Suomi valittiin YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2022–2024 – neuvoston historiallinen päätös tunnustaa terveen ympäristön ihmisoikeutena
Suomen jäsenyys alkaa historiallisella hetkellä, kun ihmisoikeusneuvosto päätti viime viikolla tunnustaa oikeuden puhtaaseen, terveelliseen ja kestävään ympäristöön ihmisoikeudeksi. YK-liitto ja ympäristöjärjestö WWF uskovat päätöksen edistävän ilmasto- ja luontokriisien ratkaisua ja globaalia oikeudenmukaisuutta.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan huono ympäristön tila aiheuttaa 13,7 miljoonan ihmisen kuoleman vuosittain. Heikko ilmanlaatu, vaarallisille kemikaaleille altistuminen sekä ilmastonmuutoksen negatiiviset seuraukset uhkaavat erityisesti jo valmiiksi heikommassa asemassa olevia ihmisiä. YK-liiton vaikuttamistyön vastaava Jenni Kauppila tervehtiikin ilolla uutista ihmisoikeusneuvoston historiallisista ympäristöaiheisista päätöslauselmista. Ihmisoikeusneuvosto päätti asiasta viime viikon perjantaina 8. lokakuuta 2021.
Ilmastonmuutos ja kestämätön kehitys uhkaavat tulevien sukupolvien ihmisoikeuksia
Päätöslauselmassa 48/13 tunnustetaan oikeus puhtaaseen, terveelliseen ja kestävään ympäristöön ihmisoikeutena ja huomioidaan, että ympäristön heikko tila, ilmastonmuutos ja kestämätön kehitys muodostavat yhdet suurimmista ja vakavimmista uhista nykyisten ja tulevien sukupolvien ihmisoikeuksien toteutumiselle. Uhattuna on niinkin perustavanlaatuinen oikeus kuin oikeus elämään. Samassa äänestyksessä käsiteltiin myös päätöslauselma 48/14, jonka perusteella asetetaan YK:n ilmastonmuutos ja ihmisoikeudet -erityisraportoija.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet totesi päätöksen jälkeen, että oikeus puhtaaseen ja terveeseen ympäristöön ihmisoikeutena on avainasemassa, kun mietitään globaalin ympäristökriisin ratkaisua. Kansainvälinen ympäristöjärjestö WWF on ollut mukana kampanjoimassa aloitteen puolesta ja seuraa parhaillaan käynnissä olevaa YK:n biodiversiteettikokousta.
”Meillä on käynnissä kaksi erittäin vakavaa, koko maapalloa uhkaavaa kriisiä: ilmastonmuutos ja luontokato. Puhtaan ympäristön nostaminen ihmisoikeudeksi on erittäin vahva globaali viesti. Uskomme, että ihmisoikeusneuvoston päätös kannustaa osaltaan päättäjiä tehokkaisiin toimiin niin ilmasto- kuin ympäristösopimusneuvotteluissa. Suomella on ollut perinteisesti erittäin vahva rooli ihmisoikeuksien edistäjänä, toivommekin että se näkyy myös ympäristökysymyksissä”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen.
”Suomella on nyt erinomainen mahdollisuus nostaa pohjoismaista luottamusta lisäävää monitoimijamallia esiin neuvostossa”
Suomen ihmisoikeusneuvostokampanjan pääviesti oli, että moninaisessa maailmassa ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Painopisteitä Suomen kampanjassa olivat myös naisten ja tyttöjen oikeudet, vammaisten ihmisten oikeudet, uudet teknologiat, ilmastonmuutos ja ihmisoikeudet sekä koulutus ihmisoikeutena. YK:n ihmisoikeusneuvosto on YK:n ylin ihmisoikeuksia käsittelevä elin ja sen tehtävänä on varmistaa, että ihmisoikeussopimuksia noudatetaan, jokaisen maan ihmisoikeustilannetta tarkastellaan säännöllisesti ja ihmisoikeusrikkomukset tulevat julkisuuteen.
Ihmisoikeusneuvostoon valittiin uusina jäseninä Länsimaiden ryhmästä Suomen lisäksi Luxemburg ja Yhdysvallat. Ihmisoikeusneuvoston jäsenet valitaan maaryhmittäin ja usein maaryhmien sisällä ei ole kilpailua jäsenyydestä, joten jäseneksi pääsevät myös ihmisoikeuksia rikkovat ja niiden vesittämistä ajavat jäsenvaltiot. Länsiryhmän ajattelussa ja toiminnassa ovat perinteisesti korostuneet YK:n ihmisoikeusjulistus ja yksilön oikeudet. Yhdysvaltojen vetäytyminen Trumpin johdolla vuonna 2018 antoi kuitenkin lisää poliittista vaikutusvaltaa Kiinalle ja Venäjälle sekä muille maille, jotka korostavat maiden sisäistä päätäntävaltaa ja siihen puuttumattomuutta.
YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko muistuttaa, että Suomen ajamat tavoitteet YK:n vahvistamisesta ja monenkeskisen yhteistyön puolustamisesta ja kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksien lisäämisestä YK-toiminnassa ovat ensiarvoisen tärkeitä.
”Yhteiset pelisäännöt, kansainväliset normit sekä vapaa kansalaisyhteiskunta eivät ole itsestäänselvyyksiä, mutta valitettavasti usein vasta niiden puuttuessa huomaamme niiden tärkeyden. Suomella onkin nyt erinomainen mahdollisuus nostaa pohjoismaista luottamusta lisäävää monitoimijamallia esiin neuvostossa.”
Haasteista huolimatta ihmisoikeusneuvosto tekee tärkeää työtä ja usein neuvostossa käydyt keskustelut ovat johtaneet pidemmällä aikavälillä havaittaviin muutoksiin ja uusien teemojen esille nousuun. Yksi esimerkki tästä on ympäristön tilan, ilmastonmuutoksen ja ihmisoikeuksien välinen yhteys, jonka huomioimiseksi kansalaisjärjestöt ovat kampanjoineet jo vuosia.
Mikä ihmisoikeusneuvosto?
- YK:n peruskirjan artikla 68 edellyttää, että YK:lla on ihmisoikeuksien edistämiseen erikoistunut elin.
- Ihmisoikeusneuvosto (United Nations Human Rights Council, HRC) on vastuussa ihmisoikeuksien edistämisestä ja vahvistamisesta sekä ihmisoikeusrikkomusten käsittelystä ja suositusten antamisesta YK:n jäsenvaltioille.
- Neuvosto istuu Genevessä.
- Ihmisoikeusneuvosto koostuu 47 jäsenvaltiosta, jotka YK:n yleiskokous valitsee maantieteellisen paikkajaon mukaisesti.
- Jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan, ja yksittäinen valtio voi toimia jäsenenä korkeintaan kaksi peräkkäistä kautta.
Lisätietoja
Anne Tarvainen
ohjelmajohtaja, WWF Suomi
Puh: 0407568326
anne.tarvainen@wwf.fi
Jenni Kauppila
vaikuttamistyön vastaava, Suomen YK-liitto
Puh: +358447810302
jenni.kauppila@ykliitto.fi