Viilennystä kastelukannuilla ja varjoilla – Australiassa testataan keinoja auttaa ilmastonmuutoksesta kärsiviä kilpikonnia
Australiassa kokeillaan erilaisia keinoja viilentää merikilpikonnien munintarantoja lajin pelastamiseksi. Ilmastokriisi ja lämpötilojen kohoaminen vinouttaa kilpikonnien sukupuolijakaumaa dramaattisesti niin, että suurin osa syntyvistä konnista on nykyään naaraita.
Australian pohjoiskärjessä pienellä Milmanin saarella liemi- ja karettikilpikonnien munintarantoja on varjostettu ja hiekkaa kasteltu lämpötilan laskemiseksi.
Munintarantojen hiekan viilentäminen on välttämätöntä, sillä viime vuonna julkaistu tutkimus kertoo, että yli 99 prosenttia pohjoisella Isolla Valliriutalla syntyneistä liemikilpikonnan poikasista oli naaraita. Kilpikonnan sukupuoli määräytyy hiekan lämpötilan mukaan: mitä lämpimämpää hiekka munan ympärillä on, sitä todennäköisemmin syntyy naaraita.
Tutkimuksissa on havaittu, että yli 29,1 asteen lämpötila tuottaa pääasiassa naaraita. Poikasia ei synny lainkaan, mikäli hiekan lämpötila ylittää 34 astetta.
Korjatakseen sukupuolijakaumaa Queenslandin yliopisto ja WWF kokeilevat Milmanin saarella erilaisia keinoja hiekan viilentämiseksi, jotta menetelmiä voitaisiin käyttää tulevaisuudessa myös muilla munintarannoilla.
Osaa kilpikonnien pesistä viilennetään öisin pienellä määrällä merivettä ja osa pesistä on varjostettu. Hiekkaan pesän viereen on asennettu myös lämpötilamittari, joka kertoo, mikäli hiekan lämpötila pysyy tarpeeksi viileänä, jotta koiraita voi syntyä.
Pesintärantojen varjostaminen ei kuitenkaan riitä pelastamaan kilpikonnia tulevaisuudessa, mikäli ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä.
”Kilpikonnat ovat selvinneet tällä planeetalla miljoonia vuosia, ja nyt ne ovat todellisessa vaarassa ihmisten aiheuttamaan ilmaston lämpenemisen takia. Tarvitsemme erittäin nopeita päätöksiä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi joka puolella maailmaa”, sanoo WWF:n meriasiantuntija Anna Soirinsuo.
Auta Ilmasto-kummina
Kummina tuet poliittista vaikuttamistyötämme sekä ilmastonmuutoksesta kärsivien lajien ja elinympäristöjen suojelua koko kansainvälisen verkostomme voimin. Nyt on kiire toimia yhdessä!