Ympäristöjärjestöt huolissaan vanhojen metsien suojelusta
Petteri Orpon hallitusohjelma lupaa suojella jäljellä olevat kansalliset kriteerit täyttävät valtion luonnontilaiset ja vanhat metsät. Nyt ympäristöjärjestöt pelkäävät, että Orpon hallitus hylkää aiemmat kansallisten inventointien kriteerit ja tekee omista poliittisista kriteereistään tarkoituksella niin suppeat, että iso osa suojelupäätöstä odottavista vanhoista metsistä jää suojelun ulkopuolelle.
Ympäristöministeriön luonnoksessa kansalliseksi monimuotoisuuden strategiaksi sidosryhmille on esitelty alustavaa hehtaarimäärää, joka Orpon hallituksen kriteereillä suojeluun löytyisi. Mikäli hehtaarimäärä koskee kaikkea tiukan suojelun eli luonnonsuojelulain ulkopuolista vanhaa metsää, on arvio hälyttävän pieni.
”Ympäristöministeriön esittämä pinta-ala on huolestuttavan pieni: arviolta vain 100 000 hehtaaria valtionmaita saamelaisalueen eteläpuolella täyttäisi Orpon hallituksen kriteerit, vaikka kartoille on jo nyt rajattu moninkertaisesti kohteita koko maan tasolla, sekä Metsähallituksen omissa että muissa viimeaikaisissa inventoinneissa. Onko nyt niin, että edes Metsähallituksen omat aarniometsäkohteet eivät täyttäisi Orpon hallituksen kaavailemia suojelukriteerejä?”, pohtii ympäristöministeriön työryhmätyöskentelyyn osallistuva WWF Suomen johtava metsäasiantuntija Mai Suominen.
Kriteerit ovat siirtyneet virkavalmistelusta poliittiseen valmisteluun ja niitä odotetaan pian lausuntokierrokselle. Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Luonnonvarakeskus (LUKE) julkaisivat helmikuussa raportin, jossa tarkastellaan kriteeristöä, jolla vanhoja ja luonnontilaisia metsiä on aiemmin Suomessa kartoitettu ja suojeltu sekä mahdollisia uusia ikä- ja lahopuukriteerejä ja niistä johtuvia suojelutarpeita. Mitä korkeammalle kynnysarvot asetetaan, sitä vähemmän suojeltavaa löytyy ja enemmän vanhaa metsää jää hakkuisiin.
”Nyt voi syntyä tilanne, jossa hallitus ilmoittaa suojelevansa isolta kuulostavan määrän metsää, mutta tosiasiassa luonnonmetsien määrä valtion mailla hupenee entisestään. Näin käy, jos kriteerit hilataan niin korkealle, että iso osa suojelupäätöstä odottavista vanhoista metsistä jää ulkopuolelle ja tiukkaan suojeluun rajataan lähinnä metsiä, jotka on jo valmiiksi suojeltu Metsähallituksen omin päätöksin”, sanoo Greenpeacen asiantuntija Kaisa Kosonen.
Ympäristöjärjestöt seuraavat erityisesti kysymystä siitä, pääsevätkö uusimmissa maastoinventoinneissa löytyneet luonnonmetsät nyt suojeluun. Syken ja Luken kriteeriraportin mukaan Luonnonmetsät Sápmi -työryhmän toteuttama Ylä-Lapin valtionmaiden inventointi on “ylivoimaisesti parhaiten” sekä luonnontilaisten että vanhan metsän määritelmien mukainen ja EU-komission ohjeen vanhojen metsien indikaattoreita vastaava. Toiseksi parhaiten komission ohjetta vastaa todennäköisesti Luonnonmetsä-työryhmän inventointi.
”Luonnonmetsä-työryhmän ja Luonnonmetsät Sápmin jo kartoittamat kohteet edustavat luontoarvoiltaan parhaita metsiä, joita valtion mailta täysin suojelun ulkopuolelta löytyy. Nämä on nyt tärkeää saada hakkuilta turvaan, minimivaatimuksena uudelle suojelulle”, kertaa Luonnonsuojeluliiton monimuotoisuusasiantuntija Liisa Toopakka.
Lisätiedot:
Mai Suominen, johtava metsäasiantuntija, WWF Suomi, 050 322 4363, mai.suominen@wwf.fi
Kaisa Kosonen, ilmasto- ja metsäasiantuntija, Greenpeace, 050 368 8488, kaisa.kosonen@greenpeace.org
Liisa Toopakka, monimuotoisuusasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, 040 5042 989, liisa.toopakka@sll.fi