Kemistit pelastavat maailman

Teollinen vallankumous ja maatalouden vihreä vallankumous ovat tuoneet meidät tähän päivään. Taisi siinä matkalla jotain muutakin tapahtua. Länsimaissa keskituloinen nauttii nyt rikkauksista, jotka muutama vuosisata sitten olivat jopa eliitin saavuttamattomissa.

Ilman kemian osaamista ja soveltamista asiamme eivät olisi materiaalisen yltäkylläisyyden näkökulmasta näin hyvin. On petrokemia yhteiskuntien energianlähteenä, torjunta-aineet ja keinolannoitteet satojen kohottajina maataloudessa, lääketieteen kemia, kaikkeen soveltuva muovi, kemian ratkaisut digilaitteiden suorituskyvyn räjähdyksessä.

Ympäristön kannalta kaikki ei tässä kehityksessä ole kuitenkaan mennyt putkeen. Kuten ei ole mennyt muillakaan aloilla tai koko yhteiskunnassa. Vaarallisen ilmastonmuutoksen torjunnan mahdollisuuksien kannalta elämme viimeisiä vuosia. Nykyiset päästövähennyssitoumukset kattavat vasta kolmasosan tarvittavista toimista. Jokainen kuukausi syö hirvittävällä vauhdilla hiilibudjettia, eli sitä päästömäärää, jonka ilmakehä voi ottaa vastaan lämpenemättä kahta astetta enempää.

Myös luonnon monimuotoisuus riutuu. Kuudes sukupuuttoaalto on menossa, ja se on valtaosin ihmisen aiheuttamaa. Tieteentekijät ovat ehdottaneet tulkintaa, että jääkauden jälkeen vallinneesta geologisesta aikakaudesta, holoseenistä, on siirrytty uuteen aikakauteen, antroposeeniin. Aikakauteen, jona ihminen dominoi maapalloa. Aikakauteen, joka ei välttämättä ole ilmaston ja luonnonolojen kannalta yhtä stabiili kuin sitä edeltänyt, nykyisten yhteiskuntien kehityksen ja olemassaolon mahdollistanut ajanjakso.

Tilanne on siis synkkä. Onneksi meillä on ratkaisuja, joilla tilanne on vielä mahdollista korjata. Kemisteillä on niissä keskeinen rooli. Tuulivoiman ja aurinkovoiman hinta on laskenut radikaalisti viime vuosina. Ilman materiaalitekniikan kemiaa tuulivoimaloiden kokoa ja tehoa olisi tuskin pystytty kasvattamaan alle megawatin teholuokasta jopa yli viiden megawatin luokkaan. Aurinkovoiman hinta on pudonnut murto-osaan muutaman vuoden takaisesta, ja myös siinä kemisteillä on ollut näppinsä pelissä. Tuuli- ja aurinkovoima alkavat olla laajasti edullisin sähköntuotantomuoto.

Öljystä on hankala päästä eroon, varsinkin liikenteessä. Biopolttoaineiden kehityksessä kemistit ovat jälleen merkittävässä osassa. Haasteena on jalostaa niistä vähäisistä kestävästi saatavista olevista biomassoista, kuten esimerkiksi puiden kuorista, tehokkaasti ja kannattavasti biopolttoaineita. Akkuteknologian kemia on ratkaisevassa roolissa eräässä välttämättömässä virstanpylväässä eli liikenteen sähköistämisessä. Varsinainen taikatemppu on tehdä metaania tai muuta synteettistä polttoainetta aurinko- tai tuulivoimasta, vedestä ja ilmakehän hiilidioksidista. Mutta sitä tehdään jo. Toivottavasti se onnistuu mahdollisimman nopeasti myös kannattavasti.

Kemian osaaminen on siis ratkaisevaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Lisäksi tarvitaan tietysti runsas määrä muuta teknistä osaamista. Silti ongelma ei ole ainoastaan tekninen. Päästövähennysten nopeuden on oltava suurempi kuin mitä olemme koskaan nähneet. Suurempi kuin mitä Neuvostoliiton teollisuuden romahduksen aiheuttama päästöjen pudotus oli.

Myös luonnonvarojen käytön osalta meidän pitää pystyä täyttämään tarpeemme murto-osalla nykyisestä kulutuksesta. Se edellyttää perinpohjaista muutosta tavoissamme syödä, asua ja liikkua paikasta toiseen. Kiertotalouden esimerkit uudelleenpinnoitetuista autonrenkaista tai AirBnB:n ja Uberin kaltaiset jakamistalouden esimerkit eivät riitä.

Jos haluamme ylläpitää planeettamme elinkelpoisena, olemme kokonaisvaltaisen muutoksen edessä. Siinä entinen maailma muuttuu joksikin uudeksi ja toistaiseksi tuntemattomaksi. Kemian ratkaisut ja tekninen kehitys ovat äärimmäisen tärkeitä siinä muutoksessa. Niiden lisäksi meidän ei tarvitse kuin muuttaa merkittävä osa nykyisistä elintavoistamme. Aloita vaikka valitsemalla lounaaksi kasvisruokaa.

Lue juttu Kemiauutiset -lehdestä (sivut 54-55).

Teksti: Jussi Nikula, WWF Suomi, ohjelmapäällikkö, kestävän kehityksen ohjelma
Julkaistu: Kemiauutiset 1/2018