Suomalainen ilmastotyö etenee käsijarru päällä
WWF:n maaliskuun lopussa organisoimaan maailmanlaajuiseen Earth Hour -tapahtumaan osallistui tänä vuonna huikeat 126 maata ja yli 4000 kaupunkia. Mukana oli 38 maata enemmän kuin viime vuonna. Suomessa mukaan ilmoittautui 86 suomalaista kuntaa, 105 oppilaitosta, 510 yritystä ja yli 200 muuta organisaatiota.
Earth Hour -ilmastokampanjan tulokset luovutettiin tänään tiistaina 11. toukokuuta ympäristöministeri Paula Lehtomäelle. Gallup-tulosten mukaan jopa kolmannes suomalaisista vietti pimeää tuntia. Suomessa valottoman tunnin aikana järjestettiin useita lyhtykulkueita, tähtinäytöksiä, kynttilähartauksia, akustisia konsertteja, yörunotapahtuma ja jopa Earth Hour -häät.
Mukana tulosten luovutustilaisuudessa olivat Uudenkaupungin Hiilineutraalit kunnat (HINKU) -hankkeen projektipäällikkö Reijo Laine sekä kaarinalaisen Kotimäen koulun opettaja Ulla Haapanen ja oppilaat Helmi Puustinen ja Joonas Lehtonen. Uudenkaupungin HINKU-hanke ja Kotimäen koulun ympäristökasvatustyö ovat hyviä esimerkkejä edistyksellisestä ja menestyksekkäästä kotimaisesta ilmastotyöstä.
Projektipäällikkö Reijo Laine toivoo, että suomalaisessa ilmastotyössä ei enää ajettaisi käsijarru päällä: ”Suomen ilmastotyön suurimmat puutteet liittyvät käytännön työn toteuttamiseen. Kansallisessa strategiassa määritelty tahtotila ei vielä välity riittävän voimakkaasti tekemiseen.”
Uudessakaupungissa toteutettu HINKU-hanke on lyhyessä ajassa saavuttanut merkittäviä tuloksia ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. ”Onnistuneeseen päästövähennysohjelmaamme ovat vaikuttaneet eniten elinkeinopolitiikka ja PK- yritysten aktiivinen osallistuminen”, Reijo Laine kertoi.
Kestävän kehityksen opetukseen kaivataan lisää resursseja
Opettaja Ulla Haapanen vetosi ympäristöministeriin, jotta kestävän kehityksen opetukseen saataisiin lisää resursseja: ”Kestävä kehitys sisältyy perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Sen hyväksi tehtävän työn pitäisi siis olla arkipäivää kaikissa kouluissa. Käytännön esteenä on kuitenkin usein resurssien puute. Biologian ja maantiedon tunteja pitäisi olla enemmän. Myös erityinen ilmastonmuutosaiheinen kurssi olisi hyödyllinen.”
Haapasen kokemuksen mukaan ilmastonmuutosta käsittelevän opetuksen ei tarvitse olla negatiivista. ”Earth Hour -tapahtuma oli koulussamme nyt selvästi suositumpi kuin viime vuonna. Ympäristöraatilaiset järjestivät innokkaasti koulun Earth Hour -päivää, vaikka se sijoittuikin lauantaille eli vapaapäivään”, Haapanen kuvaili.
Lukuisat suomalaiset lähettivät ilmastopäättäjille terveisensä Earth Hour -kampanjasivujen kautta. Terveisissä kaivattiin muun muassa kaukonäköisiä, rohkeita ja nopeita toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja muistutettiin siitä, että ilmastonmuutos jää perinnöksi lapsille ja lastenlapsille. Moni toivoi päättäjiltä kannustimia ja ohjauskeinoja, jotta uusiutuvia energialähteitä voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin.
Lisätietoja:
kampanjakoordinaattori Henna Rouhiainen, WWF Suomi, 040 539 8338, henna.rouhiainen@wwf.fi
WWF Suomi on osa kansainvälistä WWF-verkostoa, joka työskentelee maailman ainutlaatuisimpien luontokokonaisuuksien ja uhanalaisimpien lajien pelastamiseksi. WWF:n tavoitteena on maapallo, jossa ihmiskunta elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Tavallisten ihmisten lahjoitukset mahdollistavat WWF:n työn. Erilaisia tukitapoja internetissä: www.wwf.fi/tue_toimi
Uudenkaupungin HINKU-hanke
Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hanketta on toteutettu Uudessakaupungissa vuodesta 2009 lähtien. Hanke on yhdistänyt menestyksekkäästi uusien business-mahdollisuuksien kehittämisen ja hiilineutraaliustavoitteen. HINKU-hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus SYKE. Uudenkaupungin lisäksi mukana ovat Kuhmoinen, Parikkala, Mynämäki ja Padasjoki. HINKU:n tavoite on, että kunnat vähentävät kasvihuonekaasupäästöjään EU:n asettamia tavoitteita enemmän ja sovittua aikataulua nopeammin.
Kotimäen koulun Vihreä lippu -toiminta
Kotimäen koulu Kaarinasta on sitoutunut vahvasti ympäristökasvatukseen. Se on mukana oppilaitosten kestävän kehityksen ohjelmassa Vihreässä lipussa ja toteuttaa ilmastonmuutosta hillitseviä toimia jokapäiväisessä toiminnassaan. Vihreä lippu osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa. Vihreässä lipussa on mukana pääosin kouluja ja päiväkoteja, mutta myös muita oppilaitoksia ja kasvatustyötä tekeviä yhteisöjä. Oppilaat vaikuttavat koulun ympäristötoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen koulun ympäristöraadissa.
WWF:n Earth Hour -kampanja
WWF:n Earth Hour -kampanjan idea on, että siihen osallistuvat ihmiset ja yhteisöt ympäri maailma sammuttavat valot tunniksi samaan aikaan. Näin he lähettävät päättäjille ja toinen toisilleen viestin: ilmastonmuutos huolestuttaa, ja sen torjumiseen tarvitaan tehokkaita päätöksiä ja toimia.
WWF:n Earth Hour -kampanja järjestettiin maailmanlaajuisesti neljättä kertaa. Ensimmäinen Earth Hour järjestettiin vuonna 2007 Australiassa. Siihen osallistui 2,2 miljoonaa ihmistä ja 2100 organisaatiota. Vuonna 2008 mukana oli noin 370 kaupunkia ja 35 maata, ja vuonna 2009 yli 4000 kaupunkia ja 88 maata.
WWF Suomi järjesti tapahtuman tänä vuonna toista kertaa. WWF:n TNS Gallup Oy:llä teettämän tutkimuksen mukaan kampanjaan osallistui jopa kolmannes suomalaisista. Suomalaisista yli 15-vuotiaista naisista 38 % ja miehistä 23 % osallistui kampanjaan. Suomessa kampanjaan ilmoittautui mukaan 86 suomalaista kuntaa, 105 oppilaitosta, 510 yritystä ja yli 200 muuta organisaatiota.
WWF:n Earth Hour -kampanjasivuille ilmoitettujen tapahtumien määrä oli 76.
Lista Suomessa järjestetyistä Earth Hour -tapahtumista
Valokuvia Suomen Earth Hour 2010-tapahtumista
Earth Hour -kampanjan kansainväliset verkkosivut ja valokuvat
Esimerkkejä terveisistä, joita kampanjaan osallistuneet suomalaiset lähettivät päättäjille:
”Ottakaa maapallomme hyvinvointi tosissaan ja tehkää rohkeita päätöksiä meidän kaikkien ja meidän jälkeemme tulevien sukupolvien hyväksi!”
”Toimikaa sydämen sivistyksen varassa, teillä on suuri vastuu. Maapalloja on vain yksi.”
”Kaikki päätökset ovat tahdosta kiinni, löytyykö teillä tahtoa ilmastonmuutoksen torjumiseksi?”
”Suurimmat muutokset saadaan aikaan lainsäädännöllä, joten osoittakaa nyt nopeasti ja voimakkaasti todellinen halunne ratkaista tämä suuri ongelma.”
”Lopetetaan energian tuhlaaminen. Tämän päivän investoinnit ovat huomisen säästöjä. Myös lapsenlapsillamme on oikeus terveeseen maailmaan.”
”Enemmän tuulivoimaa. Aurinkopaneelien avulla jokainen voisi kantaa kortensa kekoon, niihin joku alkuavustus yksityisille ihmisille, ovat melko kalliita ostaa.”
”Jos maamme päättäjät todella olisivat omistautuneita ilmastonmuutoksen torjumiseen, valtio tukisi enemmän julkisia liikennevälineitä. Varat saataisiin verottamalla yksityisliikennettä.”
”Käyttövoimavero sähköautoista pois ja HETI. Kyseistä veroa ei edes bensiiniautoilija joudu maksamaan mikä on käsittämätöntä. Olisi selkeä viesti päättäjiltä, että he kannattavat vihreää autoilua.”
”Päästövähennyksiin pitää sitoutua tosissaan. Se on paras tapa edesauttaa luottamuspulaan jumiutuneita kansainvälisiä neuvotteluita. On säädettävä ilmastolaki, joka velvoittaa hallituksen ilmastotieteen mukaisiin vuosittaisiin päästövähennyksiin: 5 % vuodessa, 40% vuoteen 2020 mennessä.”
”Maamme energiasta 40 % kuluu kiinteistöissä. […] Uusia rakennuksia ohjataan rakentamismääräyksillä/säädöksillä. Olemassa olevan kiinteistökannan energiatehokkuuden parantaminen on tärkeässä roolissa. Ylipäätään monessa paikassa energiatehokkuutta pystytään parantamaan tarkoituksen mukaisella käytöllä (tässä on paljon parannettavaa).”
”Antakaa minun myydä tuottamaani aurinkosähköä ja tuulisähköä naapureilleni. Suomen lainsäädäntö estää sen nyt.”