Ala-Koitajoella en­nal­lis­te­taan äärimmäisen uhanalaisen järvilohen lisääntymis- ja poi­ka­sa­luei­ta

WWF ja joukko vapaaehtoisia rehkii parhaillaan Pohjois-Karjalan Ala-Koitajoella ennallistamassa saimaannorppaakin uhanalaisemman järvilohen lisääntymis- ja poikasalueita. Talkooleiri kuuluu Freshabit LIFE IP- hankkeeseen, ja se järjestetään yhteistyössä Metsähallituksen, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen sekä Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Talkooviikon aikana 13.−20.7.2019 esimerkiksi siirretään joessa sijaitsevia sammalkiviä, jotta pohjasammalet leviäisivät ja runsastuisivat nopeammin. Samalla muodostuu suoja- ja ruokailupaikkoja sekä kaloille että pohjaeläimille. Leiripaikan lähellä sijaitsevalla Kesonsuolla kartoitetaan pienvirtavesien tämänhetkistä tilaa, ja lisäksi Patvinsuon kansallispuistossa kunnostetaan purouomaa puumateriaalin avulla.

Ala-Koitajoella on jo aiemmin tehty koneellisia kunnostuksia, joilla on pyritty parantamaan äärimmäisen uhanalaisen järvilohen lisääntymismahdollisuuksia.

”Kunnostusten jäljiltä joen pohja on monin paikoin paljas, ja nyt tehtävillä sammalkivien siirroilla pyritään nopeuttamaan pohjan palautumista luontaisempaan tilaan”, selittää ELY-keskuksen vesitalousasiantuntija Helena Haakana.

”Leirin aikana tehtävät kunnostustoimet jatkavat sitä hyvää työtä, mitä täällä on jo aiemmin järvilohen eteen tehty. Tällä hetkellä järvilohella ei ole voimalaitosten takia vapaata vaellusyhteyttä Ala-Koitajokeen, vaan niitä kuljetetaan tänne patojen ohi. Esimerkiksi vuonna 2017 tänne siirrettiin yli 150 kalayksilöä. Toiveenamme on, että pitkällä aikavälillä järvilohen luontainen elinkierto ja vapaa vaellus mahdollistuisi täällä ja muissa vastaavissa vesistöissä”, toteaa leirin kenttämestarina toimiva WWF:n suojeluasiantuntija Olli Sivonen.

Joensuun koillispuolella Koitajoen vesistöalueeseen kuuluva ja Pielisjokeen laskeva Ala-Koitajoki on aikoinaan ollut merkittävä järvilohen lisääntymisalue. Koitajoki on noin 200 kilometrin mittainen erämainen joki, joka virtaa sekä Suomen että Venäjän puolella. Alueelta löytyy niin jyrkkäpiirteisiä kallioita ja kanjoneita kuin myös hiidenkirnuja ja maisemallisia retkeilyreittejä.

Kaikki suomalaiset vaelluskalalajit ovat nykyisin uhanalaisia, ja järvilohi on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Järvilohikantojen heikkenemiseen ovat vaikuttaneet jokien perkaukset, vesivoima ja liikakalastus.

Lisätiedot:

Jari Luukkonen, suojelujohtaja, WWF Suomi, [email protected], puh. 040 585 0020
Olli Sivonen, suojeluasiantuntija, WWF Suomi, [email protected], puh. 050 305 5714
Helena Haakana, vesitalousasiantuntija, ELY-keskus, [email protected], puh. 0295 026 201

Kesällä 2019 WWF järjestää yhteensä seitsemän talkooleiriä luontoarvoiltaan merkittävissä paikoissa. Leirit ovat osa Allergia-, Iho- ja Astmaliiton vetämää Terve askel luontoon -hanketta, jossa WWF on kumppanina. Hankkeessa valistetaan ihmisiä luonnon terveysvaikutuksista sekä kannustetaan luonnossa liikkumiseen omatoimisen ja osallistavan, luonnon hyväksi tehtävän vapaaehtoistyön avulla. Hankkeen rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Tämä talkooleiri kuuluu myös Freshabit LIFE IP- hankkeeseen, ja se järjestetään yhteistyössä Metsähallituksen, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen sekä Luonnonvarakeskuksen kanssa.