Kalakameran odotetuin tähti saapui paikalle – luvassa ainutlaatuista kuvamateriaalia!
Luontoliven kalakamerassa on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus seurata äärimmäisen uhanalaisen järvilohen kutupuuhia. Ensimmäinen havainto aikuisesta, kutuun valmistuvasta järvilohesta tehtiin kalakamerassa viime viikolla, ja tällä viikolla lohia on nähty useampi. Aiemmin kamerassa on nähty taimenia ja järvilohen poikasia.
WWF:n kalakamera sijaitsee Rautjärven Hiitolanjoella paikassa, johon järvilohia osattiin odottaa kutemaan. Tällä viikolla odotus palkittiin, sillä kamerassa on nähty useita kutuasuisia koiraslohia eli koukkuleukaisia kojamoita puolustamassa reviiriään.
”Järvilohen kutua ja kutukäyttäytymistä ei ole juurikaan kuvattu Suomessa, joten WWF:n kalakamera tarjoaa nyt ainutlaatuisen mahdollisuuden vedenalaisen luonnon tarkkailuun sekä äärimmäisen uhanalaiseen lajiin tutustumiseen”, WWF:n suojeluasiantuntija Olli Sivonen hehkuttaa.
Järvilohi ja taimen ovat vaelluskaloja, jotka nousevat jokiin ja puroihin kutemaan. Molemmat lajit ovat uhanalaisia, koska jokien patoaminen on estänyt niiden pääsyn lisääntymisalueille. Järvilohi on äärimmäisen uhanalainen, eli uhanalaisempi kuin saimaannorppa.
Livessä on tähän asti nähty taimenia ja järvilohen poikasia, mutta juuri nyt sen kautta voi seurata kutuun valmistautuvia kojamoita. Pian paikalle odotetaan myös naaraslohia, jotka valitsevat itselleen mieluisat sorapohjaiset kutupaikat. Kun sopiva paikka on löytynyt, naaras kaivaa sorapohjaan pyrstöllään kuoppaa ja puhdistaa sitä samalla hiekasta ja muusta kiintoaineksesta.
”Lohet saattavat tehdä jopa viisi erillistä kutupesää, kun taimen tyytyy yleensä yhteen tai kahteen”, Sivonen kertoo.
Koiraat seuraavat tilannetta yleensä lähistöllä, ja suurin koiras hätistelee pienempiä kilpakosijoitaan kauemmas. Kun kutukuoppa on valmis, naaras laskee sinne mätimunansa, jotka koiras viipymättä hedelmöittää maidillaan. Tämän jälkeen naaras peittää mätimunat soralla. Mätimunat kehittyvät soran alla talven yli, kunnes poikaset kuoriutuvat maalis−toukokuussa.
Suojelutoimia tarvitaan
Suomesta Laatokkaan virtaava Hiitolanjoki on Vuoksen vesistön lisäksi ainoita alueita, joissa vielä tavataan luonnonvaraista järvilohta. Hiitolanjoen Suomen puoleisella osuudella on vain muutamia alueita, joissa lohikalojen kutu onnistuu. Nämä lisääntymisalueet sijaitsevat kalojen vaelluksen katkaisevan Kangaskosken padon alapuolella, vain muutamia satoja metrejä Venäjän rajalta. Juuri tänne Luontoliven kalakamera on asennettu.
Vaikka lohikalojen tilanne Hiitolanjoella on tällä hetkellä huono, se paranee lähivuosina huomattavasti, sillä WWF tukee kunnianhimoista projektia, jonka seurauksena Hiitolanjoelta puretaan kolme voimalaitosta. Tämän jälkeen järvilohet ja taimenet pääsevät liikkumaan ja lisääntymään joessa vapaammin, ja niille avautuu nousumahdollisuus myös yläpuoliseen Silamusjokeen.
”Laatokan järvilohta tulee suojella sekä sen lisääntymisalueilla Suomessa että syönnösalueilla Venäjällä. Hiitolanjoen patojen poistamisella ja koskien kunnostamisella saadaan merkittävästi lisää lisääntymis- ja poikasalueita niin järvilohelle kuin taimenelle”, Sivonen kertoo.
-
Järvilohi
- Järvilohi on äärimmäisen uhanalainen kalalaji. Se on aiemmin luokiteltu jopa luonnosta hävinneeksi, jolloin sen kantoja ylläpidetiin ainoastaan laitosviljelyn turvin.
- Tällä hetkellä järvilohi lisääntyy sen alkuperäisellä levinneisyysalueella Suomessa luontaisesti vain Hiitolanjoessa sekä vähäisissä määrin Vuoksen vesistöalueen Heinäveden reitillä.
- Vuoksen vesistöalueeseen kuuluvissa, Pieliseen laskevissa Lieksanjoessa ja Ala-Koitajoessa, kalat eivät pääse itse vaeltamaan luontaisesti lisääntymisalueilleen, vaan ne on pyydettävä voimalaitosten alapuolelta ja siirrettävä kutupaikoille.
- Pielisen alkuperäinen järvilohikanta menetettiin kokonaan 1960-luvulla vesivoiman rakentamisen takia. Saimaan järvilohikanta säilyi, sillä sen viljely ja istutukset oli aloitettu jo aiemmin.
- Hiitolanjoen järvilohen kohdalla tarvitaan suojelutoimenpiteitä sekä lisääntymisalueilla Suomessa että syönnösalueilla Venäjällä. Hiitolanjoen patojen poistamisella sekä koskien kunnostamisella saadaan merkittävästi lisää lisääntymis- ja poikasalueita niin järvilohelle kuin taimenellekin.
- Järvilohen lisääntymisen saadaan havaintoja lähinnä syksyisin tehtävillä koekalastuksilla.
- Luontoliven kalakamera tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden seurata järvilohen kutua ja kutukäyttäytymistä.
Katso kaloja suorassa lähetyksessä
Kurkista kanssamme vedenalaiseen maailmaan.
Katso kaloja suorassa lähetyksessä
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.