Lehmiä Etelä-Amerikassa.

IPCC: Il­mas­ton­muu­tos pakottaa maailman mul­lis­ta­maan ruu­an­tuo­tan­non

Nykyiset maa- ja metsätalouskäytäntömme kiihdyttävät ilmastonmuutosta, kertoo IPCC:n tuore raportti. Myös Suomessa on siirryttävä nykyistä parempiin maatalouden tuotantotapoihin, pienempiin metsähakkuisiin ja kasvispainotteiseen ruokavalioon.

Ihmiset käyttävät maata enemmän kuin koskaan ennen. Ihmisten toimet ovat vaikuttaneet noin 72 prosenttiin jäästä vapaasta maapinta-alasta. Kestämätön maankäyttö tarkoittaa muun muassa luonnollisten elinympäristöjen muuttamista, metsähakkuita ja tehomaataloutta. Jos emme muuta pikaisesti tapaamme käyttää maata, ilmastokriisiä ei pystytä ratkaisemaan, varoittaa tänään julkaistu hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n erikoisraportti.

“Nykyiset maankäyttötavat kiihdyttävät ilmastonmuutosta lisäämällä päästöjä ja vähentämällä luonnon kykyä sitoa hiiltä. Toimenpiteillä on kiire. Nykymenolla maa- ja metsätalouden päästöjen ennustetaan tulevaisuudessa kasvavan maailmanlaajuisesti, vaikka ne pitäisi saada jyrkkään laskuun”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.

Yksi suurimpia syitä kestämättömään maankäyttöön on nykyinen ruuantuotanto. Globaali ruokajärjestelmä aiheuttaa 25–30 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. 34 prosenttia maasta ja 69 prosenttia makeasta vedestä kuluu ruuantuotantoon. Ruuantuotanto on syy 75 prosenttiin trooppisesta metsäkadosta ja 70 prosenttiin luonnon monimuotoisuuden romahtamisesta.

“Maailman ruuantuotannon on mullistuttava, jos haluamme torjua ilmastokriisin. Maapallon väestön on siirryttävä kasvispainotteiseen ruokavalioon, jotta jatkuva liha- ja maitotuotteiden kulutuksen kasvu saadaan taitettua,” Rahunen toteaa.

Maa- ja metsätalouden käytäntöjen on muututtava myös Suomessa, jotta pystyisimme tekemään osuutemme ilmastokriisin torjunnasta. Suomen hiilinielu pieneni viime vuonna 30 prosenttia lisääntyneiden metsähakkuiden takia.

“IPCC-raportin viesti soiden ja turvemaiden suojelusta on myös erittäin ajankohtainen Suomelle, kun pohditaan, kuinka pääsemme hiilineutraaliustavoitteeseen. On käsittämätöntä, että turpeen energiakäyttöä jatketaan Suomessa. Sillä on pieni rooli energiantuotannossa, mutta se aiheuttaa mittavat päästöt”, Rahunen sanoo.

Maatalousperäiset kasvihuonekaasupäästöt ovat noin viidennes Suomen kokonaispäästöistä. Ilmastokestävään maatalouteen siirtymiseksi on monia keinoja. Suomessa tärkeintä on suopeltojen ja turvemaiden raivauksen lopettaminen. Myös ympärivuotista kasvipeitettä on lisättävä, kosteikkoja rakennettava ja teollisten lannoitteiden kulutusta vähennettävä. Ruuantuotantoa ja -kulutusta pitää ohjata tuki- ja verouudistuksilla, jotta lihantuotanto ja -kulutus vähenevät sekä kotimaisten kasviproteiinien tuotanto ja kulutus lisääntyvät.

PYSY KARTALLA LUONNONSUOJELUN KUULUMISISTA - TILAA WWF SUOMEN UUTISKIRJE

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

PYSY KARTALLA LUONNONSUOJELUN KUULUMISISTA - TILAA WWF SUOMEN UUTISKIRJE

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Pysäytetään ilmastokriisi!

Sanotaan, että olemme ensimmäinen sukupolvi, joka tuntee ilmastonmuutoksen vaikutuksen ja viimeinen sukupolvi, joka voi tehdä sille jotakin. Enää ei ole aikaa hukattavaksi.

Auta Ilmasto-kummina

Pysäytetään ilmastokriisi!

Sanotaan, että olemme ensimmäinen sukupolvi, joka tuntee ilmastonmuutoksen vaikutuksen ja viimeinen sukupolvi, joka voi tehdä sille jotakin. Enää ei ole aikaa hukattavaksi.