Ratkaisuja tulvimiseen ja rehevöitymiseen Varsinais-Suomessa – maanomistajia kutsutaan mukaan suojelemaan vesistöjä
Varsinais-Suomessa käynnistyi kesäkuun alussa hanke, jonka tavoitteena on parantaa vesistöjen tilaa yhdessä maanomistajien kanssa. VALUTA 3 Varsinais-Suomi -hankkeessa edistetään maa- ja metsätalouden vesienhallintaa, tuetaan Saaristomeren suojelua, hillitään tulvia ja vesistöjen rehevöitymistä sekä edistetään luonnon monimuotoisuutta. Hanke kestää vuoteen 2026 saakka.
WWF:n koordinoimaan hankkeeseen kuuluu Tarvasjoen ja Hepojoen maatalousvaltaiset valuma-alueet, jotka ovat myös osa Saaristomeren valuma-aluetta. Hankkeessa toteutetaan konkreettisia vesienhallintaratkaisuja yhteistyössä alueen maanomistajien kanssa. Esimerkiksi kosteikkojen ja kaksitasouomien rakentamisen avulla pyritään hillitsemään tulvia ja vähentämään rehevöitymistä aiheuttavien ravinne- ja kiintoainepäästöjen määrää valuma-alueella. Hankkeen toteuttamisessa ja rahoittamisessa ovat mukana Kaarinan kaupunki, Paimionjoki-yhdistys ry ja Valonia.
“Tarvas- ja Hepojoen valuma-alueet ovat vähäjärvisiä ja siksi alttiita tulvimiselle. Molemmille alueille on jo aiemmin tehty yleissuunnitelmat vesiensuojelu- ja hallintatoimenpiteistä – nyt onkin aika siirtyä suunnitelmista toteutukseen”, kertoo Valonian ympäristöasiantuntija Katariina Yli-Heikkilä.
Suomessa on tehty aikoinaan ojituksia, uomien suoristuksia ja kuivatettu esimerkiksi kosteikkoja, mikä on lisännyt peltojen tulvimista. Ilmastonmuutoksen myötä yleistyneiden rankkasateiden ja leutojen talvisadekausien vuoksi vesi kerääntyy pelloille yhä useammin, ja tulvaveden mukana huuhtoutuu ravinteita ja kiintoaineita vesistöihin. Ravinteiden aiheuttama rehevöityminen näkyy veden tummumisena ja samentumisena, vesistöjen umpeenkasvuna sekä levien massaesiintyminä. Esimerkiksi sinilevää esiintyy rehevöityneissä vesistöissä.
”Kosteikkojen kaltaisilla ratkaisuilla hidastetaan veden virtaamisnopeutta, jolloin ravinteet ja kiintoaineet ehtivät imeytyä maaperään ja kasvillisuuteen, tai laskeutua kosteikon pohjalle. Ne tarjoavat rankkasateiden aikaan vedelle tilaa, johon kerääntyä, ja toisaalta kuivina hellekausina kosteikot toimivat vesivarastoina. Kosteikot myös luovat uusia elinympäristöjä esimerkiksi vesilinnuille, joille ne toimivat levähdys- ja ruokailupaikkoina”, hanketta koordinoiva Viivi Kaasonen sanoo.
Kaasosen mukaan yhteistyö maanomistajien kanssa on ollut avaintekijänä siinä, että esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hankealueelle on voitu toteuttaa kymmeniä tulvimista ja rehevöitymistä hillitseviä vesienhallintatoimenpiteitä.
“Pääsemme tuomaan hyväksi havaittuja käytänteitä Varsinais-Suomeen, ja uskon, että yhteistyössä maanomistajien ja yhteistyökumppaneiden kassa pystymme tukemaan uuden hankealueen vesistöjen palauttamista takaisin hyvään tilaan.”
Maanomistaja, ilmoittaudu mukaan – maatalousvaltaiset alueet keskeisessä roolissa Saaristomeren tilan parantamisessa
Hankkeen toimijat kutsuvat nyt Hepojoen ja Tarvasjoen maanomistajia mukaan toteuttamaan vesienhallintatoimenpiteitä. Maanomistajalähtöisessä hankkeessa vesienhallintakohteet toteutetaan maanomistajien itsensä ilmoittamiin kohteisiin, ja aikataulusta ja tarkemmista yksityiskohdista sovitaan tapauskohtaisesti.
Suunnittelu- ja rakentamiskustannukset katetaan hankkeen budjetista, ja asiantuntijat ovat huolehtimassa projektin toteutuksesta alusta loppuun saakka sekä tarjoavat tietoa ja tukea vesienhallintakohteen mahdollisissa hoitotoimenpiteissä. Konkreettisina toimenpiteinä hankkeissa toteutetaan muun muassa kosteikkoja, pohjakynnyksiä, kaksitasouomia, laskeutusaltaita, tai ennallistetaan kuivattuja soita. Maanomistajat, ojitusyhteisöt, viljelijäyhdistykset ja yhteismetsät voivat olla yhteydessä hankkeen yhteyshenkilöihin.
Hankealue:
Tarvasjoki on Saaristomeren suurimman joen, Paimionjoen sivujoki. Joki alkaa saa alkunsa Pöytyän Kumilassa ja kulkee Kyrön taajaman kautta Lietoon Tarvasjoen taajamaan, jossa se laskee Paimionjokeen.
Hepojoki on Piikkiönlahteen laskeva joki, jonka sivu-uomia ovat muun muassa Makarlanjoki ja Viukkalanoja. Valuma-alueella on Piikkiön taajama ja Kaarinan kaupungin maanomistusta, ja Kaarinan kaupunki osallistuu hankkeeseen 50 000 euron omarahoitusosuudella, joka käytetään valuma-alueella tehtävien kunnostuskohteiden rakentamiseen.
Lisätietoja:
Tarvasjoen valuma-alue
Henna Juntunen
Toiminnanjohtaja, Paimionjoki-yhdistys
henna.juntunen@paimio.fi
041 318 0248
Hepojoen valuma-alue
Jarkko Leka
Vesi- ja luontoasiantuntija, Valonia
jarkko.leka@valonia.fi
040 197 2265
Viivi Kaasonen
Suojeluasiantuntija, WWF Suomi
viivi.kaasonen@wwf.fi
050 471 9785
VALUTA 3 -hanke on saanut rahoitusta Varsinais-Suomen ELY-keskukselta ympäristöministeriön vesien- ja merenhoidon avustushaussa. Hankkeen kokonaisrahoitus on 260 069 €, ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen avustusosuus on 156 300 €. Kaikki hankekumppanit osallistuvat hankkeen rahoitukseen. Lisäksi hanke on saanut rahoitusta Saaristomeren Suojelurahastolta