Kun jäätiköt sulavat, meri nielee koteja, kyliä ja kulttuureja

Tuore hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportti maalaa lohduttoman kuvan tulevaisuudesta. Raportin mukaan jää, lumi ja ikirouta vähenevät maapallollamme hälyttävää vauhtia. Esimerkiksi Grönlannin jääpeite hupenee 278 miljardin tonnin vuosivauhtia, mikä vastaa noin 50 000 Gizan pyramidin painoa. Jäätiköt sulavat myös maapallon toisella napa-alueella, Etelämantereella.

Jäätiköiden sulamisella on dramaattisia vaikutuksia ihmisille ja luonnolle ympäri maailman, sillä sen seurauksena merenpinta nousee hallitsematonta vauhtia. Nousu on 2,5 kertaa nopeampaa kuin se oli viime vuosisadalla. Napa-alueilla tapahtuvista muutoksista kärsivät niin merenpinnan tasolle rakennetut miljoonakaupungit kuin pienten saarivaltiotkin. Jäätiköiden sulamisen seuraukset näkyvät muun muassa Grönlannissa, Fidzillä, Miamissa ja Bangladeshissa.

Grönlannin jäätiköiden sulaminen näkyy dramaattisesti paikallisten ihmisten elämässä. Johan Aaqqii (kuvassa) metsästää hylkeitä puoliksi jäätyneellä merellä Ittoqqortoormiitin lähellä, Grönlannin itäosassa. Meri jäätyy umpeen noin yhdeksäksi kuukaudeksi vuodessa, mutta viime vuosina vesi on jäätynyt myöhemmin ja sulanut aikaisemmin.

Kun Ittoqqortoormiittia ympäröivä merijää pienenee, jääkarhujen on aiempaa vaikeampi löytää ruokaa. Ne viettävät enemmän aikaa maalla ja löytävät tiensä myös kyliin. Viime vuosina jääkarhujen ja ihmisten kohtaamiset ovat lisääntyneet huolestuttavan paljon joka puolella Itä-Grönlantia. WWF on tukenut jääkarhujen ja ihmisten välisiä konflikteja ehkäisevien jääkarhupartioiden toimintaa Grönlannissa, Alaskassa, Venäjällä ja Kanadassa.

Brickell Key (kuvassa) on vain yksi Miamin edustalla olevista monista saarista. Suurin niistä on Miami Beach, eräänlainen valliksi muodostunut saari Biscayne Bayn ja Atlantin valtameren välissä. Arviolta 45 000 sen 92 300 asukkaasta asuu vain noin 90 senttimetriä merenpinnan yläpuolella.

Miamin keskustakaan ei ole turvassa, sillä se on rakennettu matalien rantavallien äärelle. Lisäksi maaperä on erittäin huokoista kalkkikiveä. Yhdessä merenpinnan nousun kanssa tämä tarkoittaa, että erityisen korkeiden vuorovesien aikaan vesi nousee, tulvii ylös sadevesiviemäreistä ja peittää alleen naapurustoja.

Josateki Manatua on asunut Raviravin kylässä Fidzin Vanua Levulla koko elämänsä. Hänen elinaikanaan meri on edennyt yli 30 metriä kohti kylää, tappanut puita, peittänyt hautausmaan alleen ja pakottanut ihmisiä syvemmälle sisämaahan. Rannan lähellä olevan talon tolpilla seisova keittiö, on säännöllisesti tulvaveden peittämä.

Pienessä rannikkokylässä asuu alle sata ihmistä. Yhteisö taistelee nousevaa merenpintaa vastaan istuttamalla mangrovepuita (kuvassa). Monet poukaman alkuperäisistä puista ovat kuolleet merenpinnan noustessa, mutta kyläläiset toivovat vedessä viihtyvien mangroveiden hidastavan meren etenemistä.

Maapallon keskilämpötila on noussut yli yhden asteen viime vuosisadan aikana. Lämpötilan ennustetaan nousevan edelleen merkittävästi. Meret imevät itseensä 90 prosenttia tästä lämmöstä. Vesi laajenee lämmetessään, mikä nostaa merenpintaa yhdessä napajäätiköiden sulamisvesien kanssa.

Bangladeshilaisessa Chittagongin kaupungissa vuorovesi nousee nykyään usein yli totutun tason, ja ihmisten kodit ja työpaikat tulvivat säännöllisesti. Maailmanpankki arvioi vuonna 2013, että jotkin alueet Bangladeshissa saattavat jäädä tulevaisuudessa kokonaan veden alle.

Kun tiet täyttyvät vedestä, lapset eivät pääse kulkemaan kouluun. Paikalliset ovat huolissaan, sillä he saattavat joutua muuttamaan kodeistaan. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat tehneet paikallisista ja heidän elinkeinoistaan haavoittuvaisia.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii välittömästi mittavia toimia päästöjen vähentämiseksi. IPCC:n raportti korostaa päästövähennysten kiireellisyyttä tärkeyttä.

”Vaikka peruuttamatonta tuhoa on jo tapahtunut, voimme vielä vaikuttaa tulevien muutosten voimakkuuteen. Meillä on kymmenen vuotta aikaa puolittaa globaalit kasvihuonekaasupäästöt, joten fossiilisista polttoaineista luopuminen on ainoa tie eteenpäin”, WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen painottaa.