Uhanalainen valkoselkätikka voi menestyä myös talousmetsissä
UPM, WWF Suomi, Suomen ympäristökeskus ja Metsähallitus ovat toteuttaneet yhteistyöhankkeen erittäin uhanalaisen valkoselkätikan huomioon ottamiseksi metsätaloudessa. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana valkoselkätikkakanta on moninkertaistunut elinympäristöjen suojelun ja hoidon ansiosta, ja tänään metsissämme pesii jo noin 200 valkoselkätikkaparia.
”Hanke on tuonut meille paljon uutta tietoa valkoselkätikan elinympäristövaatimuksista”, kertoo UPM:n ympäristöpäällikkö Sami Oksa. ”Valkoselkätikka hyötyy jo pienistäkin lehtipuustoisista säästömetsiköistä. Pesän voi löytää jopa uudistushakkuualalle jätetystä säästöpuusta, ja ravintoa valkoselkätikka löytää yksittäisistäkin lehtipuista. Käytännössä siis riittävän lehti- ja lehtilahopuumäärän varmistaminen talousmetsässä mahdollistaa hyvät elinolosuhteet valkoselkätikalle”, Oksa jatkaa.
”Suojelutoimenpiteet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ovat olleet menestyksekkäitä”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos. ”Parimäärän tuplaaminen nykyisestä tehdään juuri talousmetsissä”, Mikkola-Roos jatkaa. ”
Metsähallitus vastaa valkoselkätikan seurannasta ja edistää lajin suojelua. Suojelubiologi Pekka Heikkilä vahvistaa, että toimenpiteiden ansiosta valkoselkätikka ei ole enää äärimmäisen uhanalainen. ”On ilo huomata, että kasvuvauhti näyttäisi jatkuvan positiivisena. Tästä saamme kiittää myös talousmetsissä tehtäviä käytännön toimenpiteitä, kuten lehtipuiden suosimista havupuiden ohella”, Heikkilä kiittää.
Hankkeessa aktiivisesti mukana ollut WWF Suomi näkee asian vielä laajemmin. ”Toimenpiteet valkoselkätikan elinympäristöjen parantamiseksi parantavat myös muiden uhanalaisten lajien tilaa”, kertoo WWF:n metsäasiantuntija Annukka Valkeapää. ”Lehti- ja lehtilahopuun lisääminen talousmetsiin on monelle lajille tärkeää, joten tehty työ ei mene hukkaan vaikka valkoselkätikkaa ei heti ensi näkemältä onnistuisikaan havaitsemaan ”, Valkeapää kannustaa.
Yhteistyön tuloksena on syntynyt metsänomistajille ja metsäammattilaisille suunnattu Valkoselkätikka ja metsänkäsittely -ohje, joka on ladattavissa WWF:n verkkosivuilta. Ohjeen tarkoituksena on edistää valkoselkätikan ja muiden lehtipuita hyödyntävien lajien esiintymistä talousmetsissä tinkimättä metsätalouden tuloksesta.
Lisätietoja hankkeesta:
Sami Oksa, ympäristöpäällikkö, UPM, p. 040 560 3474
Annukka Valkeapää, metsäasiantuntija, WWF Suomi, p. 050 305 5086
Pekka Heikkilä, vastaava suojelubiologi , Metsähallitus, p.040 831 2874
Markku Mikkola-Roos, vanhempi tutkija , Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148685
UPM
UPM uudistaa bio- ja metsäteollisuutta. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper Asia, UPM Paper Europe and North America ja UPM Plywood. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista ja ne ovat kierrätettäviä. Palvelemme asiakkaitamme maailmanlaajuisesti. Yhtiössämme työskentelee noin 20 000 henkilöä ja vuosittainen liikevaihtomme on noin 10 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä.
WWF Suomi
WWF Suomi on osa laajaa, kansainvälistä WWF-verkostoa, jolla on toimistoja noin 50 maassa ja toimintaa yli sadassa maassa. Rakennamme tulevaisuuden, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. Suojelemme luontoa ja ratkaisemme maapallon vakavimpia ympäristöongelmia innostamalla ihmiset mukaan muutokseen ympäristömme ja hyvinvointimme puolesta.
Metsähallitus
Metsähallitus hoitaa ja käyttää valtion maa- ja vesialueita kestävästi ja vastuullisesti. Toimintamme perustuu uusiutuvien luonnonvarojen asiantuntevaan hyödyntämiseen, luonnon monimuotoisuuden edistämiseen ja yhteistyöhön alueellisten toimijoiden kanssa. Luontopalvelujen julkisin varoin hoitamilla kansallispuistoilla ja retkeilyalueilla on merkittävä aluetaloudellinen vaikutus.
Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus (SYKE) on valtion tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka tarjoaa yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta tarpeellista tietoa, osaamista ja palvelua. SYKE on osa valtion ympäristöhallintoa, ja se toimii pääosin ympäristöministeriön, mutta vesivaroihin liittyen maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa. Meillä on taitoa, intoa ja rohkeutta vaikuttaa ympäristön parhaaksi.