Raportti: Terve Itämeri vahvistaa taloutta ja luo työpaikkoja
Tuoreen raportin mukaan toimet Itämeren tilan parantamiseksi voivat tuoda alueelle vuoteen 2030 mennessä jopa yli puoli miljoonaa työpaikkaa ja kymmenien miljardien edestä arvonlisäystä. Erityisen suuret kasvun mahdollisuudet ovat matkailualalla.
Itämeren huonoa tilaa on pitkään tarkasteltu ainoastaan ympäristönäkökulmasta, mutta WWF:n The Boston Consulting Groupilla (BCG) teettämän raportin mukaan myös meren tilan sosioekonomiset vaikutukset täytyy ottaa huomioon. Itämeren suojelutoimenpiteiden epäonnistuminen haittaa paitsi ympäristöä, myös työpaikkojen luomista ja taloutta.
Raportin mukaan Itämeren tilan myönteinen kehitys toisi vuoteen 2030 mennessä jopa 550 000 uutta työpaikkaa siihen verrattuna, että meren tila heikkenisi. Kokonaisuudessaan myönteisen kehityksen talousvaikutukset olisivat jopa 32 miljardia euroa alueen maille. Raportti julkaistiin tänään WWF:n kansainvälisen Itämeri-ohjelman järjestämässä Baltic Sea Festival -tapahtumassa Tukholmassa.
Raportti tarkastelee kolmea toimialaa – matkailua, kalastusta ja maataloutta – ja niiden kasvuennusteita tilanteissa, joissa Itämeren tila joko paranee tai huononee entisestään. Itämeren tilan parantuessa erityisen suuret kasvun mahdollisuudet ovat matkailualalla, jonka ennustetaan tuovan jopa 230 000 lisätyöpaikkaa nykytilaan verrattuna. Kalastuselinkeinon taloudellinen kannattavuus on riippuvainen ympäristön tilasta ja kalakantojen elinvoimaisuudesta, mikä näkyy hyvän ja huonon tilan välisenä 16 000 työpaikan erotuksena. Maatalouden kohdalla hyvän tilan ennusteessa ympäristöystävällisen tuotannon odotetaan lisääntyvän. Tämä merkitsisi noin 100 000 työpaikkaa enemmän kuin huonon tilan ennusteessa.
”Olemme kaikki Itämeren ”osakkeenomistajia”. Itämeren tilan parantamiseksi tehtävien toimenpiteiden positiiviset ympäristö- ja talousvaikutukset ovat niin suuret ja niiden toteuttamatta jättämisen mahdolliset seuraukset niin vakavat, että emme voi sivuuttaa niitä”, sanoo suojeluasiantuntija Vanessa Ryan WWF Suomesta.
Liiketoiminnan mahdollisuuksia
Itämeri kärsii rehevöitymisestä, haitallisista aineista ja ylikalastuksesta, ja alueen valtiot ovat sitoutuneet sen suojeluun HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelman kautta. Vaikka alueen valtioilla on hyvät eväät ympäristöongelmien ratkaisemiseksi, toimintaohjelman toteuttamisessa ollaan aikataulusta jäljessä.
WWF:n teettämän raportin mukaan Itämeren tilaa voitaisiin parantaa kehittämällä aluetta ns. sinisen ja vihreän teknologian keskittymäksi. Sinisen ja vihreän teknologian piiriin kuuluu laaja valikoima ratkaisuja, tuotteita ja palveluja, joilla vaikutetaan positiivisesti ympäristön tilaan maalla ja merellä, suoraan tai epäsuorasti. Tällaiselle teknologialle on kysyntää myös maailmanmarkkinoilla: esimerkiksi Singapore on vesiteknologiaosaamiseen panostamalla kehittynyt Aasian sinisen teknologian keskittymäksi.
“Itämeren suojelun nähdään usein tuovan pelkkiä lisäkustannuksia ja -velvoitteita suurimmalle osalle yksityisen sektorin toimijoista, mutta raporttimme nostaa esille liiketoiminnan mahdollisuuksia. Toivomme, että raportti muuttaa yritysjohtajien ja yrittäjien suhtautumista Itämeren suojeluun”, sanoo BCG:n Partneri Tuukka Seppä.
Raportti näyttää, että eri teollisuuden alat ja sektorit ovat riippuvaisia toisistaan, ja niille aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä tulisi tarkastella kokonaisuutena. Yhden sektorin aiheuttamilla ympäristöhaitoilla voi olla suuria vaikutuksia toisen sektorin toimintaan ja talousnäkymiin sekä koko yhteiskuntaan.
”Kansainvälisessä vertailussa Itämeren alueen mailla on hyvät mahdollisuudet ja resurssit kääntää Itämeren kehityksen suunta myönteiseksi. Alue on poliittisesti vakaa, ja mailla on riittävät keskinäiset sopimukset yhteistyön pohjaksi. Maat pärjäävät hyvin innovaatiovertailuissa, tutkimusosaaminen on korkealaatuista ja rahoituspohja on kunnossa”, Seppä toteaa.
Jotta yhteinen näkemys ja koko alueen positiivinen ympäristö- ja talouskehitys voidaan varmistaa, suojelukysymyksiä tulisi käsitellä muidenkin kuin ympäristöministereiden kesken. Valtiovarainministeriöillä, työ- ja elinkeinoministeriöillä sekä julkisella ja yksityisellä sektorilla on kaikilla tärkeä rooli Itämeren suojelun toteuttamisessa.
”Toivomme, että kaikkien ministeriöiden yhteinen sitoutuminen Itämeren suojeluun näkyisi jo seuraavassa HELCOMin ministerikokouksessa Kööpenhaminassa 3. lokakuuta”, sanoo Vanessa Ryan.
Lisää Itämeren tilasta on myös näissä WWF:n raporteissa:
Baltic Sea Action Plan – is it on track
Counter Currents – Scenarios for the Baltic Sea Towards 2030
Lisätiedot:
Meriasiantuntija Vanessa Ryan, WWF Suomi, 040 763 0000, vanessa.ryan@wwf.fi (puhelinhaastattelut ja haastattelut Tukholmassa, ei tavoitettavissa raportin julkaisuseminaarin aikana kello 15–18)
Suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF Suomi, 040 585 0020, jari.luukkonen@wwf.fi (haastattelut Suomessa)
Marketing Coordinator Jatta Lindström, BCG Helsinki, 09 8568 6000, lindstrom.jatta@bcg.com
WWF on maailmanlaajuinen, aikaansaava ympäristöjärjestö, joka innostaa ihmisiä ja yhteisöjä toimimaan ympäristön suojelemiseksi. Kansainvälinen WWF perustettiin vuonna 1961. Vuonna 2007 perustettu WWF:n kansainvälinen Itämeri-ohjelma (Baltic Ecoregion Programme) on kunnianhimoinen ohjelma, joka työskentelee sekä kentällä että yhteiskunnallisella tasolla Itämeren hyväksi. Työhön kuuluu niin yhteiskunnallista vaikuttamista, yritysyhteistyötä, tutkimushankkeisiin osallistumista kuin kenttäprojektejakin.
The Boston Consulting Group (BCG) on johtava liikkeenjohdon konsulttiyritys. Yritys toimii globaalisti 43 maassa ja sen palveluksessa työskentelee yli 6 200 konsulttia. BCG:n asiakkaita ovat maailman johtavat yritykset useilta eri toimialoilta muun muassa finanssi- ja energia-aloilta, teollisuudesta, julkiselta sektorilta, teknologiayrityksistä, kuluttajatuotteista ja terveydenhuollosta. BCG on perustettu vuonna 1963 Bostonissa, Yhdysvalloissa. Yritys täyttää tänä vuonna 50 vuotta. BCG:n Helsingin toimisto avattiin 1995. Lisätietoja www.bcg.com.