elvyttämisohjelma NOUSUsta, jonne on tarkoitusta varten varattu useita miljoonia euroja.

3) Kuntasi voi auttaa saamaan lähivesistösi kuntoon

Rehevöityminen, joka näkyy esimerkiksi myrkyllisinä sinileväkukintoina, on Itämeren suurin ongelma. Rehevöityminen uhkaa myös monia järviä ja jokia. Rehevöitymistä aiheuttavat ravinteet, jotka kulkeutuvat vesistöihin maa- ja metsätalouden lisäksi myös yhdyskuntien jätevesistä, liikenteestä sekä rakennetuilta alueilta poisjohdettavien sade- ja sulamisvesien mukana.

Suurin osa vesistöihin päätyvästä ravinnekuormasta tulee piikkeinä suurten sateiden ja tulvien aikana. Ilmastonmuutos puolestaan lisää runsassateisten päivien määrää Suomessa.

Suoriksi kaivetut metsä- ja pelto-ojat sekä asfaltoidut, betonoidut ja kivetyt alueet hidastavat huonosti veden kulkua. Veden kulun hidastaminen esimerkiksi kosteikkojen, sadepuistojen ja tulvatasanteiden avulla voi olla osa tärkeä osa ongelman ratkaisua. Kun veden kulku hidastuu, osa siitä imeytyy maahan, vesi puhdistuu ja tulvat tasaantuvat.  Kosteikot lisäävät myös alueiden virkistysarvoja ja rikastavat luontoa.

Kunnat voivat toimia hyvinä esimerkkeinä ja kantaa vastuutaan lähivesien rehevöitymisen vähentämisessä.

4) Kuntasi voi edistää fossiilisista polttoaineista luopumista

Energiankäytön tehostamisen lisäksi ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää siirtymistä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin. Fossiilisista polttoaineista luopuminen on tärkeä osa hallituksen energia- ja ilmastopolitiikkaa.

Fossiilisen energian korvaaminen valtaosin bioenergialla, kuten metsähakkeella tai metsäteollisuuden sivutuotteilla, ei kuitenkaan ole ilmaston tai luonnon kannalta kestävä ratkaisu.

Kunnissa olisi harkittava turvautumista useisiin eri energialähteisiin eli hajautettuun energiantuotantoon. Etusijalle tulee nostaa energiatehokkuuden parantaminen ja aidosti päästöttömät uusiutuvat lähteet, kuten geoterminen energia, suuret lämpöpumput, kiinteistökohtaiset maa- ja ilmalämpöpumput, hukkalämmön talteenotto ja aurinkolämpö yhdistettynä lämmön kausivarastointiin, yhteisöenergiaratkaisuihin, kaksisuuntaisiin kaukolämpöverkkoihin, älykkääseen kysyntäjoustoon ja muihin uusiin ratkaisuihin.

Kunnan olisi myös asetettava tavoitteet sille, miten paljon ja millä aikataululla se aikoo vähentää kasvihuonekaasujen päästöjään sekä laadittava suunnitelma keinoista.

Piirros rakennuksista, ja pitkästä savupiipusta joka tupruttaa savua

5) Kuntasi voi vähentää energiankulutustaan ryhtymällä energiatehokkuustalkoisiin

Ilmastonmuutos on pelottava ja vaikutuksiltaan valtava maailmalaajuinen ongelma. Siihen on kuitenkin olemassa yksinkertainen ratkaisu: siirtyminen energiatehokkaaseen yhteiskuntaan, jonka tarvitsema energia tuotetaan uusiutuvista lähteistä.

Energiatehokkuuden parantaminen rakennuksissa on Suomen kaltaisessa pohjoisessa maassa tärkeää. Kunnat omistavat ja hallinnoivat suurta määrää kiinteistöjä, jotka tuhlaavat energiaa – ja jotka ovat tulossa peruskorjausikään. Peruskorjauksen yhteydessä on järkevää toteuttaa myös energiatehokkuusremontti. Myös kiinteistöjen käyttäjien energiansäästöllä ja toiminnan energiatehokkuudella on suuri vaikutus lopulliseen energiankulutukseen.

Hyvin suunniteltu ja toteutettu energiatehokkuushanke vähentää kunnan energiankäyttöä, päästöjä ja tuo kunnalle taloudellisia säästöjä.

6) Kuntasi voi edistää ihmisten ja maapallon hyvinvointia ruokavalinnoilla

Kunnissa voidaan helposti linjata ruokavalintoja, jotka tukevat esimerkiksi koululaisten terveyttä ja huomioivat samalla ympäristön.

Ympäristöä kuormittavat erityisesti eläinperäiset tuotteet, joiden tuotanto vie valtaosan Suomenkin peltopinta-alasta. Suomalaisten ruokavalion ilmastovaikutuksesta syntyy 45 prosenttia lihasta ja 20 prosenttia maitotuotteista. Eläintuotteiden runsas tuotanto vaikuttaa ratkaisevasti myös luonnon köyhtymiseen.

Kouluruokailussa voidaan puolittaa ilmastovaikutukset valitsemalla viisaasti raaka-aineita ja muuttamalla reseptiikkaa. Lihaa voidaan korvata kasviksilla ja kestävästi tuotetulla kalalla. Monet kasviproteiinituotteet, kuten papurouheet, ovat lihaa edullisempia.

Lihan vähentäminen on eduksi myös terveydelle. Liiallinen eläinproteiinin saanti on yhteydessä muun muassa kakkostyypin diabetesriskin kasvuun ja ylipainoon. Kasvisruuissa on keskimäärin vähemmän tyydyttynyttä rasvaa ja enemmän kuitua kuin liharuuissa.

Kun koulun ruokamuutos tehdään viisaasti, se ei vaikuta ruuan menekkiin, hävikkiin tai koululaisten tyytyväisyyteen.

 

Piirroskuva, jossa iloisen näköinen henkilö kantaa isoa kulhoa, joka on täynnä vihanneksia

7) Kuntasi voi auttaa koululaisia pääsemään luontoon

Suomalaiset arvostavat luontoa, mutta monelta lapselta saattaa silti puuttua todellinen yhteys luontoon. Kaikki koululaiset eivät pääse kouluvuoden aikana yhdellekään luontoretkelle, vaikka kaikilla lapsilla tulisi olla oikeus kokea lähiluonto. Useilla kouluilla ei myöskään ole mahdollisuutta antaa ammattitaitoista ympäristökasvatusta, vaikka juuri tulevien sukupolvien vastuulle jää keksiä uusia ratkaisuja ympäristön tilan huonontumiseen ja luonnonvarojen ylikulutukseen.

Luonto- ja ympäristökoulut tukevat ympäristökasvatusta kunnissa. Jos kunnassa ei ole tällaista toimijaa, kunnat voivat naapurikunnan kanssa yhdessä perustaa kiertävän luonto- tai ympäristökoulun. Yksi työntekijä voi palvella suurta määrää kouluja, eivätkä kustannukset suhteessa koulutoimen kustannusarvioon ole suuret.

Kunnassasi tehdään siis paljon lähiluontoosi sekä koko maapallon tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä.

Jäikö sinulle kysyttävää? Vastamme mielellämme. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen [email protected]

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Sinua saattaa kiinnostaa