Selvitys: Suklaabrändit eivät ole tehneet riittävästi metsäkadon torjumiseksi – pian se voi näkyä suklaapulana Euroopassa

Makeisistaan tutun Pandan omistava Orkla, kahvilaketju Starbucks, murojätti Kellogg’s ja muun muassa Milka-suklaata ja Oreo-keksejä valmistava Mondelēz. Esimerkiksi nämä suomalaisillekin tutut brändit saivat välttävän arvosanan pisteytyksessä, jossa selvitettiin, kuinka suklaa-alan toimijat ottavat toiminnassaan huomioon ympäristön ja työntekijöiden olot ja miten hyvin ne ovat perillä käyttämänsä kaakaon alkuperästä.

”Positiivisiakin esimerkkejä nähtiin: esimerkiksi suklaapatukoita valmistava Mars-Wrigley petrasi selvästi viime vuodesta. Isossa kuvassa yrityksillä on kuitenkin vielä paljon tehtävää suklaa-alan epäkohtien korjaamiseksi” sanoo WWF:n kansainvälinen metsäasiantuntija Maija Kaukonen.

Suklaa on globaalisti yksi merkittävimmistä metsäkatoa aiheuttavista tuotteista. Pisteytykseen vastanneista yrityksistä lähes kaikki kertovat olevansa sitoutuneita metsäkadon torjumiseen, mutta silti 37 prosenttia viljelmistä, joilta ne hankkivat kaakaota, on edelleen vailla minkäänlaista monitorointia.

”Lupaukset metsäkatoon puuttumisesta eivät merkitse mitään, jos viljelmiä ei valvota lainkaan. Ilman kunnollista monitorointia ei voida varmistua siitä, ettei viljelmillä tapahdu metsäkatoa” Kaukonen sanoo.

Maailman suurimmissa kaakaontuottajamaissa Ghanassa ja Norsunluurannikolla, joista kaakaota tuodaan paljon myös Suomeen, metsät on raivattu lähes kokonaan kaakaoviljelmiksi. Jos suklaa-ala ei sitoudu globaalilla tasolla metsäkadon lopettamiseen, riskinä on, että myös tähän asti säilyneet luonnonmetsät kaatuvat kaakaon tieltä.

”Elinympäristöjen katoaminen on suurin syy lajien uhanalaistumiseen. Kaakaoviljelmien takia kotimetsiään menettävät esimerkiksi metsänorsut ja monet apinalajit.”

Luonnon monimuotoisuutta voitaisiin turvata edistämällä metsäpeitteistä viljelyä, mutta vain harva suklaayritys kertoo ostavansa metsäpeitteisesti viljeltyä kaakaota.

Metsien kaatamisen lisäksi ympäristöä kuormittavat merkittävästi kaakaonviljelyssä käytetyt torjunta-aineet. Samalla ne ovat riski viljelijöiden terveydelle.

“Pisteytys osoittaa, etteivät yritykset tee riittävästi haitallisten torjunta-aineiden vähentämiseksi viljelmillä”, Kaukonen sanoo.

Eurooppaa voi odottaa suklaapula, jos viljelijöitä ei tueta metsäkatovapaassa tuotannossa

Jotta metsäkatoa voidaan torjua, suklaayritysten tulisi tietää, mistä niiden käyttämä kaakao on peräisin. Useita yrityksiä tähän velvoittaa myös EU:n uusi metsäkatoasetus, joka kieltää metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden myynnin EU:n alueella vuoden 2025 alusta lähtien.

Metsäkatoasetus on selvästi vauhdittanut yrityksiä ympäristövastuullisuuden suhteen: edelliseen vuoteen verrattuna monet niistä ovat paremmin selvillä käyttämänsä kaakaon alkuperästä. Kuitenkin vain noin puolet yritysten käyttämästä kaakaosta on täysin jäljitettävissä.

”Tämä tarkoittaa, että toisen puolikkaan osalta yrityksillä ei ole tietoa siitä, mistä ja minkälaisista oloista käytetty kaakao on peräisin”, Kaukonen sanoo.

Puutteet jäljitettävyydessä ovat huolestuttavia, sillä metsäkato ei suinkaan ole ainoa kaakaontuotantoon liittyvä epäkohtia. Suuren osan maailman kaakaosta tuottavat pienviljelijät eli yksittäiset perheet, joista monet elävät äärimmäisessä köyhyydessä. Usein perheiden on pakko ottaa myös lapset mukaan työvoimaan.

”Vain kuusi yritystä 63:sta ilmoitti maksavansa viljelijöille elämiseen riittävän ansion viitehinnan ja vain vähän yli puolessa kaakaon arvoketjuista on käytössä lapsityötä ehkäiseviä ohjelmia. Tämä on valtava epäkohta suklaabisneksessä.”

EU:n metsäkatoasetus velvoittaa suklaayritykset kitkemään metsäkadon arvoketjuistaan seuraavien kuukausien aikana. Nyt onkin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, kuinka yritykset toteuttavat siirtymän metsäkatovapaaseen tuotantoon, Kaukonen toteaa.

”Yritysten tulee tukea viljelijöitä siirtymässä metsäkatovapaaseen tuotantoon. Erityisesti pienviljelijöiden on hyvin hankala siirtyä kestävämpiin tuotantotapoihin ilman tukea.”

Pahimmassa tapauksessa yritykset siirtyvät vain ostamaan kaakaonsa isommilta viljelmiltä, joiden on helpompi päästä metsäkatoasetuksen tavoitteisiin. Tämä paitsi uhkaa kaakaon pienviljelijöiden toimeentuloa saattaa myös johtaa kaakaon saatavuusongelmiin Euroopassa, jos viljelijät eivät kykene tuottamaan riittäviä määriä metsäkatovapaata kaakaota.

Euroopassa on totuttu halpaan suklaaseen, jonka todellisen hinnan maksavat luonto ja viljelijät. Kun yritykset alkavat toimia metsäkadon kitkemiseksi ja viljelijöiden riittävän toimeentulon takaamiseksi, tulee myös suklaan hinta todennäköisesti nousemaan.

”Pisteytyksessä hyvin sijoittuneet yritykset, kuten hollantilainen Tony’s Chocolonely, näyttävät esimerkkiä siinä, että suklaan tuotannossa on mahdollista ottaa huomioon sekä ympäristö että ihmisoikeudet”, Kaukonen sanoo.

Mikä suklaapisteytys?

• Suklaapisteytys kuvaa noin 95 prosenttia koko suklaa-alasta, joka on keskittynyt suurten toimijoiden käsiin.
• Selvitykseen vastasi 63 yritystä, joiden joukossa on monia suomalaisille tuttuja brändejä Fazerista Nestleen ja Lidliin.
• Yritysten toimintaa tarkasteltiin kuuden kategorian avulla, jotka olivat jäljitettävyys ja läpinäkyvyys, elämiseen riittävä toimeentulo, lapsi- ja pakkotyövoima, metsäkato ja ilmasto, metsäpeitteinen viljely ja kemikaalien käyttö.
• Parhaiten menestyivät hollantilaiset Tony’s Chocolonely ja Original Beans, jotka pyrkivät tuomaan rakenteellista muutosta suklaa-alalle esimerkiksi tuotantomenetelmiin ja viljelijöiden korvauksiin.
• Viime vuodesta tulostaan paransi muun muassa suklaapatukoistaan tuttu Mars-Wrigley. Edellisvuotta huonommin pärjäsi muun muassa Kinder-tuotteita valmistava Ferrero.
• Kaikkein huonoiten pärjäsivät päivittäistavarakaupat, kuten yhdysvaltalainen Walmart ja brittiläinen Tesco, joista valtaosa ei vastannut pisteytykseen lainkaan.