Suomalainen soijasitoumus haastaa yritykset käyttämään vastuullista soijaa

Suomalainen soijasitoumus kattaa sekä suomalaisen tuotantoketjun että ulkomaisen hankinnan. Sertifiointi koskee soijan alkuperää ja tuotantoketjua. Sertifioinnin suorittaa riippumaton kolmas osapuoli. Sertifioinnin yli sata kriteeriä sisältävät muun muassa ympäristö-, paikallisyhteisö- ja työskentelyolosuhdetarkastelut. Vastuullisen tuotannon sertifikaatit RTRS ja ProTerra vähentävät huomattavasti viljelyn ympäristövaikutuksia estämällä luonnonympäristöjen ja uhanalaisten alueiden muuttamisen viljelysmaaksi.

”WWF on kansainvälisellä tasolla tehnyt jo vuosia töitä edistääkseen siirtymistä vastuullisen soijan käyttöön. On hienoa, että yritykset ovat nähneet viestimme tärkeyden. Tämä on tärkeä askel ja konkreettinen esimerkki siitä, kuinka yritykset voivat suoraan vaikuttaa hankinnoillaan ympäristövaikutuksiinsa. Rohkaisemme muita suomalaisia toimijoita ottamaan haasteen vastaan”, kannustaa WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Haastamme muut toimijat mukaan

Suomalainen soijasitoumus on avoin ryhmä. Sen sisältö ja jäsenet ovat näkyvissä sivulla wwf.fi/soijasitoumus. Sitoumuksen perustajajäsenet Kesko, Arla Suomi, HKScan Finland, Unilever Finland sekä WWF Suomi haastavat muut suomalaiset toimijat liittymään mukaan. Sitoumukseen osallistuvat yritykset sitoutuvat varmistamaan, että vuoteen 2020 mennessä kaikki niiden omien tuotteiden tuotantoketjussa käytetty soija on vastuullisesti tuotettua, RTRS- tai ProTerra -sertifioitua soijaa. Yritykset raportoivat julkisesti etenemisestään sitoumuksen saavuttamisessa vuosittain.

Soijan tuotannolla on ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia

Soija on yksi maailman viljellyimmistä kasveista. Soijaa käytetään lukuisten elintarvikkeiden ainesosana ja soijarehua eläinperäisten elintarvikkeiden tuotannossa.

Kuusi prosenttia soijasta tuotetaan suoraan ihmisten ravinnoksi; suurin osa käytetään tuotantoeläinten rehujen raaka-aineena ja päätyy ruokapöytään liha- ja maitotaloustuotteiden sekä kananmunien kautta.

Soijan viljelyalueiden jatkuvan laajenemisen suurimmat ympäristövaikutukset erityisesti Etelä-Amerikassa liittyvät metsäkatoon, kasvihuonekaasupäästöjen kasvuun, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja eroosioon. Soijan viljelyn on raportoitu aiheuttavan sosiaalisia ongelmia muun muassa maanomistukseen ja tulojen jakautumiseen liittyen.

Vastuullisen tuotannon sertifikaatit RTRS ja ProTerra edistävät soijan kestävää viljelyä ja soijantuotannon vastuullisuutta

WWF on toiminut vuosia vastuullisen soijan käytön edistämiseksi ja vedonnut avainyrityksiin sekä Suomessa että kansainvälisesti. Vuonna2006 WWF oli mukana perustamassa Round Table on Responsible Soy (RTRS) yhdistystä. RTRS on kansainvälinen vastuullisen soijantuotannon aloite, jossa eri sidosryhmät toimivat yhdessä soijan kestävän viljelyn ja soijatuotannon vastuullisuuden varmistamiseksi.

ProTerra-sertifikaatti perustuu Basel-kriteereihin, jotka Sveitsin WWF ja COOP-kauppaketju kehittivät vuonna 2004 vastuullisen soijan tuotannolle. myös Basel-kriteerien neuvottelu perustui vapaamuotoiseen sidosryhmäprosessiin, johon osallistui elintarvikeketjun edustajia, jälleenmyyjiä ja kansalaisjärjestöjä.

Lisätietoja:

wwf.fi/soijasitoumus

Projektikoordinaattori Stella Höynälänmaa, WWF Suomi, p. 040 507 3123, stella.hoynalanmaa@wwf.fi

Pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi, 040 840 7461, liisa.rohweder@wwf.fi

WWF Suomi on osa laajaa, kansainvälistä WWF-verkostoa, jolla on toimistoja noin 50 maassa ja toimintaa yli sadassa maassa. Rakennamme tulevaisuuden, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. WWF on toiminut vuosia vastuullisen soijan käytön edistämiseksi ja vedonnut avainyrityksiin sekä Suomessa että kansainvälisesti. www.wwf.fi