Hallituksen energia- ja ilmastostrategian hyvät tavoitteet kompastuvat metsien hiilinielujen puolittamiseen

Ministeri Mykkänen puhui eilen strategian julkaisutilaisuudessa positiivisesta kädenjäljestä eli suomalaisten cleantech-ratkaisuiden mahdollistamista päästövähennyksistä Suomessa ja maailmalla. Strategiassa otetaankin varovaisen myönteisiä askelia esimerkiksi kohti liikennejärjestelmän uudistamista ja henkilöautoliikenteen sähköistämistä. Hallituksen oivalliset linjaukset kivihiilen käytön lopettamisesta ja öljyn käytön puolittamisesta jäävät kuitenkin nyt biotaloustavoitteille alisteisiksi.

Hallituksella olisi ollut mahdollisuus siirtää Suomi toden teolla kohti modernia energiajärjestelmää. Se, että voimalaitoksissa vaihdetaan polttoaine kivihiilestä puuhun ja turpeeseen ja liikenteessä nojataan pääosin biopolttoaineisiin, ei kuitenkaan enää riitä edelläkävijöiden joukkoon.

“Ratkaisut ovat strategiassa mukana, mutta korostamalla voimakkaammin poltosta riippumattomia ratkaisuja, kuten tuuli- ja aurinkoenergiaa, lämpöpumppuja, liikenteen sähköistystä, älykkäitä energiajärjestelmiä sekä erityisesti energiatehokkuutta, Suomen olisi helpompi pysyä muun maailman nopean kehityksen mukana ja tarjota täällä kehitettyjä ratkaisuja maailmalle”, sanoo ohjelmapäällikkö Jussi Nikula.

Puunpoltto ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa

Ympäristöjärjestöt esittivät strategian suunnittelun varhaisessa vaiheessa huolensa puupohjaisen bioenergian vaikutuksista metsäluonnon monimuotoisuuteen, raaka-aineen riittävyydestä ja ristiriidasta Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 ja 2 asteen tavoitteiden kanssa. Silti strategia keskittyy voimakkaasti puupohjaisen uusiutuvan energian edistämiseen. Ilmastonmuutosta jarruttavat metsien hiilinielut ja metsien lajit kärsivät, jos strategia toteutetaan.

“Odotettavissa olevien lisähakkuiden vuoksi nyt myös Suomen hallituksen ilmastostrategiassa todetaan, että metsien hiilinielut puolitetaan. Tämä on ristiriitaista, koska hiilinielujen puolituksen haitalliset ilmastovaikutukset ovat suuremmat kuin energia- ja ilmastostrategiassa esitetyt päästövähennykset liikenteessä, maataloudessa, rakennusten erillislämmityksessä ja jätehuollossa yhteensä. Hallituksen olisi aika rehellisesti tunnustaa, että tiede kyseenalaistaa vakavasti biotalouden oletetut ilmastohyödyt”, Jussi Nikula sanoo.

WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle on huolissaan siitä, että ylimitoitetut biotaloussuunnitelmat ovat pakottaneet Suomen lobbaamaan voimakkaasti EU:ssa sen puolesta, että hiilinielujen puolittaminen olisi ilmastopolitiikan alla hyväksyttyä.

“Tämä on erittäin vaarallinen negatiivinen suomalainen kädenjälki, kun maat ryhtyvät sopimaan metsien hiilinielujen käsittelystä kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Jos metsien hiilinielut heikkenevät esimerkiksi Venäjällä, Kanadassa, Brasiliassa ja Indonesiassa, ilmastotavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa”, ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle sanoo.

METSO-rahoituksen vahvistaminen välttämätöntä

WWF:n arvion mukaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen reunaehdot huomioiden puuta olisi saatavilla noin nykyisten hakkuiden verran. Hakkuita ollaan kuitenkin lisäämässä huomattavasti.

Energia- ja ilmastostrategiassa tunnustetaan, että kun puunkäyttöä lisätään, luonnon monimuotoisuuden edistämiskeinoja on tehostettava, mikäli monimuotoisuus mielitään turvata. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen vaatii konkreettisia toimia ja rahoitusta.

“Strategiassa mainitaan muun muassa vanhojen metsien ja arvokkaiden luontokohteiden suojelun edistäminen. METSO-ohjelman rahoituksen palauttaminen ja koko Suomen kattavan suojelualueverkoston rakentaminen ovat välttämättömiä suomalaisen luonnon elinvoimaisuuden turvaamiseksi,” sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Annukka Valkeapää.

Lisätietoja:

ohjelmapäällikkö Jussi Nikula, WWF, p. 040 595 9002
ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle, WWF, p. 050 591 3072
suojeluasiantuntija Annukka Valkeapää, WWF, p. 040 551 5601

WWF:n raportti: Mitä metsä kestää? Suomen metsien ekologisesti vastuullinen hakkuupotentiaali: wwf.fi/mediabank/7067.pdf