Raportti: Suomalaisyritykset tiedostavat luontokadon uhkaavan liiketoimintaansa – toimet luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi ovat vielä riittämättömiä

Yritysten toiminta on yksi suurimmista luontokatoa kiihdyttävistä tekijöistä sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Luonnon köyhtyminen on myös riski jokaisen yrityksen tulevaisuudelle, sillä yhteiskunnat ja taloudet ovat riippuvaisia toimivista ekosysteemeistä ja monimuotoisesta luonnosta.

WWF Suomen ja Bain & Companyn tänään julkaisema raportti Finnish businesses and the biodiversity crisis osoittaa, että suurin osa Suomen suurimmista yrityksistä tiedostaa yleisellä tasolla luonnon köyhtymisen aiheuttaman uhkan, mutta useimmilta puuttuu ymmärrystä omien luontovaikutustensa suuruudesta. Lisäksi harvat yritykset pitävät luontokadon pysäyttämistä strategisena prioriteettina. Kyselyyn osallistui Suomen 100:sta suurimmasta yrityksestä 48. Lisäksi 15 yritystä osallistui syventäviin haastatteluihin.

”Moni yritys pyrkii jo vähentämään ilmastovaikutuksiaan. Yritysten rooli on kuitenkin yhtä tärkeä luontokadon pysäyttämisessä. Suomalaisyritykset alkavat ymmärtää tämän, mutta käytännön tasolla riittää vielä paljon tekemistä”, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo.

“Luonnon köyhtymisen ehkäiseminen vaatii muutosta yritysten strategiassa ja toiminnassa. Suomalaisyritykset ovat kuitenkin tottuneet vastaamaan esimerkiksi teknologian, sääntelyn ja kuluttajakysynnän vaihtelun aiheuttamiin muutoksiin toimintaympäristössään, joten niillä on valmiudet toimia luontokadon pysäyttämiseksi”, Bain & Companyn Suomen-toimiston johtaja Jani Kelloniemi sanoo.

WWF Suomi ja Bain & Company pyysivät yrityksiä arvioimaan oman toimintansa luontovaikutuksia Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Noin puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä katsoi, ettei niiden toiminnalla ole lainkaan tai juurikaan vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen Suomessa. Noin kolmannes yrityksistä puolestaan uskoi, että niillä on vähäinen vaikutus tai ei ollenkaan vaikutusta luonnon köyhtymiseen maailmanlaajuisesti. Huomionarvoista on myös, että ainoastaan joka kolmannella yrityksellä oli luontokatoa käsittelevä osio kestävän kehityksen strategiassaan.

”Suomalaisyritykset vaikuttavat merkittävästi luonnon monimuotoisuuteen sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti suoraan ja arvoketjujensa kautta. Monilla yrityksillä on kuitenkin puutteellinen ymmärrys siitä, miten nämä vaikutukset ilmenevät. Erityisesti yritykset, joiden toiminta on kauempana alkutuotannosta ja luonnonvarojen suorasta hyödyntämisestä, eivät näytä ottavan huomioon luontokatoon liittyviä vaikutuksia arvoketjuissaan kovinkaan huolellisesti”, sanoo WWF:n suojelun neuvonantaja Jussi Nikula.

Maankäyttöön ja runsaaseen luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvillä sektoreilla, kuten maa- ja metsätaloudessa sekä rakentamisessa, on useimmiten suurimmat suorat vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen sekä Suomessa että ulkomailla. Jokaisella sektorilla on kuitenkin merkittäviä luontoriskejä, ja luontovaikutusten todellinen tunteminen edellyttää yrityksiltä raaka-aineen alkuperän ja jokaisen tuotantovaiheen tuntemista.

“Raporttiin haastatellut yritykset nostivat keskeisiksi haasteiksi kolme asiaa: puutteellinen ymmärrys yrityksen toiminnan vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen; tottumattomuus käsitellä luontokysymyksiä osana liiketoimintaa ja strategisia tavoitteita sekä vaikeudet osoittaa luontotoimien arvo yritykselle. Vaikka yhtä valmista ratkaisua yritysten haasteisiin ei ole olemassa, yritysten pitää toimia nyt eikä jäädä odottamaan mallien ja mittarien kehittymistä. Ensimmäinen askel on omien luontovaikutusten kartoittaminen”, Bain & Companyn Jani Kelloniemi sanoo.

”Useimmille yrityksille ensimmäinen iso urakka luontovaikutustensa selvittämisessä on päästä kartalle siitä, mistä kaikki niiden arvoketjuissa käytetyt raaka-aineet ovat peräisin. Tähän selvitystyöhön on tarjolla koko ajan enemmän toimiva työkaluja. Yritysten kannattaa tarttua työhön nopeasti, sillä asiakkaiden, sijoittajien ja lainsäätäjien vaatimukset kiristyvät. Vähimmäisvaatimus tulee jatkossa olemaan luontovaikutusten tunteminen ja niistä avoimesti raportoiminen”, WWF:n Nikula sanoo.

Yritystoiminnan sääntely tiukkenee – edelläkävijäyritykset nousevat muutoksen voittajiksi

Luonto köyhtyy hälyttävää vauhtia. WWF:n Living Planet -raportin mukaan selkärankaisten lajien populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 69 prosenttia vuodesta 1970, ja Kansainvälinen luontopaneeli (IPBES) arvioi yli miljoonan lajin olevan vaarassa kuolla sukupuuttoon. Myös Suomessa lajien uhanalaistuminen on jatkunut, mikä johtuu muun muassa niiden elinympäristöjen tuhoamisesta. Kun vanhoja metsiä kaadetaan, kärsivät niissä elävät lajit, kuten hömötiainen ja kuukkeli.

Arvioiden mukaan yli 50 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta on suoraan riippuvaista ​​luonnosta ja sen tarjoamista palveluista, kuten puhtaasta vedestä, tuottavasta maatalousmaasta, kasvien pölytyksestä sekä luonnonvaroista. Lukuisat tiedejulkaisut ovat jo vuosia painottaneet yhteiskuntien perustavanlaatuista riippuvaisuutta luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemien toimivuudesta. Viime vuosina tämä näkemys on saanut jalansijaa myös poliitikkojen ja talouspäättäjien keskuudessa. Maailman Talousfoorumin (WEF) mukaan luontokato on yksi suurimmista uhkista maailmantaloudelle.

Luontokadon pysäyttämiseen liittyvä sääntely vaikuttaa jatkossa yhä voimakkaammin yritysten liiketoimintaedellytyksiin ja kannattavuuteen. Raportti nostaa esiin rohkeimpien yritysten uudenlaisen tavan suhtautua tähän sääntelyyn. Edelläkävijät näkevät hyötyvänsä tiukemmasta ja sitovasta sääntelystä ja myös vaativat sitä poliittisilta päättäjiltä. Esimerkiksi EU:n metsäkatolain yhteydessä lähes 80 eurooppalaista yritystä pyysi komissiolta tiukkaa ja sitovaa metsäkatolakia.

”Lisääntyvä sääntely vaikuttaa yritysten toimintaympäristöön ja osaamisen tarpeeseen merkittävästi. Tulevaisuudessa parhaiten menestyvät yritykset, jotka kykenevät muokkaamaan toimintaansa harkitusti mutta nopeasti auttaakseen luontokadon pysäyttämisessä ja tunnistaakseen siihen liittyvät liiketoimintamahdollisuudet”, Bain & Companyn Jani Kelloniemi sanoo.

”Yritysten on hahmotettava roolinsa murroksessa. Riittääkö riskienhallinta ja vikkelä sopeutuminen, vai voisivatko yritykset olla väistämättä edessä häämöttävien uusien markkinoiden voimakkaita tekijöitä? Liiketoiminnan uudistaminen voi tuntua haastavalta, mutta muutosten ennakoijat ovat usein myös markkinatalouden voittajia”, WWF:n Jussi Nikula sanoo.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Haastattelupyynnöt WWF:lle: viestintäjohtaja Joonas Fritze, 040 840 8500, joonas.fritze@wwf.fi
Haastattelupyynnöt Bain & Companylle: Michael Jääskeläinen, 050 571 0514, michael.jaaskelainen@hkstrategies.com

Lataa Finnish businesses and the biodiversity crisis -raportti täältä.