EU:n aiheuttamaa metsäkatoa ehkäisevään lakiin uhkaa jäädä porsaanreikiä – Suomen on ajettava vahvempaa lakia

EU-komissio julkaisi tänään keskiviikkona ensimmäisen luonnoksen laista, joka estäisi trooppisten metsien ja muiden elinympäristöjen katoa aiheuttavien tuotteiden tuomisen EU-alueelle.

Lakiehdotuksessa on paljon hyvää, mutta mukana on useampia metsä- ja luontokadon torjuntaa vesittäviä kohtia. Hyvinä elementteinä laissa nousevat vaatimukset tuotteiden kestävyydelle, niiden jäljitettävyydelle aina tuotantopaikkaan saakka ja vahvat toimet lain toimeenpanon tueksi.

Heikot kohdat kuitenkin horjuttavat lain tehoa torjua luontokatoa. Ehdotuksessa esimerkiksi linjataan, että muiden elinympäristöjen, kuten savannien ja kosteikkojen, sisällyttämistä lakiin arvioidaan vasta kaksi vuotta sen jälkeen, kun laki on ollut voimassa. Muiden elinympäristöjen sisällyttäminen lakiin olisi äärimmäisen tärkeää, sillä esimerkiksi Brasiliassa jo yli puolet arvokkaasta Cerrado-savannialueesta on hävinnyt soijaviljelmien ja karjalaitumien tieltä. Cerradon alueella tuotetaan suurin osa EU:hun tuotavasta soijasta. Laki ei myöskään koske kaikkia metsäkatoa aiheuttavia hyödykkeitä, vaan jättää ulkopuolelle esimerkiksi maissin ja luonnonkumin.

”Metsäkato on pysynyt luontokadon kriittisen vaikeana kysymyksenä vuosikymmenien ajan. Nykyisillä toimilla, kuten vapaaehtoisella sertifioinnilla, ei ole pystytty ongelmaa ratkaisemaan. Komission lakiehdotus on äärimmäisen tärkeä uusi ratkaisukeino, jota ei saa vesittää”, sanoo WWF:n suojelun neuvonantaja Jussi Nikula.

Seuraavaksi onkin jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin vuoro ottaa kantaa aloitteeseen.

”Nyt jäsenmailla, myös Suomella, on näytön paikka. Se, millaisia vaatimuksia Suomi ajaa lakiin, kertoo siitä, haluaako hallitus oikeasti pysäyttää luontokadon vai ei. Hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassa luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen, ja sen pitäisi näkyä myös EU-tasolla”, Nikula toteaa.

Vahvalle laille laaja tuki

Lainsäädännölle on kova tarve, sillä EU:ssa tapahtuva kulutus on yksi suurimmista metsäkadon aiheuttajista. WWF:n keväällä julkaiseman raportin mukaan EU-maiden kulutus aiheutti vuosina 2005–2017 maailmassa toiseksi eniten trooppista metsäkatoa Kiinan jälkeen. EU-markkinoilla eniten elinympäristöjen katoa aiheuttavat eläinrehuksi tarkoitettu soija, palmuöljy ja naudanliha sekä puutuotteet, kahvi ja kaakao. Näitä tuotteita päätyy myös Suomeen.

”Moni haluaa EU:n aiheuttamalle metsäkadolle pisteen. Viime vuonna 1,2 miljoonaa EU-kansalaista kannatti vahvaa lakia, minkä lisäksi kymmenet eurooppalaiset yritykset ja järjestöt vaativat metsäkadon kitkemistä lainsäädännöllä. Lukuisat isot brändit ja yritykset näkevät vahvan metsäkatolain olevan paitsi toteutettavissa myös erittäin tarpeellinen luontokadon pysäyttämiseksi”, Nikula kertoo.

Tehokkaan lain edistäminen tukisi hallitusohjelman kirjausten lisäksi Suomen kansainvälisiä lupauksia. Viime viikolla päättyneessä Glasgow’n ilmastokokouksessa Suomi allekirjoitti yli 100 muun valtion kanssa metsäjulistuksen, jonka tavoitteena on pysäyttää metsäkato vuoteen 2030.

”Suomi voi nyt osoittaa olevansa sanojensa mittainen ja vaatia vahvaa metsäkatolakia. Metsäkadon ratkaisu on päättäjien tehtävä. Kuluttajien ei pitäisi joutua tekemään salapoliisin työtä varmistaakseen, ettei ostoskoriin päädy luontokatotuotteita”, Nikula painottaa.

WWF:n vaatimukset metsäkatolaille

• EU:hun ei saa tuoda tuotteita eikä raaka-aineita, jotka aiheuttavat metsäkatoa tai tuhoavat muita elinympäristöjä, kuten kosteikoita ja savanneja. Luonnos ehdottaa, että muiden elinympäristöjen sisällyttämistä lakiin arvioidaan vasta kaksi vuotta sen jälkeen, kun laki on ollut voimassa. Tämä on liian myöhään.
• Lain on huomioitava kaikki metsäkatoa aiheuttavat hyödykkeet. Nyt lakiehdotus jättää ulkopuolelle maissin ja luonnonkumin, vaikka niiden on todettu aiheuttavan metsäkatoa. Hyödykkeet tulisi valita lakiin tieteellisten kriteerien perusteella.
• Saman sääntelyn tulee koskea kaikenkokoisia yrityksiä. Luonnos antaa pienille ja keskisuurille yrityksille erillisen statuksen, jolloin niitä eivät koske samat säännöt kuin suuryrityksiä. Porsaanreikä mahdollistaisi edelleen luontokatotuotteiden päätymisen kuluttajan ostoskoriin. Pienille ja keskisuurille yrityksille tulee osoittaa tukea säädösten vaatimusten täyttämiseen.
• Maita ei saa jakaa riskin mukaan, kun yritykset tekevät due diligence -selvityksiä. Lakiehdotuksen mukaan matalan metsäkatoriskin maista ostettavia hyödykkeitä ei tarvitsisi arvioida kaikilla lain määrittelemillä säännöillä. Tämä on ongelmallista, sillä matalan riskin maa on hankala määritellä ja hyödykkeiden todellinen alkuperä voi jäädä tuntemattomaksi. Siksi luokituksesta tulisi luopua kokonaan.
• Tuotteiden tuotanto ei saa rikkoa ihmisoikeuksia. Tällä hetkellä lakiehdotus ei estä riittävällä tavalla alkuperäiskansojen oikeuksia sekä muita ihmisoikeuksia rikkovien tuotteiden tuontia EU-alueelle

Tiesitkö tätä maailman metsäkadosta?

• Arvioiden mukaan vuosittain häviää noin 10 miljoonaa hehtaaria metsää, tästä suurin osa tropiikissa.
• Aivan viimeaikainen kehitys on ollut huolestuttavaa. Maailman luonnonvarainstituutti WRI:n ja Global Forest Watchin mukaan luonnontilaisten sademetsien tuhoaminen lisääntyi 12 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2020.
• Metsien häviäminen on nopeinta Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Metsäkato on kiihtynyt etenkin Brasiliassa, mutta hyvää kehitystä on tapahtunut esimerkiksi Indonesiassa.
• Trooppisesta metsäkadosta aiheutuu vuosittain yhtä paljon päästöjä kuin globaalista tieliikenteestä.
• Metsäkato rapauttaa luonnon monimuotoisuutta ja heikentää maapallon vedensäätelyä ja vesipalveluita. Jopa 75 prosenttia maapallon saatavilla olevasta makeasta vedestä on peräisin metsäalueilta.